TOTUUTTA ETSIMÄSSÄ – osa2

Maapallolla tapahtuu miljoonia uutisen arvoisia asioita joka päivä, vaikka pitäisimmekin uutisina perinteisen tavan mukaan vain onnettomuuksia, sotia, rikoksia ja tragedioita sekä tietysti kaikkia tissinvilautuksia. Lukumäärä olisi kertaluokkaa suurempi, jos positiivisetkin asiat olisivat uutisia.

Televisio näyttää tästä tarjonnasta noin 20 uutista päivässä ja silti TV on kansalaisten mielestä tärkein uutisväline. Uutisten valinta ja niiden esitystapa muokkaavat voimakkaasti yhteiskunnallista totuutta. Erityisen hyvin tämä näkyy Venäjän ja Kiinan tapaisissa diktatuureissa, mutta ei meilläkään ole mitään syytä röyhistelyyn.

Vasta tänä vuonna internet on ohittanut tärkeimpien uutisvälineiden listalla toisena aiemmin keikkuneen lehdistön. Näin ainakin Yhdysvalloissa ja kohta siis myös meillä. Internetin teoreettisesti laaja tarjonta ei tavallista apinaa paljon taida sivistää, sillä useimmat kai tutkailevat yhden tai korkeintaan kolmen eri uutispalvelun tarjontaa. Näistäkin yksi on todennäköisesti Egotastic.com tai jokin vastaava.

Totuus on joulunpyhinä muuttunut sen verran, että Bernard Madoffin huijaama luku 38 onkin paisunut jo 50 miljardiksi dollariksi. Tämä on tietysti vallan pikku juttu sen rinnalla, että Irakin jälleenrakennuksessa on kadonnut taivaan tuuliin (eli rikollisten taskuihin) pääasiassa veronmaksajien rahoja yli 100 miljardia dollaria. Puhumattakaan nyt sitten ihmishengistä – ja kaikki vain yhden W -valheen vuoksi, valheen jonka mukaan Husseinilla olisi ollut joukkotuhoaseita.

Mutta tämäkin on vain mitätön raapaisu siinä käsittämättömässä rahavuoressa, jonka veroparatiisit kätkevät tileilleen. Niillä makaa viranomaisia paossa 11 500 miljardia dollaria. Eihän tällaista rahamäärää normiapina pysty edes ymmärtämään. Vertailukohdaksi sopinee USA:n liittovaltion budjetti 3000 miljardillaan. Tällaisen tiedon kanssa painiva, kansaneläkkeellä sinnittelevä apinavanhus saattaa suhtautua jonkinmoisella kerettiläisyydellä Punaisen Ristin seuraavaan hätäapukeräykseen. Köyhien pitää sekin rahoittaa, vaikka pimeä raha riittäisi kaikkien maapallon rahalla ratkaistavien ongelmien poistamiseen.

Suomen mittakaavassa totuuden manipulointi tuottaa paljon pienempiä voittoja. Mutta meilläkin on omat Lokapoikamme, WinCapitamme ja Stockmannin kakkuhuijauksemme. MOT –ohjelmalle täytyy antaa tunnustusta, että se jaksaa kaikessa hiljaisuudessa paljastaa puhalluksen toisensa jälkeen.

Listaa erilaisista ”totuuksista” voisi jatkaa varmaan loputtomiin. Siihen eivät edes kaikki maailman bitit riittäisi. Mutta en malta olla ottamatta tähän vielä muutamaa viimeviikkojen totuutta. Hiihtoliitto todistelee käsi Raamatulla, ettei sillä ole mitään tietoa eikä tekemistä dopingin kanssa. Ministerin mielestä nuuska kuuluu suomenruotsalaiseen kulttuuriperintöön ja se on jopa terveellisempää kuin tupakka. Toinen ministeri eroaa ollakseen enemmän lastensa kanssa.

Hiihtoliitosta en kylläkään jaksa enempää pölistä, sillä liiton valehtelu lähentelee jo absoluuttista totuutta. Astrid Thorskaan tuskin haluaisi laillistaa kannabista, vaikka sekin on tupakkaa terveellisempää. Tosin on asiantuntijoita, jotka ovat ministerin kanssa eri mieltä nuuskankin vaarattomuudesta. Astrid Thors tuskin haluaisi laillistaa edes tyttöjen ympärileikkausta, vaikka sekin kuuluu monien kansojen kulttuuriperintöön. Astridin totuus rajoittuu vain hänelle (tai hänen äänestäjilleen) läheisiin asioihin.

Joskus on tullut moitittua Sari Sarkomaata, mutta hänen huolensa lasten hyvinvoinnista sulatti apinan sydämen. Tosin monen muun sydämen se näytti suorastaan jäädyttäneen. Erään f –alkuisen ismin kannattajat kun polttivat hihansa ja lähes tissiliivinsäkin siitä hyvästä, että korkeaan asemaan päässyt nainen näytti huonoa esimerkkiä. Heidän yhteiskunnallisen totuutensa mukaan raha on tärkeämpää kuin lasten henkinen hyvinvointi ja kehitys. Feministiaatteen innoittamat naispoliitikot vaativat äitejä töihin ja lapsia laitoksiin eli ilmaista päivähoitoa. Miksi he eivät vaadi, että yhteiskunta turvaisi äideille taloudelliset mahdollisuudet hoitaa omat lapsensa? Miksi he eivät vaadi äidinpalkkaa?

Samanlaisen raivoisan vastaanoton naisjärjestöiltä sai pääministeri Matti Vanhanen, kun hän uskaltautui esittämään, että perheet voisivat niin halutessaan valita yhteisverotuksen. Siis että perheille annettaisiin enemmän vaikutusvaltaa omiin asioihinsa. Vanhanaikainen, ei työllistä, ei kannusta naisia töihin, Vanhanen ajaa naisia hoitovapaalle – sana työ muistettiin joka kommentissa, mutta sanaa lapsi ei mainittu kertaakaan! Näin kirkuvat onnettomat, tiedostavat naiset. Onnelliset äidit ihmettelevät moista kotonaan lasten hyöriessä ympärillä.

Näin tiedostavat naiset tyrmäsivät tämänkin vähäisen yrityksen lisätä yhteisöllisyyttä yhteiskunnassamme. Naiset haluavat, että jokainen on mahdollisimman riippumaton toisista yksilöistä. Jopa lapset omista vanhemmistaan. Jokaisen pitää olla itsenäinen ja selvitä kaikesta yksin. Ei siten liene sattumaa, että yhteiskunnan yksinäistymiskehitys etenee yhtä jalkaa naispoliitikkojen lisääntymisen kanssa.

Tiedostavilla naisilla on vain mielipiteensä: työ ja raha tulevat ensin. Tätä mielipidettä on toistettu nyt niin paljon, että siitä on tulossa yhteiskunnallinen totuus. Sarkomaan erossa oli kaksi vastakkaista näkökulmaa, lasten ja feministien näkökulma. Sarin lapsi totesi, että kyllä Suomen lapset ymmärtävät. Hän ei vielä tiennyt, etteivät feministit ymmärrä. Ja heillä on enemmän vaikutusvaltaa kuin lapsilla.

Niinpä feministinen totuus pakotti Sarkomaan muutaman päivän kuluttua selittämään ratkaisuaan parhain päin – että hänen tarkoituksensa olikin näyttää esimerkkiä miehille, että heidänkin kannattaisi harkita samanlaista siirtoa. Sarin mukaan vanhemmuutta ei voi ulkoistaa. Tämä on hienosti sanottu, mutta se on vain puolitotuus. Äitiyttä ei voi ulkoistaa, mutta isyyden voi, mikäli uskomme biokemiaa. Ja miksemme uskoisi?.

Totuus ei ole mielipidekysymys. Totuutta ei voi julistaa vanhanaikaiseksi, mutta mielipiteen tietysti voi. Isyydestä ja äitiydestä samana päivänä puhuvat osoittavat vain kuinka vähän he ihmisyydestä ymmärtävät. Oman vauvan hymy vaikuttaa äidin aivojen mielihyväkeskuksessa huumeen tavoin. Vastaavaa ei tapahdu isien aivoissa. Tämä on vain yksi esimerkki niistä lukuisista tosiasioista, mistä kaikesta (biokemiasta) äitiys muodostuu. Oikeastaan alle kolmivuotiaan poikasen erottaminen emostaan tulisi luokitella rikokseksi ihmisyyttä vastaan.

Joku teräväpäinen voisi nyt kysyä, onko totuutta edes olemassa. Ja monet ovat jo kysyneetkin. Viisaat sanovat tätä relativismiksi. Apina kun ei halua ymmärtää näiden ismien päälle niin marssitaan nyt ihan vaan käpälätuntumalla. Edelliset esimerkit antaisivat aiheen olettaa, ettei absoluuttista totuutta olisi olemassakaan. Jokainen voisi ja jokaisella olisi lupa keksiä ihan omat totuutensa asiasta kuin asiasta – ehkä sillä rajoituksella, että noudatettaisiin lakeja, jotka heijastavat yhteisesti sovittuja totuuksia (tai paremminkin sanottuna kovaäänisimpien apinoiden mielipiteitä).

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 27.12.2008.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: