TOIVON PILKAHDUS

Edellinen juttuni taisi olla aika lohduton. Onneksi Suomi ei – ainakaan vielä – ole täynnä pelkkiä Duracell –pupuja. On ainakin yksi Harri Tapper, jolla näyttää olevan tallella käsitys ihmisyydestä ja taito myös sen kertomiseen. Kirjailija Tapper piti 1. 10. puheen Keski – Suomen kulttuurirahaston 50 –vuotisjuhlassa. Keskisuomalainen julkaisi hänen puheensa lyhennelmän eikä siitä löytynyt yhtään tuottavuus –sanaa. Mutta arvatkaapa kuinka monta kertaa hän lausui sanan ihminen?

Väärin. Ei seitsemän, vaan kokonaista kahdeksan kertaa – lukemattomien neitojen ja tyttärien, miesten ja poikain, väen ja lasten lisäksi, mustolaisiakaan unohtamatta. Sen lisäksi hän aivan ohimennen puhui kaikesta muustakin terveen yhteisöllisyyden tunnusmerkistöstä, mikä sopisi lääkkeeksi myös Kauhajoen jälkeiseen elämään.

Jaa, että ihmisestä puhuminen on sopivaa kulttuuriväen tilaisuudessa, mutta ei liike-elämän juhlassa? Mistä mahtaa tällainen määritelmä löytyä? Sama yhteiskunta ja samat, tai ainakin samanlaiset, ihmiset. Jos Tapperin teksti olisi esitetty yritysjuhlassa, luulen että se olisi synnyttänyt enemmän innovaatioita kuin Pekkarisen vaatimuslista. Joskus voisi olla hyödyllistä hieman sekoittaa korttipakkaa. Miksei Harri Tapper ole Suomen elinkeinoministeri!?

Kuka kävisi kertomassa Tapperin sanoman päättäjillemme? Ja vaikka joku sen heille kertoisikin, mikä saisi esimerkiksi puheenjohtaja Jutta Urpilaisen myös ymmärtämään kuulemansa – että ilmainen päivähoito on pahinta, mitä jälkikasvullemme voidaan tarjota. Valitettavasti tähän ei taida olla mitään keinoa, sillä kysymys ei ole tosiasioista vaan politiikasta ja aatteista.

Suora lainaus Tapperilta:

Itseluottamus syntyy varhain lapsena. Lapsen on saatava turvallisuutta ja pesämäiset olot. Vanhempien ja sisarusten on möngittävä hänen kanssaan. Hänen on annettava ilmaista itseään niin kuin se pienenä lapsena ilmaistaan. – – – Kun lapsi kehittyy turvallisuuden, pesämäisten olojen ja sen johdosta, että liikutaan hänen kanssaan, rohkaistaan häntä kielellisiin oivalluksiin ja pidetään hänet leikin kehässä, hän saavuttaa itseluottamuksen. Lapsena saavutettu itseluottamus on niin voimakas, että kestää koko elämän ajan, se ei nujerru maailman myllerryksissä.

Jos olen tähän mennessä kuvitellut, ettei apinoilla ja ihmisillä ole oikeastaan mitään eroa, erehdyin. Tapperin teksti osoittaa, että ihminen pystyy ilmaisemaan asioita puhuttelevasti ja tunteella, suorastaan taiteella. Se on aivan eri asia kuin apinan tyyli ladella tosiasioita ihmisen käyttäytymisestä. Apinakin sentään ymmärtää sen, kumpi tapa on tehokkaampi. Valitettavasti apinan aivot eivät vain pysty parempaan, joten jatketaan näillä eväillä, mitä on.

Apinan kielelle käännettynä Tapper siis juuri kertoi, että itseluottamus on ihmisen tärkein henkivakuutus. Vaikka osa siitä tulee perintönä geeneissä, sen puhkeaminen kukkaan vaatii lapsen herkeämätöntä kuuntelua ja läsnä olemista. Alle kolmivuotiaat tarvitsevat oman emonsa rakkautta vuorokauden ympäri. Sen jälkeen laumallakin on oma merkityksensä, jota voi opiskella vaikkapa osapäiväkerhoissa. Kokopäiväisen pesästä irrottautumisen aika on vasta kouluun mentäessä.

Mitä tämä sitten tarkoittaa ihan arkikielelle käännettynä? Se tarkoittaa sitä, että äiti on lapsensa paras turva kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana. Äitiä ei korvaa sen paremmin hoitotäti kuin isäkään. Vuosimiljoonainen kehitys on taannut sen, että naisilla on keskimäärin monin verroin miehiä paremmat edellytykset ymmärtää vauvan tarpeita. Tämä on myös monissa tutkimuksissa todistettu. On siis aika lopettaa höpötys laatuajasta sekä työn ja lapsen yhteensovittamisesta. Siinä sovituksessa lapsi on aina häviäjän osassa. Jonkun pitäisi tämä myös uskaltaa virkaäideille kertoa.

Jos suomalaisäiti saa keskimäärin kaksi lasta, se tarkoittaa sitä, että häneltä kuluu lasten kanssa vajaa kymmenen vuotta ennen kuin nämä menevät kouluun. Onko se liikaa vaadittu tasapainoisen uuden sukupolven kasvatuksesta, tärkeimmästä tehtävästä mitä maa päällään kantaa? Yhteiskunnallisesti katsottuna ongelman ei pitäisi olla siinä, että äidit hoitaisivat lapsensa, vaan siinä, miten yhteiskunta sen palkitsee. Miksei tähän kukaan vaadi radikaalia muutosta?

Yhteiskunta pysyy pystyssä aivan varmasti, vaikka äidit hoitaisivatkin omat lapsensa. Yhteiskunta pystyy myös palkitsemaan tämän maailman tärkeimmän tehtävän. Rahaa on olemassa, kunhan se halutaan kohdentaa oikein. Hieman mielikuvitusta, please – myös te feministit, jotka olette ensimmäisinä ajamassa äitejä lastensa luota työelämään.

  • Ensimmäisenä yhteisön pitää maksaa kotihoidosta riittävästi, niin että sillä pystyvät niin lapsi kuin äitikin elämään.
  • Toiseksi hoitoajan pitää kartuttaa eläkettä – vaikkapa kaksinkertaisesti muihin samanikäisiin kansalaisiin verrattuna.
  • Kolmanneksi äitiys”lomalta” palaava nainen pitää lain mukaan asettaa ensimmäiselle sijalle kaikissa työnhakutilanteissa.

Samalla voitaisiin oikaista nykyinen vallan nurinkurinen tilanne, jossa nainen ensin opiskelee ja hankkii uran ja vasta kolmekymppisenä alkaa suunnitella lasten tekemistä. Biologisestihan tässä ei ole mitään järkeä. Naisen hedelmällisyys on jo laskussa, samoin hänen kykynsä samaistua lapsen tarpeisiin ja jaksamisensa lapsen kanssa leikkimiseen. Mielenkiintokin on jo jossain muualla kuin lapsen parhaassa – eli työelämässä.

Lasten paras tekoaika niin biologisesti kuin psykologisesti olisi heti koulun jälkeen, ennen ammattiopintoja. Näin äidit olisivat työmarkkinoilla jo alle kolmekymppisinä ja ehtisivät edelleen tehdä nelikymmenvuotisen työuran, kun eläkkeelle siirtyminen koko ajan muutenkin myöhentyy. Ammattiin opiskeleminen voisi ainakin osittain tapahtua jo siinä vaiheessa, kun lapset ovat osan päivää kerhoissa. Kerhoja voisi olla myös oppilaitoksissa, jolloin lapsetkin jo pääsisivät haistelemaan eri alojen ilmapiirejä. Naiset, joille ura – tai biletys – ovat tärkeintä maailmassa, voisivat suosiolla jättää lapsenteon muille. Tämä olisi myös lasten etu.

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 05.10.2008.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: