SAK:N JA NAISUNIONIN YHTEINEN NIMITTÄJÄ

Aivan aluksi on syytä selventää, että otsikon järjestöt toimivat tässä lähinnä yhteiskunnallisten viiteryhmiensä esimerkkeinä. Ne eivät toki ole ainoita syyllisiä ratsastukseensa, mutta kovaäänisinä vallankäyttäjinä sopivat hyvin syntipukeiksi. Puhumme siis yleensä ammattiyhdistysliikkeen ja naisliikkeen toimintatavoista. Mutta ensin käväisemme Kiinassa. Mikä yhtymäkohta mahtaakaan löytyä kiinalaisista kaivosmiehistä ja suomalaisista etujärjestöistä?

Kiinastahan kantautuu maailmalle säännöllisin väliajoin uutisia siitä, kuinka maan kaivoksissa on kuollut milloin kuinkakin monta kaivosmiestä. Vuosittain siellä menettää henkensä yli 3000 kaivosmiestä, eikä ketään tunnu pahemmin kiinnostavan. Mitään ei tapahdu, jotta työturvallisuus parantuisi. Maapallomme on täynnään samanlaisia hengenvaarallisia työpaikkoja, joissa työskentelevistä käytännössä sata prosenttia on urosapinoita. Siksi ketään ei kiinnosta.

Enpä ole kuullut minkään kovaäänisen järjestön koskaan valittaneen, että kaivoksiin pitäisi saada tasa-arvon vuoksi myös naaraita. Miksei ihmeessä, jos tasa-arvo muka on niin tärkeä asia? Onhan kaivoksissa sentään paljon suurempi naarasvaje kuin esimerkiksi professorimaailmassa… Kiinankin ainoa ”lääke” näihin ongelmiin tuntuu olevan, että kaivosmiehille maksetaan hieman parempaa palkkaa vastineeksi vaarallisesta työstä. Elämiä ostetaan siis rahalla.

A -zoomin väki oli taas keksinyt erityisen tärkeän aiheen eiliseen ohjelmaansa [1]. Jos satuit katsomaan eikä se mitenkään kouraisssut aivosolujasi, joutaisit teloitusryhmän eteen. Ohjelmassa puhuttiin köyhyydestä ja kuinka poliittiselta koneistoltamme ei löydy minkäänlaista mielenkiintoa helpottaa pienituloisimpien apinoiden elämää. Itse asiassa juuri ne tahot, jotka suurimpaan ääneen mainostavat olevansa köyhän asialla, vastustavat hartiavoimin kaikkia toimia köyhien saamiseksi jaloilleen.

Suomalaisen poliittisen koneiston toiminta ei paljonkaan näytä eroavan Italian tai Venäjän mafioista. Toimintatavat voivat olla ”sivistyneempiä”, mutta lopputulos ei poikkea mitenkään rikollisjengien vastaavasta. Kun tarkemmin ajattelee, kuinka se voisikaan, sillä samoista ihmisapinoistahan on kysymys. Samat geenit ja sama moraali siellä jyllää kaikkien aivoissa. Toiset käyttävät reilusti aseita, toiset hoitavat saman asian kulisseissa. Lopputulos on kuitenkin sama: köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat.

Demarikansanedustaja Valto Koski jätti jokin aika sitten lakialoitteen, jonka avulla yritettiin nostaa peruspäivärahalla (noin 550 euroa) kitkuttelevien apinoiden elintasoa 120 eurolla kuukaudessa. Sitten tuli muuri vastaan. Ja se muuri oli käytännössä Eero Heinäluoma. Iso mies, joka puhuu sekä SDP:n että SAK:n suulla. Ohjelma osoitti kauniisti, kuinka Heinäluoma valehteli korvat punaisina. Mutta missä ovatkaan tänäisten lööppilehtien kissankokoiset otsikot?

Koski jäi yksin ja pakotettiin vetämään aloitteensa pois. Ay-liikkeen mielestä köyhiä ei voi auttaa, ellei samalla anneta rahaa rikkaammillekin. Gäppiä ei saa kuroa umpeen. Ainoa sallittu suunta on repiä rakoa suuremmaksi. Ehkä tämä jopa on ihmisapinan geeneihin kirjoitettu? Silloin kun elettiin metsästystaloutta, moisesta geenivirheestä ei ollut ongelmaa. Kaikki jakoivat kaiken, koska se piti yhteisön hengissä. Mutta sitten keksittiin raha ja kaikki muuttui. Nyt onkin sallittua kerätä itselle kaikki mahdollinen ja mahdoton.

Ohjelman (positiivista) huippua edusti yksikönjohtaja Heikki Hiilamo, joka on ollut mukana Sata -komitean valmistelutyössä. Tämähän on komitea, joka on istunut pitkään pohtimassa sosiaaliturvan uudistusta. Siellä tietysti puhutaan myös perustoimeentulon turvaamisesta. Hiilamo paljasti, kuinka kokouksissa perusturvan parantaminen on torpannut nimenomaan työmarkkinajärjestöjen vastustukseen. Ay- aktiivin suusta näissä kokouksissa lipsahtanut pitkäaikaistyöttömyyttä ei pidä palkita – sammakko näyttää olevan se mantra, jolla köyhät pidetään karsinoissaan. Sata-komitealta ei siis ole odotettavissa mitään hyvää.

Vasemmistopuolueet ja ay-liike ovat juurikin niitä tahoja, jotka eniten ovat ratsastaneet köyhien asialla. Viimeistään nyt kaikille apinoille pitäisi selvitä, että nämä samat tahot itse asiassa ovat suurimpia esteitä ongelmien ratkaisun tiellä. Suomessa on täysin mahdoton saada aikaiseksi kaiken kattavaa perustulomallia, vaikka se ratkaisisi 90 prosenttia kaikista työelämän ja sosiaaliturvan ongelmista sekä säästäisi tuhansia työvuosia valtion- ja kuntien byrokratiaa. Ehkä emme vain ole valmiita yksinkertaisiin ratkaisuihin?

Toisaalta. Onhan ay-liikkeen toiminta ihan ymmärrettävää. He ajavat vain ja ainoastaan jäsentensä etua. Jos perusturvaa parannettaisiin, järjestöjen valta vähenisi. Kukapa johtaja nyt vapaaehtoisesti omaa oksaansa sahaisi. Ihmettelyn aihe onkin vain se, miksi näille järjestöille on annettu sellainen valta yhteiskunnassa. Pitää siis kysyä, miksi poliitikot ovat järjestöjen nöyriä juoksupoikia ja -tyttöjä? Poliittisten puolueiden moraali kun ei ole yhtään ay-liikettä kummoisempi. Köyhyys ei ole seksikästä, köyhien asioiden ajaminen ei ole seksikästä eikä köyhien puolue olisi seksikäs. Siksi meillä ei sellaista ole. Kukaan ei halua äänestää köyhiä, eivät edes köyhät itse.

Kun ay-liike ratsastaa köyhyydellä, naisliike ratsastaa vielä härskimmin tasa-arvolla. Selityskin on aivan sama. Naisliike ajaa tietysti vain naisten etua. Tasa-arvo on taitavasti keksitty hämäystermi. Jos ”tasa-arvosta” pidettäisiin ihan oikeasti kiinni, naisliikkeen valta vähenisi. Ja kukapa naisjohtaja nyt vapaaehtoisesti omaa oksaansa sahaisi. Ihmettelyn aihe onkin vain se, miksi näille järjestöille on annettu sellainen valta yhteiskunnassa…

Otetaan tässä nyt vain yksi tasa-arvon väärinkäyttöesimerkki. Kiistaton tosiasia on, että urosapinat elävät kaikissa maailman maissa naarasapinoita lyhyemmän elämän. Jostakin syystä tämä ei ole mikään tasa-arvo-ongelma. Naisliike on asiasta viisaasti hiljaa, eihän se kuulu heille. Heidän kuuluu vain valittaa siitä, ettei naaraille makseta elämästä yhtä paljon kuin urosapinoille. Tiedättehän tämän valituksen naaraan eurosta. Mutta eihän tässä ole kysymys mistään muusta kuin kiinalaisesta ongelmanratkaisusta. Urosapinoille on maksettu vaarallisen elämän lisää.

Nyt naisliike haluaa senkin itselleen. Mutta tietysti ilman sitä vaarallista elämää.

PS. Poliitikot ovat huolissaan alhaisesta äänestysprosentista. Siksipä he ovat keksineet, että vaalit pitää siirtää maaliskuulta huhtikuulle, ettei ehdokkaiden tarvitse värjötellä talvipakkasissa ja loskassa, vaan he voivat levittää vaalikarjalle kevätaurinkoista ilosanomaa. Viimeksi Timo Kalli aamun radio-ohjelmassa hehkutti tämän suurenmoisen innovaation autuutta. Säälittävää, etteivät nämä pellet suostu edes sitä tajuamaan, ettei äänestysaktiivisuudessa ole kysymys säistä, vaan poliittisen järjestelmän uskottavuudesta. Tai siis uskottomuudesta.

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 28.11.2009.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: