TYRMÄYSTIISTAI

Aina silloin tällöin sattuu tavallista ikävämpi uutispäivä ja muutaman vuoden välein tapahtuu oikea jysähdys. Sitä katselee ensin vain suu järkytyksestä auki ja vasta myöhemmin koko karmeus hiljaa hiipii tajuntaan. Yhdysvalloissa tällainen hetki oli varmaankin syyskuun yhdestoista ja kyllähän Suomessakin mielenkiinnolla tuijotettiin, kuinka pilvenpiirtäjiä yritettiin katkaista matkustajakoneilla. Meillä vastaava uutinen kuultiin eilisissä iltauutisissa.

Johtajamme ovat jaksaneet sitkeästi vakuuttaa vaalikarjalle, kuinka Suomi on poikkeuksellinen hyvinvointivaltio ja on jopa lottovoitto syntyä Suomeen. Ulkomailla käyneet tai edes tilastoihin perehtyneet tai leipäjonoissa seisoneet voisivat kuitenkin nimittää tätä lintukotoa yhtä perustellusti pahoinvointivaltioksi – valtioksi, jonka johtajat eivät ymmärrä ihmisyyden päälle edes sen vertaa kuin apinat.

Vai mitä mieltä pitäisi olla maailman huippuihin kuuluvista itsemurhaluvuista, holtittomasta viinan läträämisestä, köyhyyden riivaamista ihmisistä, hylätyistä lapsista, väkivallan kulttuurista, tuottavuuden ja yksityistämisen palvomisesta, varallisuuden keskittymisestä? Hyvinvointivaltioissa esimerkiksi sairastaminen on ilmaista, toisin kuin meillä. Yhteisöt on hajotettu ja tilalle tarjotaan laitoshoitoa vauvasta vaariin. Ainoa, mikä herättää huolta päättäjissä, on naiseuron suuruus.

Eiliset pääuutiset olivat lex Nokian käsittely eduskunnassa ja eläkeiän nosto 65 vuoteen. Oli jotensakin vaikea istua rauhallisena, kun kansanedustajat ihan tosissaan perustelivat pakkolakia yritysvakoilun estämisellä. Tällä tasollako edustajiemme suhteellisuudentaju pyörii? Pääministeri Matti Vanhanen puolestaan todisteli Kymppiuutisissa, ettemme me nyt niin erilaisia ihmisiä ole kuin muutkaan pohjoismaalaiset. Sillä hän perusteli hallituksen toista pakkolakia, jolla suomalaiset hänen mukaansa saadaan samanlaisiksi muiden pohjoismaalaisten kanssa.

Apina ei oikein ymmärrä tällaista logiikkaa. Jos olemme ihmisinä samanlaisia kuin muut, silloinhan muita alhaisemmalle eläkeiälle on jokin syy. Siis jokin muu syy kuin että suomalaiset ovat laiskempia tai muuten vaan muiden maiden kansalaisia tyhmempiä. Eläkepäätös osoittaa hallituksen kuitenkin ajattelevan juuri tällä tavalla, muutoinhan pakkolakiin ei olisi ollut aihetta. Olisi vain pantu työelämä ja ihmisten terveys kuntoon.

Hallituksessa vallalla oleva ihmiskuva periytynee kristinuskon saarnoista, joiden todistuksen mukaan ihminen on luontojaan paha ja perisynnin riivaama. Tätä oppiahan kaikki päättäjämme (ehkä Erkki Tuomiojaa lukuun ottamatta) käyvät säännöllisen laumasieluisesti päivittämässä aina valtiopäivien avajaisten yhteydessä. Ei siis ihme, että lainsäädäntömmekin menee yhä syvemmälle ihmisten yksityisyyteen sen sijaan, että ymmärrettäisiin ihmislajin hyväluontoisuus ja säädeltäisiin olosuhteita ihmisten käyttäytymisen sijaan.

Suomalainen politiikko osoittaa toimillaan, ettei hän siis ymmärrä niin yksinkertaista asiaa kuin että apinalajit ovat hyväluontoisia. Oikeat apinatkin sen ymmärtävät. Apinalaumassa ei ole tällaisia tuloeroja, vaikka lauman toiminnan takaava hierarkia sielläkin toimii. Siellä pidetään huolta laumasta. Alimmillakaan hierarkian portailla kyhjöttävien apinoiden ei tarvitse täyttää kymmentä eri lomaketta saadakseen ruokaa ja turkin rapsutusta. Ketään ei jätetä yksin. Sama laumahenki toimii niissä ihmisen alkuperäkulttuureissa, joissa lauman koko on pieni eikä raha ole päässyt pilaamaan yhteisön toimintaa.

Raha sekä lauman koon kasvu hallitsemattomaksi ja kasvottomaksi on johtanut tilanteeseen, jossa lauman johtajista on tullut hierarkian yläpään juoksupoikia. Tätä ei ole pystytty välttämään edes tasa-arvoon vetoamalla, siitä ovat todisteena entinen Neuvostoliitto ja yksittäiset kibbutsi- ja muut kommuunikokeilut eri puolilla maailmaa. Miksi johtajamme lyövät päätä seinään, vaikka tarjolla olisi sellaisiakin ratkaisuja, jotka perustuvat inhimillisen laumahengen eli yhteisöllisyyden vahvistamiseen?

Ei tämä niin paljon Intian kastijärjestelmästä poikkea. Meillä on mahdollisuus päästä vaihtamaan hierarkiatasoa, mutta todennäköisyys on pieni, että näin kävisi. Tasa-arvo, ihmisoikeudet, oikeudenmukaisuus ja demokratia ovat vain juhlapuheita varten. Köyhä ei saa osakseen mitään näistä. Hallitseva luokka käyttää hyväkseen perinteistä hajoita ja hallitse -politiikkaa, joka myös simpanssilaumassa osataan. Emme ole siis kovin kauaksi kehityksessä päässet. Loistava esimerkki on kotiäitien ja työssä käyvien äitien riitelyttäminen. Poliitikkojen ei tarvitse tehdä mitään, kun naiset nahistelevat keskenään.

Jos apinoihin uskotaan ja heistä huolehditaan, he myös antavat panoksensa yhteisen hyvän toteuttamiseen. Se on apinoilla geeneissä – mihin ne geenit olisivat ihmisestä hävinneet? Nykyinen synnintuskaan perustuva oppimme voidaan tiivistää periaatteeseen kaveria ei jätetä. Kuulostaa hienolta, eikö vain? Se kuulostaa hyvältä niin kauan kunnes ymmärretään, että kaveri on vain samalla tai korkeammalla hierarkian tasolla oleva yksilö, josta voi olla itselle hyötyä. Kaveri ei ole mikään koditon köyhä eikä varsinkaan maailman pakolaisleireillä ruokaa ja vettä jonottava väärän värinen ihminen. Heillä ei ole kavereita johtajiemme keskuudessa. Kaveripolitiikka taitaa ollakin pahin lauman hyvinvoinnin uhka.

Johtajamme siis päättivät eilen nostaa roskaväen eläkeikää 65 vuoteen. Syynä on lama. Näin hallitusvalta käyttäytyy samalla tavalla kuin yritykset, jotka laman varjolla irtisanovat väkeään enemmän kuin olisi tarpeen. Jos on varaa maksaa osinkoja omistajille, työllisten poispotkimista ei voi mitenkään hyväksyä. Maailmassahan riittää rahaa ja sitä painetaan lisää kolmessa vuorossa. Kysymys on vain siitä, kenelle ne rahat päätyvät. Ja vanhan viisauden mukaisestihan raha menee rahan luokse. Siihen lankeaa myös hallitus ottamalla velkaa rikkailta ja maksattamalla sen työtätekevien selkänahalla.

Mitähän esimerkiksi palomiehet tykkäävät eläkeiän nostosta? Tai mitä miehet ylipäätään tykkäävät siitä, että heille jää enää viisi vuotta vapaudesta nauttimiseen (vuonna 2000 miehet kuolivat keskimäärin 69,6 vuoden ikäisinä, naiset 78,8 -vuotiaina)? Jos hallitus olisi halunnut edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, eläkeikä olisi porrastettu siten, että miehet pääsisivät eläkkeelle edes pari vuotta naisia aikaisemmin.

Olisihan hallitus voinut aloittaa saneeraukset lähempääkin. Armeijan kapiaiset ja varsinkin lentäjät pääsevät eläkkeelle jo alle viisikymppisinä. Eikö heille tosiaan löydy kasarmeilta edes siivoushommia? Niitähän he ehtisivät tehdä parikymmentä vuotta lentojen loputtua. Entäs sitten suuryhtiöiden pomot? Viime aikoinahan lehdissä on ollut juttua monistakin suurten firmojen johtajista, jotka ovat lähteneet eläkkeelle alle kuusikymppisinä.

Tämä on vallan oivaa esimerkin näyttämistä duunareille: paiskikaa te vaan siellä töitä vielä kymmenen vuotta, meikäläinen lähtee tästä etelän aurinkoon, jonne varallisuuskin on jo tullut siirrettyä. Entäs sitten Raimo Sailas? Tämä kansakunnan piiskamies voisi näyttää esimerkkiä ja lähteä eläkkeelle vasta viiden vuoden kuluttua eikä ensi syksynä. Miten Suomi edes pärjää ilman häntä?

Kaikki nämä inhimillisyyttä vastaan toimivat ratkaisut voitaisiin välttää yksinkertaisella ratkaisulla, jolloin ei tarvittaisi sen paremmin eläkkeitä kuin eläkeikääkään. Ei olisi ikärajoja, jotka eivät voi milloinkaan toimia, koska ihmiset ovat erilaisia. Ikärajat ovat aina pakkovallan symboleja. Ihmisarvoa ei pitäisi joutua kerjäämään, mihin nykyisessä tukiviidakossa pakotetaan. Nykyisellään ihmisarvo ei ole synnyinlahja, vaan se pitää ansaita työllä tai alistumalla ja nöyrtymällä. Oivallinen ja konkreettinen esimerkki tästä on tapa, jolla ainakin aikaisemmin työttömien tuli osoittaa alemmuuttaan. Heidän piti joka päivä kirjoittaa lomakkeelle sana työtön!

Ainoa tie nöyryyttämiskulttuurista eroon pääsemiseksi olisi jokaiselle kansalaiselle syntymästä hautaan saakka maksettava vaikiosuuruinen perustulo. Se korvaisi lapsilisät, opintotuet, kaikenlaiset päivärahat ja muut tuet sekä eläkkeet. Sen jälkeen ei olisi enää opiskelijoita, kotiäitejä, työttömiä, duunareita, eläkeläisiä eikä mitään muitakaan ihmisiä jaottelevia kategorioita. Olisi vain ihmisiä.

Kuinka helpottavaa! Mutta ei tämä malli näytä poliitikoille kelpaavan, vaikkei se tulisi nykyistä tuki- ja eläkemaksuviidakkoa kalliimmaksi. Hallitus ei sitä halua eikä sitä halua edes oppositio. Satakomitea ei varmaankaan edes keskustellut asiasta. Taidamme siis olla tällä pakkopolitiikan linjalla ikuisesti. Eläkeiän nostamispäätös tai lex Nokia eivät todellakaan jää viimeisiksi virstanpylväiksi matkalla kohti orwellilaista yhteiskuntaa.

Hallituksen päätös ei taaskaan ole omiaan lisäämään yhteisöllisyyttä, päin vastoin. Montakohan sydäriä tämäkin eläkepäätös valtakunnassa aiheutti? Sopivasti eilinen uutistarjonta kertoi, kuinka on saatu lääketieteellistä näyttöä siitä kansan tietämästä totuudesta, että viha, raivo ja muut vahvat tunteet voivat herkillä ihmisillä laukaista sydämen rytmihäiriön. Uutiset voivat siis vaarantaa terveytesi. Ja ellet kuole sydänpysähdykseen, jatkuva v***tus altistaa muille sairauksille.

Eläkepäätös oli märkä rätti päin rahvaan naamaa. Siitäs saatte kun olette niin surkeita, lukee saatekirjeessä. Rikkaille annetaan lisää liksaa verohelpotusten muodossa. Tällaista määrätietoisuutta tarvittaisiin ihan jossain muualla, vaikkapa veroparatiisien siivoamisessa. Tämä taisi olla pahin kansanterveydellinen takaisku pitkään aikaan. Masennus ja epätoivo vain lisääntyvät, vaikka kansalle pitäisi valaa positiivista uskoa huomiseen. Niin väärin ajateltu ja ajoitettu päätös kuin mahdollista.

Suomalaiset eivät todellakaan ole muita pohjoismaalaisia kummempia. Siispä muita aikaisemmalle eläkkeelle lähtemiselle on jokin syy. Sitä  poliitikkomme eivät halunneet pohtia. Keppiä vaan kansalle, joka ei osaa käyttäytyä. Mutta ehkä alhainen eläkeikä johtuukin siitä, että suomalaiset ovat sairaampia tai että työelämä on täällä sairaampaa kuin muualla. Näitä molempiahan hallitus on ahkerasti heikentänyt tuottavuuspuheilla, tuloerojen kasvattamisella ja yritysten sekä rikkaiden suosimisella. Ei näin synny yhteishenkeä eikä yhteisöllisyyttä – eikä varsinkaan talvisodan henkeä.

Työelämää ja johtamista pitää kehittää, jotta työläiset jaksavat parantaa tuottavuuttaan, sanoo Vanhanen ja lupaa (velka)rahaa työelämän kehittämiseen. Tämä on yhtä hurskas toivomus kuin lupaus uudistuvien energialähteiden tukemisesta ydinvoimalapäätöksen vastineeksi. Ei se näin päin tapahdu! Ensin pitäisi kehittää sitä johtajuutta ja siitä seuraisi innostus viihtyä työssä pidempään. Tällaisen päätöksen jälkeen työelämään on aivan turha yrittää saada mitään parannuksia.

Samassa tiedotustilaisuudessa hallitus lupasi alentaa edelleen tuloveroja. Suomi ottaa kymmeniä miljardeja velkaa ja velkojien rauhoittamiseksi pitää antaa positiivinen signaali eli nostaa eläkeikää. Toinen mahdollisuus olisi tietysti ollut nostaa veroja. Silloin edes maksajaksi olisi joutunut sama sukupolvi, joka on soppansa keittänytkin. Nyt maksu siirretään tuleville sukupolville, mitä ei voi pitää kovinkaan kunnioitettavana saavutuksena. Mutta mitäpä ei poliitikko tekisi äänestäjiä seuraavissa vaaleissa miellyttääkseen?

Ettei nyt ihan vajottaisi synkkyyteen, eilen kuultiin myös yksi positiivinen uutinen. Finnair lupasi [1], että kaikki liikuntarajoitteiset apinat pääsevät bisnesluokkaan turistiluokan hinnalla. Siitä vaan kaikki lonkavikaiset lentelemään!

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 25.02.2009.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: