TOTUUTTA ETSIMÄSSÄ – osa 5

Tässä iltana muutamana YLE:n TV 2 esitti ohjelman kaunotarkuuluttaja Maria Jungnerin miehestä Mikael so fucking what Jungnerista ja tämän taistelusta syöpää vastaan. Hyvä ja koskettava ohjelma. Siinä Mikael avautui – ainakin omasta mielestään – suurille johtajille harvinaisella tavalla. Saattoipa hän olla mielipiteessään oikeassakin. Mikäli apina oikein muistaa, niin edes Francois Mitterrandin kärsimästä samasta sairaudesta ei kerrottu julkisesti. Taidettiin jopa väärentää terveysraporttejakin. Mikael lienee siis suurempi uros kuin Francois konsanaan. Avoimuuden lisäksi sitä todistaa myös hänen lempinimensä. Ei siis ihme, että Marian kaltainen Naaras halusi hänet itselleen.

Ohjelma oli harvinaisen avoin myös toisella tavalla. Siinähän Mikaelin todettiin saaneen poikkeuksellisen räätälöityä hoitoa, joka ei olisi ollut tavallisen apinan ulottuvilla. Epäselväksi jäi, tarjosiko tämän erikoiskohtelun julkinen vai yksityinen järjestelmä. Niin tai näin, jossakin menee raja, joka jakaa apinat sairaudessakin kahteen kastiin. Avoimuuden nimissä koko laumalle olisi toki hyvä kertoa, edellyttääkö avainasiakkaaksi pääseminen yliopiston loppututkintoa, kuusinumeroista pankkitilin saldoa vai sitä, että on TV:stä tuttu.

Eräässä aikaisemmassa totuusjaksossa oivalsimme, ettei apina voi elää kuin omilla aivoillaan. Mutta voiko ihminen? Oivallus taitaakin jäädä aika lyhytaikaiseksi totuudeksi, sillä tuskin kukaan elää pelkästään omien aivojensa tuotoksilla. Evoluutio on siis keksinyt aivoverkostotkin jo kauan sitten. Jos joku loukkaantuu tanskalaisesta piirroksesta, islamilaiset fundamentalistit hyökkäävät lähes samalla sekunnilla kaduille joka puolella maailmaa. Verkostoja nimitetään aatteiksi. Niitä onkin monen nimisiä, On kristinuskoa, islamia, kapitalismia, kommunismia, feminismiä, veganismiä.

Onko niin, että omia aivoja käytetään lähinnä mahdollisuuksien maailmassa, mutta todennäköisyyksien maailmassa turvaudumme aateaivoihin? Miksi niin harva yksilö pystyy kohtaamaan todennäköisyyksien maailman vain laina-aivoilla? Miksi haluamme uskoa utopioihin, kuten oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, yksiavioisuus, kaikkivaltius? Johtuuko se siitä yksinkertaisesta asiasta, että olemme laumaeläimiä, mikä edellyttää jossakin määrin yhteisiä aivoja? Tämäkö on se ainoa dualismi, jota apinafilosofit ovat kautta aikain pohtineet?

Aatteiden innokkaimmat kannattajat ovat oikeastaan aivopesun uhreja. Jotkut puhuvat hienovaraisemmin meemeistä. Ray Kurzweil on saanut paljon julkisuutta esittäessään, että ihmisaivot integroituvat tietokoneiden kanssa jo muutaman vuosikymmenen sisällä ja tuloksena on aivonetti, jossa tunteemme ja ajatuksemme risteilevät kuin hakusanat nykyisessä internetissä. Oikeastaanhan tämä on vain aatteiden maailman jalostunut versio.

Aatteiden maailmoilla on hyvin vähän tekemistä totuuden kanssa. Aatteet hallitsevat aivojamme, tai paremminkin ne taistelevat verissä päin aivoistamme. Kuka myy uskoaan, kuka terveyttä, kuka taulutelevisioita. Et ole hyvä ihminen, jos sinulla ei ole autoa tai kuntosalin kausikorttia etkä kuluta tarpeeksi, jotta osakkeenomistajat rikastuisivat. Ainoa tavoite myyjällä on saada kolikko kilahtamaan omaan anelippaaseensa.

Suurimmat ihmishistorian puhallukset liittyvätkin aatemaailmaan. Ykkösenä tällä listalla ovat uskonnot ja niistä aggressiivisuuden pesäpaikoilta eli Lähi-Idästä alkunsa saaneet kolme aggressiivisinta meemitehdasta. Juutalaiset siellä parhaillaan todistavat tätä väitettä oikeaksi. Kun tiedämme, että totuudella pullistelijat ovat pahimpia totuuden irvikuvia, niin mitä pitäisi ajatella eräästä messiaaksi nimitetystä apinasta. joka kehui olevansa paitsi tie, myös totuus ja elämä?

Näin Charles Darwinin juhlavuonna voidaan todeta, että luonnonvalinta toteutuu selkeimmin juuri uskontojen välienselvittelyssä. Ja miksei toteutuisi, kun uskonnotkin ovat evoluution tuotetta. Lopullista voittajaa on yhtä vaikea ennakoida kuin evoluution kulkua muutoinkin. Ja voihan olla, ettei lopullista voittajaa löydykään, vaan tuloksena on aavikkoliskojen kaltainen evolutiivisesti stabiili strategia.

Uskominen mielikuvitusolentoihin voi mahdollisuuksien maailmassa olla yksilön kannalta hyödyllistä, jos se helpottaa aivojen pitämistä järjestyksessä. Mutta siinä vaiheessa, kun näistä jumaliksi nimetyistä olennoista ruvetaan saarnaamaan muille lauman jäsenille, rikotaan heti omia rehellisyyden ihanteita vastaan. Kuinka voi olla rehellinen samalla, kun yrittää hallita muita valheen avulla? Puolustuksenaan uskovaiset tietysti sanovat, etteivät he tiedä valehtelevansa. Jopa monia vuosia yliopistossa opiskelleet väittävät olevansa tietämättömiä totuudesta, mikä apinaa on aina suuresti hämmästyttänyt.

Uskomattoman vallan ovat eräät uskonnot saaneetkin. Suomalaisten nykyinen lempiuskonto kristinusko keikkuu kärkipaikoilla taistelussa aggressiivisimman uskonnon tittelistä. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Ensinnäkin se tarkoittaa sitä, että sadat ja tuhannet muut ”jumalat” on tuhottu ympäri maapalloa kirkasotsaisten lähetyssaarnaajien toimesta. Siinä sivussa on tuhottu paikallisten kansojen tavat, kulttuurit, taloudet ja elämän perusteet.

Ei ole vaikea luetella pahimmin kohdeltuja kansoja, kuten esimerkiksi Australian aboriginaaleja, joilta varastettiin paitsi maat ja luonnonvarat, heitä myös kohdeltiin pelkkinä eläiminä – Jeesuksen nimeen. Paljon paremmin ei käynyt Amerikan intiaaneillekaan. Entäpä sitten sanit, joista vielä näinä päivinä yritetään tehdä pakkokeinoin oikeita ihmisiä?

Suomalaistenkin omat jumalat saivat kokea vahvemman voiman. Kätevästi esi-isiemme pyhät paikat tuhottiin tai raivattiin kirkonpaikoiksi. Nykyaikaan siirrettynähän se tarkoittaisi sitä, että raivaustraktorit jyräisivät Helsingin Tuomiokirkon maan tasalle ja paikalle rakennettaisiin Moskeija.

Minkä tahansa alkuperäiskansan vaiheista kun lukee, ei voi olla tulematta murheelliseksi. Ensimmäisten valkoisten eli ”oikeiden” ihmisten joukossa paikkaan kuin paikkaan tunkeutuivat lähetystyöläiset. Mikä rasismin riemuvoitto! Jumalan kuvat opastivat omiin ympäristöihinsä sopeutuneita kansoja elämään ”oikein” – eli siis käännyttäjien mielen mukaan. Ja ikään kuin sivutuotteena samalla saatiin lisää maksajia rahoittamaan Pietarinkirkkoja ja muita vallan symboleja.

Olen tainnut jo aiemmin todeta, että globalisaatio on kestänyt ainakin 2000 vuotta. Nyt siitä kuitenkin puhutaan kuin uudesta asiasta. Oikeudenmukaisuus ja totuus taitaa tästä uusimmastakin globalisaation vaiheesta olla yhtä kaukana kuin edeltäjistään. Mitenkä se voisi muuten ollakaan, sillä – evoluutiota lainatakseni – vahvimmat voittavat tässäkin. Tosin edes luonnonvalinta ei ole niin yksipuolisesti vahvemman oikeutuksen asialla kuin ihmislajin käyttäytyminen näyttäisi kertovan.

Totuuden kanssa kristinuskolla on ollut koskaan hyvin vähän tekemistä, siitä ovat pitäneet erilaiset kirkolliskokoukset ja muut puolijumalalliseen asemaan itsensä ylentäneet kirkonmiehet huolen. Paavit lienevät aivan omaa luokkaansa taistelussa totuutta vastaan. Suhtautuminen syntyvyyden säännöstelyyn ja kondomien käytöstä valehtelu on vähintään yhtä häpeällistä ja tuhoisaa kuin toisinajattelijoiden polttaminen rovioilla aikoinaan.

Ehkä uskontojen markkinoima näennäinen täydellisyys on se, joka epätäydellisiksi itsensä kokevia ihmisiä kiehtoo? Monille epävarmuutta huonosti kestäville uskonto tuonee lohtua elämään, riippumatta siitä, kuinka typerä itse oppi on loogisesti ajateltuna. Sehän  lupaa olemattomia taivaspaikkoja, jollaisten tarjoaminen kiellettäisiin kuluttajaviranomaisten toimesta missä tahansa muussa yhteydessä.

Raamattu on ihmisten kirjoittama kokoelma evoluution tuottamia käsityksiä ihmisapinan ja luonnon toiminnasta. Sinänsä on hauskaa (?), että uskovaisten jumalatotuuden ja feministien patriarkaattitotuuden takana on sama ilmiö eli evoluutio. Jumalten olemassaoloa voi toki perustella sillä, että aivojen on täytynyt keksiä jokin selitys tuntemattomille luonnonilmiöille. Se ei tietysti vielä riitä todisteeksi jumalien olemassaololle, apina-aivot kun keksivät jos jonkinlaista.

Kokeellisesti on todettu, että uskonnollisia kokemuksia saadaan aikaan aivoja keinotekoisesti stimuloimalla. Toiset ovat tälle stimuloinnille herkempiä kuin toiset. Suomeksi sanottuna toisten aivoilla on suurempi taipumus hurahtaa erilaisiin riippuvuuksiin kuin toisilla. Kaikista ei koskaan tule alkoholisteja eikä huumeiden väärinkäyttäjiä, vaikka kuinka pakotettaisiin. Näin ollen ei ole kovin yllättävää, että monista juopoista tuleekin uskovaisia. Huume vain vaihtuu toiseksi.

Edellisestä voidaan myös tehdä sellainen johtopäätös, ettei koko lauma voi koskaan ”tulla uskoon”. Siitä huolimatta tämä pieni vähemmistö (ehkäpä kymmenesosa lauman koko vahvuudesta) pystyy ahdasmielisellä olemassaolollaan vaikuttamaan koko lauman käyttäytymiseen ja saamaan aikaiseksi mitä ihmeellisempää lainsäädäntöä tai käyttäytymiskoodistoa. Vähemmistön henkiseen (meemi)diktatuuriin perustuu muidenkin tiukkapipoisten aatteiden valta. Feminismi on tästä toinen, vallan mallikelpoinen esimerkki.

Ihminen täydellisen jumalan kuvana on huippuunsa viritettyä rasismia, josta planeettamme on saanut raskaasti kärsiä. Uskontoa voidaan pitää alkukantaisen ihmisapinan tunnuspiirteenä. Erityisesti kristinuskossa on joitain todella outoja piirteitä. Sielu on erotettu ruumiista, vaikka sielu eli aivot ovat aivan tavallinen osa ruumista siinä missä suolistokin. Toisaalta ruumis on paheiden pesä, toisaalta se on pyhä. Edes tuhkattua ruumista ei saa levitellä mihin sattuu. Apinalle ruumiissa ei ole mitään pyhää, ei mitään pahaakaan sen puoleen. Ruumis on. Niin kuin kaikki muukin tällä planeetalla. Evoluution kätten työt vain ovat.

Kristinusko on niin seksuaalikielteinen ilmiö, että pitää ihmetellä, miksei sitä ole jo kielletty. Seksi on kuitenkin elämän tarkoitus, siksi sen häpäiseminen on suurimman luokan rikos ihmisyyttä vastaan. Tokihan houkutus sillä hallitsemisesta on ehkä jollakin tasolla ymmärrettävää. Mutta kun ajattelemme, millaisen hinnan ihmiskunta moisesta manipulaatiosta on saanut maksaa, puolustuksella ei ole paljonkaan sanottavanaan, jos pyrimme pysymään totuudessa.

Jos perisynnin kaltainen huiputus keksittäisiin nyt, se kiellettäisiin vähintään yhtä tuhoisana ”sielulle” kuin mitä pyramidihuijaus on lompakolle. Perisynnillä ei ole mitään asiallista perustetta, se on samanlainen keksintö kuin feministinen lasikattoteoria. Maailma sen enempää kuin ihminenkään ei ole paha. Ihmislaji on hyväluontoinen, kuten Frans de Waal on kirjassaan Hyväluontoinen todistanut.

Totuus on hyvä renki, mutta huono isäntä, jos puhumme reaalimaailmasta emmekä unelmista. Silti voimme päättää totuuden etsinnän siihen, että maailmankaikkeudessa on sentään yksi absoluuttinen totuus – se, ettei minkään sortin Jumalaa tai jumalia ole olemassa.

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 09.01.2009.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: