KUN SÄ KUULET KUOVIN

Mikäpä voisi olla ihanampaa kuin kevään alituinen muodonvaihdos ja viherryksen ihme. Apinametsässä jälkimmäistä saa vielä odottaa, mutta vuoden kohokohta tapahtui tänään. Peippokoiras lauleskeli rinta pystyssä kolme säettä. Sitten puhti loppui. Mutta hyvä näinkin. Viisi päivää se oli aikaisemmassa, kuin laskennallisesti olisi ollut tarvis. Apinametsän yli lenteli tänään myös kurkia ja joutsenia. Edelliset olivat varhaisia tunnustelijoita, mutta joutsenia kuuluu olevan melkein joka paikassa.

Kuovikin on jo saapunut lähiseuduille, mutta ei vielä apinasuolle. Kun sä kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle. Näin opasti vanha kansa ja mitäpä siihenkään on muuta sanomista kuin että oikeassa olivat. Tämä ei tietysti koske pilkkijöitä, joilla tuntuu olevan ihan omat sääntönsä. Kuovikin on apinan lempilintuja, sillä se tekee itsensä kuuluvaksi läpi pesintäajan. Mukavahan sitä on seurata. Laji taisi jopa olla ensimmäinen lintu, jota apina pääsi uudella kamerallaan 39 vuotta sitten kuvaamaan. Nostalgiaa siis.

Pelko on kuitenkin jokavuotinen. Vieläkö kuovi tänä keväänä saapuu? Huoli on aiheellinen, sillä kuovista on tulossa uhanalainen laji monien muiden lajien tapaan. Syyllinen istuu tässä tietokoneen ääressä. Apinasuo ojitettiin maajussien ahneuden alttarille melkein 50 vuotta sitten. Ei siellä yhtään puuta kasva vieläkään, mutta vesitalous saatiin sekaisin ja lakkasadosta hävisi suurin osa. Kuovi sieltä vielä onneksi pesäpaikan löytää. Tämän ”oman” kuovini ei siis ole tarvinnut vielä turvautua peltoihin, kuten useimpien sukulaistensa. Pellot ovat kuitenkin ansa, sillä niiden tehotuotanto on nyt sitten koitumassa lajille kohtalokkaaksi.

Vuosi sitten kuovi jouduttiin siirtämään elinvoimaisten lintukantojen joukosta silmälläpidettävien listalle [1]. Lajin kannat ovat vähentyneet jo 20 vuoden ajan joka puolella Eurooppaa. Irlannissa kanta on tässä ajassa vähentynyt 86 prosenttia. Maailmanlaajuisesti vähennys on 20-30 prosenttia ja samaa luokkaa se on Suomessakin. Suomi on kuovien kannalta elintärkeä paikka, sillä lähes kolmasosa Euroopan kuoveista pesii täällä.

Teoriassa voisi jopa kuvitella, että apinasuolle joka kevät saapuva kuovi olisi juuri se, jonka kuoriutumista luontokuvausta opetteleva apina pääsi aikoinaan seuraamaan. Kuovi on nimittäin pitkäikäinen lintu ja vanhimmat rengastettuina löydetyt linnut ovat olleet lähes 30 vuoden ikäisiä. Kesällä kuulemasi kuovit ovat yleensä koiraita, sillä naaraat lähtevät nykynaisten tapaan poikasiaan karkuun. Saatuaan munat haudotuiksi ne suuntaavat länsieurooppalaisille aurinkorannoille lepäämään kesäkuun alusta lähtien. Koiraat sitten hoitavat poikasiaan niin kuin parhaaksi näkevät.

Kuovien tapaan myös haarapääskyt ovat riippuvaisia peltoviljelystä ja eritoten karjataloudesta. Nekin ovat kokeneet samanlaisen laskukierteen kuin kuovit; pesivä kanta on pienentynyt kolmanneksella kahdessa vuosikymmenessä. Kesä jää siis saapumatta, kun ne joskus häviävät. Monissa kylissä, viljelyksillä ja autiotaloissa se on jo täyttä todellisuutta. Siitä huolimatta naapurimetsässä nähtiin tänään myös ensimmäiset haarapääskyt! Melkoisia uskalikkoja.

Linnut ovat hyviä indikaattoreita siitä, mitä maapallollemme on tapahtumassa, sillä linnuista tiedetään paljon – kiitos aktiivisten ja runsaslukuisten harrastajien. Tieto ei ole kovin mairittelevaa apinoiden kannalta. Maailman 10 000 lintulajista 20 prosenttia on nykyään uhanalaisia tai silmälläpidettäviä[2]. Esimerkiksi kultasirkun lasketaan kuolleen viime vuosina Suomesta sukupuuttoon. Ilmastonmuutos pahentaa muiden tekijöiden aiheuttamaa ahdinkoa. Muun muassa palmuöljyviljelmien paisuminen (kiitos Neste Oil) on viime aikoina lisännyt dramaattisesti lintujenkin uhanalaisuutta – simpansseista puhumattakaan [3].

BirdLife Internationalin mukaan yli 40 prosenttia Euroopasta Afrikkaan muuttavien lajien kannoista on pienentynyt, 45 prosenttia Euroopan ja 80 prosenttia Australian lintukannoista on pienenemässä, Aasian muuttavista vesilintukannoista 62 prosenttia on romahtanut, USA:n sisäministeriön selvitysten mukaan 800 sikäläisen lajin kanta on pienentynyt tai laji on uhanalainen, lähes kaikki Havaijin lintulajit ovat sukupuuton partaalla, 20 albatrossilajia 21:stä on uhanalaisia… Lista taitaa olla loputon. Ja syynä on ihmislajin kannan holtiton kasvu, jonka aiheuttama paine näkyy elinympäristöjen ja muutonaikaisten levähdysalueiden tuhoutumisena sekä elinkeinojen ja luonnonvarojen käytön tehostumisena. Jokainen poliitikkojemme lausuma tuottavuus -sana on naula uhanalaisten eliölajien arkkuun.

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 11.04.2009.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: