MEKSIKOLAINEN APINAMETSÄSSÄ

Apina sairasti juhannuksena meksikolaisen eli niin sanotun sikainfluenssan – tai sitten ei. Kukaan ei voi tietää. Pandemian korkeimman satuksen saanut A/H1N1 -virus jyllää joka puolella maailmaa ja Suomessa oltiin ministerien suulla kerrottuna hyvin valmistautuneita taudin varalta jo huhtikuussa. Mitä tämä nyt sitten mahtaneekaan tarkoittaa.

Apinan kurkku kipeytyi keskiviikon vastaisena yönä. Seuraavana yönä alkoi keuhkopistoksia aiheuttanut yskä. Seuraavana päivänä eli sopivasti juhannusaattona nousi 38,5 asteen kuume. Onneksi se laski samaa tahtia räkävanojen pitenemisen kanssa. Eilen oli jo suhteellisen apinamainen olo. Meilahden lääkärien seurannassa oleminen takasi sen, että pääsin pian oireiden ilmaannuttua sairaalan päivystykseen, koska uhkana minulla on tällaisten flunssien alttius muuttua keuhkokuumeeksi.

Keuhkokuvista tai veriarvoista ei löytynyt kuitenkaan mitään. Ei siis tulehduksia lähimaillakaan. Ei siis mitään inhottavia bakteereita eikä mitään lääkkeitäkaan. Apinalogiikan mukaan huonon olon syynä täytyi olla jokin virusinfektio. Tavallista flunssaa ja meksikolaista ei voi erottaa muuten kuin laboratoriotutkimusten perusteella. Suomessa näyte on otettu reilusta kahdestasadasta ihmisapinasta. Noin 10 prosenttia näytteistä on ollut positiivisia. Tutkimustulosten valmistuminen kestää viikon.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprosfessori Ilkka Julkunen kertoi tänäisten radiouutisten mukaan, ettei sikainfluenssa ole Suomessa tarttunut ihmisestä toiseen. Kaikki sairastuneet ovat saaneet tautinsa ulkomailta. Jokin tässä nyt mättää. Apinalogiikan mukaan Suomessa on ilman muuta enemmän tautitapauksia kuin nämä 25 ja tauti on aivan varmasti tarttunut apinasta toiseen myös Suomessa. Miksi viranomaiset eivät voi sanoa näin päivänselvää asiaa ääneen? Eiväthän he voine niin tyhmiä olla, etteivät tätä ymmärtäisi. Luulevatko he apinalaumaa niin ääliömäiseksi, ettei se osaa tehdä itse omia johtopäätöksiä?

Julkusen mukaan tauti on tällä hetkellä Yhdysvalloissa sen verran yleinen, että tartuntariski on siellä melko suuri [1]. Näinhän se lienee todennäköisyyksien maailmassa, jossa viranomaiset elävät. Mahdollisuuksien maailmassa taudin saamiseen kuitenkin riittää yksi tautitapaus ja yksi väärään aikaan väärässä paikassa tapahtunut hönkäisy. Espanjassa taudin todettiin tarttuneen apinasta toiseen jo huhtikuun aikana [2], jolloin tautipaine ei siellä voinut vielä olla kovin suuri. Kaiken todennäköisyyden mukaan tauti on levinnyt myös Suomessa ja sairastuneet ovat poteneet flunssansa kuten aina ennenkin autuaan tietämättömänä mistään sikakytköksistä.

Näin tapahtuu siksi, että meksikolaista epäillään viranomaisohjeiden mukaan vain silloin, jos on sattunut matkustamaan erityisellä ”tautialueella” [3] [4]. Pandemian kyseessä ollen on aika erikoista, että tällainen maantieteellinen alue ylipäätään voidaan määritellä. Mutta tulisihan se yhteiskunnalle kovin kalliiksi, jos kaikki flunssapotilaat ruvettaisiin testaamaan. Taitaisivat järjestelmät mennä vallan tukkoon. Toisaalta pandemialuokitus helpottaa tätä rahapuolta mielenkiintoisesti, sillä tautiluokituksen vaiheissa 3-5 potilas sai ilmaiset tutkimukset ja hoidot, mutta vaiheessa kuusi (eli nyt) sairastunut joutuu maksamaan normaalit potilasmaksut.

Minulta ei kukaan kysynyt missään vaiheessa, olenko palannut ulkomailta tai ollut läheisessä kontaktissa jonkun matkustavaisen kanssa. Minulta ei siis otettu näytteitä meksikolaisen varalta, vaikka kuulunkin siihen erityisryhmään, jolla on suuri riski saada influenssan (siis sen tavallisen kausi-influenssankin) komplikaatioita. Jos et siis itse hoksaa kertoa matkastasi, kenellekään terveydenhoidon ammattilaiselle ei tule mieleen pandemiaepäily. Ja apinoiden yleinen käyttäytymistiede kertoo, että osalle apinoista moinen ponnistus on ylivoimainen. Niin yksinkertaista ohjetta ei ole olemassakaan, että kaikki yksilöt sitä noudattaisivat.

Ei kai siitä näytteenotosta olisi mitään hyötyä ollutkaan. Jos tauti on kuolemaksi, se on sitä virustuloksista riippumatta, sillä potilas lienee menehtynyt tai parantunut taudista siihen mennessä, kun labratulokset saapuvat. Harvoin kai influenssa yli viikkoa kestää ja siinä ajassa ehtii jo tartuttaa aika monta kanssa-apinaa. Hieman erikoiselta kuulostaa aina noiden tautiuutisten yhteydessä kerrottava lohduttava tieto, että potilaaalle on annettu estolääkitys. Meksikolaiseen ei ole spesifiä lääkettä ja kun diagnoosin teko kestää tuon viikon, mitä siinä enää on lääkittävää, terveessä (tai kuolleessa) apinassa?

Meksikolaisen hoidossa käytetyt lääkkeet lievittävät taudin oireita ja lyhentävät taudin kestoa, jos niiden käyttö aloitetaan alle 48 tuntia oireiden alusta [5]. Siinä vaiheessa ei yleensä kuitenkaan ole laboratoriotuloksia edes siitä, sairastaako potilas ylipäätään mitään A-virusinfektiota… Ainoa totuus tässä sika-asiassakin lienee se, ettei mitään totuutta ole. Miksi, oi miksi, sitten professorin pitää esittää täysin yksipuolisten aineistojen perusteella johtopäätöksiä, joita niiden perusteella ei voi tehdä?

PS. Kovasti tuntuu meksikolainen suomiapinoita kiinnostavan. Tilannehuoneen H1N1 -karttaa tuijottaa tähänkin aikaan (kello 2:21) yöstä 188 hiirenkäyttäjää.

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 22.06.2009.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: