AURINGONPIMENNYS SAUNASSA

Nyt on se aika vuodesta, kun apina menee heti herättyään saunaan nauttimaan erikoisesta valoilmiöstä. Auringonpimennyksiähän sattuu aika naftisti normaaliapinan elontielle. Siksi ne ovat varmaan herättäneetkin suurta kummastusta esi-isissämme ja varmaan äideissämme myös. Jostakin syystä vain urospuoliset apinat ovat ruvenneet värkkäämään niiden perusteella jotain maailmaselityksiä tai uskonnollisia oppijärjestelmiä. Se vaan on kuulunut urosaivojen ominaisuuksiin ja velvollisuuksiin pyrkiä selittämään kaikkia outoja ja lauman turvallisuutta mahdollisesti uhkaavia ilmiöitä.

Kerran apina on onnistunut saamaan kuviakin oikeasta auringonpimennyksestä, kun se sattui näkymään apinametsässä vuonna 1990. Silloin elettiin vielä dia-aikakautta, joten niitä tallenteita ei nyt tässä yhteydessä ole mahdollista esitellä. Siitä lähtien olen sivusilmällä  seuraillut joitakin taivaallisia tapahtumia. Aihe on kolahtanut sen verran, että hankin kiikarin ja kaukoputken suojaksi aurinkosuodinkalvoa [1]. Se onkin todella kätevää ja sillä oli helppo seurata mm. Venuksen ylikulkua kesäkuun kahdeksas päivä vuonna 2004.

Venushan on tärkeä planeetta meille miehille, sillä sieltähän ne naiset ovat peräisin, vai miten se nyt oli. Venuksen ylikulkuja tapahtuu noin 120 vuoden välein kaksin kappalein. Seuraava mahdollisuus seurata Venuksen lipumista auringon editse on kesäkuun kuudes päivä vuonna 2012. Suodinkalvolle voi siis toivoa olevan vielä käyttöä. Seuraava täydellinen auringonpimennys sattuu nimittäin Suomeen vasta 16 helmikuuta vuonna 2126. Rengasmaiseenkin pimennykseen on aikaa 30 vuotta ja 77 päivää. Toivottavasti kalvo on silloin vielä jälkipolvia palvelemassa.

Mitä tällä kaikella nyt sitten on tekemistä saunan kanssa? Eipä sen enempää kuin millään muullakaan aasinsillalla. Tosin aamusaunaa piristää juuri tähän aikaan vuodesta outo valoilmiö, joka muistuttaa hauskasti auringonpimennystä. Aamuaurinko nimittäin sattuu itäseinällä olevaan venttiiliaukkoon niin sopivassa kulmassa, että lautasventtiilin ympärille muodostuu valokehä aivan auringonpimennyksen malliin. Kelpaa sitä siinä lauteilla köllötellessä ihastella.

pimennys

Onneksi muutaman vuoden takaisessa ”saunaosaston” remontissa saunan hengeksi tuli valittua Harvian aina valmis kiuas [2]. Tämä Forte vetää sisäänsä 100 kiloa kiviä ja apinamaiset löylyt saa heti kannen avaamalla. Se on sellaista leppoisaa savusaunalöylyä. Jos tykkää korventaa saunansa sataan asteeseen ja ”nauttia” kuivasta löylystä, Fortesta kannattaa pysyä kaukana. Mutta apinalle riittääkin saunassa kuin saunassa mainiosti 60 astetta, kunhan löylyä piisaa. Ja kyllähän sitä sadasta kilosta kiviä löytyy.

Kiukaan voi panna varttitunniksi ”terästäytymään”, jolloin saa hieman kuumemmat löylyt, mutta eipä apina ole tätä ominaisuutta tullut parin koekerran jälkeen käyttäneeksi, sillä peruslöylyissäkin on ollut tarpeeksi tehoa. Etukäteen mietitytti moisen kiukaan sähkösyöppöys. Mitään erikoista muutosta ei kuitenkaan sähkönkulutuksessa ole näkynyt. Tilintarkastajan ominaisuudessa olen päässyt vertailemaan muidenkin samankokoisten pesäpuuasuntojen sähkönkulutusta, eikä niissä ole mitään eroa havaittavissa.

Saunan lisäksi remonttilistalla oli kylpyhuone. Uusien vesieristysmääräysten lannistamana apina katsoi parhaaksi teetättää työn ammattimiehillä, mikä osoittautuikin aivan oikeaksi ratkaisuksi. Parempaa remonttiporukkaa saa hakea. Ei heidän tarjouksensa ihan halvin ollut, mutta työn jälki muissa kohteissa sai vakuuttumaan valinnan oikeellisuudesta – ja oman remontin lopputulos vahvisti urosporukan osaamisen ja huolellisuuden. Joillakin se taito vain on hyppysissä ja aivoissa.

Urosapinan aivoista löytyy kuitenkin jokin kummallinen testosteroniaivastus, joka aina ja kaikissa remonteissa pakottaa tekemään jotain myös itse. Tällä kertaa se toteutui kylpyhuoneen tasojen muodossa. Joskus aiemmin oli tullut käytyä lämpöpuutehtaalla hakemassa kakkosluokan lattialautaa parvekeremonttia varten. Siinä sivussa apina sai ihan ilmaiseksi nipun 40 millin paksuista lämpökuivattua mäntyä. Hieman pehmeää puutahan se mänty on, mutta asia täytyi tietysti testata. Ei muuta kuin tasoja liimaamaan. Raaka-aihiot sitten ammattiopiston puutyölinjalle höylättäväksi ja muotoiltavaksi. Käytännössä tasot olivat sitten lähes ilmaisia, kun urakoitsijallakin sattui olemaan joutilas purkki öljyä pintakäsittelyyn. Monen vuoden käyttö on osoittanut, että mänty toimii tässä tehtävässä moitteettomasti.

pikkutaso1

Muutoin ei hirveästi sitten euroja säästynytkään, sillä remontille tuli hintaa 2600 (!) euroa neliölle ilman, että olisi mitään porealtaita tai kultaisia hanoja asenneltu. Ja aikaa kului viisi (!) kuukautta, sillä joku edellinen omistaja oli ystävällisesti tehnyt oman remonttinsa siten, että kosteusvaurioita piti kuivatella kuukausikaupalla. Onneksi tyhjennyspuuhia varten oli toinen vessa, mutta pesupuolen kanssa oli hieman käytettävä mielikuvitusta. Hitaasti hyvä tulee, se on toki ollut apinan elämänohjeena muutenkin. Nyt ei pitäisi ainakaan kosteudesta tulla ongelmia, sen verran mömmöjä seiniin ja lattioihin lätrattiin.

No, sata euroa ylimääräistä uhrattiin kyllä vesikiertoiseen rättipatteriin [3], joka piti saada valkoisena, vaikka kromattu olisi ollut juuri sillä hetkellä tarjouksessa. Valkoinen vain sattui sopimaan paremmin valkoisiin seinäkaakeleihin. Lisähoukuttimena oli sen 20-30 prosenttia parempi lämpöteho kromattuihin verrattuna.  Seiniin valittiin suuret himmeäpintaiset loimulaatat, lattiaan kalliokuvioiset, liukastumista hylkivät sinertävät kymppilaatat, jotka vinoissa nurkissa nousevat pitkin seiniä. Kylpyhuoneen sisustuksen lopputulos on kohtuullisen tyylikäs, vaikka itse sanonkin.

Ainoa ”ylellisyys” saunaosastossa taitaa olla se, ettei kylpyhuoneeseen tosiaan tullut yhtään 90 asteen nurkkaa. Suorakulmaiset tilat taitavat ahdistaa apinoita – harvoinhan sellaisiin metsässä törmää. Parissa paikassa myös lasitiilten piti sitten taipua epämääräiseen kulmaan. Urakoitsija osoitti taas osaamisensa, kun hän onnistui tilaamaan jostakin valmiiseen kulmaan leikatut ja liimatut lasitiilielementit. Jos apina olisi moista lasitiilikulmaa yrittänyt itse värkätä, olisipa lopputulos ollut sata kertaa huonompi.

tuikut

Urskoitsijan työtä oli muutenkin mukava seurata. Homma käy, kun on kunnon työkalut. Ja tietysti taito käyttää niitä. En saattanut lakata ihmettelemästä sitä osaamista, jolla moneen suuntaan vinot peneelileikkaukset ja muut kulmat syntyivät juuri niin kuin ne oli ajateltukin. Ja ammattilaisella oli hyviä ideoita sekä silmää yksityiskohtien toteuttamiseen. Kaikki käytetty puu oli tietysti lähimetsästä eikä mistään maailman ääriltä rahdattua sademetsäpuuta. Lämpökäsittelyllä haavasta ja lepästä saa erityisen kauniin saunan. Ei todellakaan kannata mennä retkuun ja ostaa muka ”viljeltyä kovapuuta”. Viljelmätkin on aina loppujen lopuksi raivattu neitseelliseen viidakkoon – eli apinoiden asuinsijoille.

PS. (15.10.2009) Viime kesänä tuli huomattua, että ainavalmis sauna on myös mainio kasvi- ja sienikuivuri. Lauteille mahtuu isompikin erä kerralla ja yön yli kuivuttuaan suppilovahverot ovat jo valmista kamaa.  Mustamarja-aronian marjojen kuivuminen kestää sentään muutaman vuorokauden, mutta onnistuu sekin loistavasti.

 

 

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 05.04.2009.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: