LAHJAIDEA KUVISTA

Viime vuonna apina teki eräille apinalauman jäsenille joululahjaksi seinäkalenterit. Tai siis teetätti omista kuvista. Voisihan sen toki askarrella ihan alusta asti itsekin. Siitä vaan kartonkikauppaan ja sitten saksimaan, piirtämään ja lopuksi itse tulostettu kuva johonkin kulmaan veikeästi Kallelleen. Lopputulos olisi ainakin persoonallinen ja ehkä jollakin tapaa ekolooginenkin. Apina ei taida kuitenkaan olla näin luova persoona, joten pakko oli tutustua kaupallisiin palveluntarjoajiin. Palvelujen osto kun on kuulema myös ympäristöystävällistä lamantorjuntaa, sanovat poliitikot.

Mutta, mutta. Eipä netistä löytynyt yhtään tyydyttävää palvelijaa, joka olisi pystynyt vakuuttamaan työnsä laadusta ja antamaan riittävät tiedot päätöksen pohjaksi. Silloin tuli jopa mieleen, että pitääkö tässä perustaa oma firma, joka välittäisi netissä sopivan kuvakalenterin kullekin makunsa mukaan. Minusta ei ainakaan ole ihan sama, millainen lopputulos on – onko se pelkkä värikopio (näitäkin oli tarjolla) vai onko tarkoitus myydä ihan oikeita valokuvia. Esimerkiksi. Monta muutakin asiaa pitäisi tuotteesta tietää ennen kuin siitä maksaa vaikkapa 30 euroa.

Asia ratkesi viime vuonna kuitenkin vanhanaikaisella tavalla. Apinakaupungista löytyi oikea perinteinen fotokauppa, joka tarjosi aakolmosen kokoisen kalenterin aidoilla kuvilla. Ne oli siis liimattu kalenteripohjaan kaksipuoleisella teipillä ja siten irrotettavissa myöhemmin vaikka albumiin. Netistä ei vastaavaa silmiin sattunut. Ja kalenterin laadun saattoi nähdä luonnossa ennen päätöksen tekoa sekä kysellä myyjältä lisätietoja esimerkiksi kuvien resoluutiovaatimuksista. Ihan mitättömän kokoista tiedostoa kun ei A3-koon kalenteriin kannata tarjota. Valmis tuote osoitti, että jopa alle 500 kilotavun kokoisesta kuvasta tuli aivan kelpo lopputulos, vaikka 800 kt olikin suositus.

Oli siis helppo tuudittautua ajatukseen, että samaan kauppaan suuntaan askeleet tänäkin jouluna. Mutta, mutta. Valikoimista oli poistettu aakolmosen kalenterit. Nyt tarjottiin vain aanelosia ja sehän ei apinalle kelvannut. Varmaan olen samanlainen suuruudenhullu kuin apinat keskimäärin. Toisin sanoen koko toimii ylinormaalina ärsykkeenä. Ehkä tähänkin vielä löytyy jokin evolutiivinen selitys. Ehkä lajillemme on ollut edukasta juosta koon perässä? Itselle asiat kuitenkin pitää – lajityypilliseen tapaan – aina perustella ”älyllisesti”. Vaikkapa tähän tapaan: loistavat kuvani tarvitsevat tarpeeksi näyttävän esillepanon.

Jouduin siis taas netin armoille. Eikä tilanne ollut paljonkaan vuodessa parantunut. Lukematon määrä huonosti tehtyjä sivuja, joissa tarjolla olevista tuotteista oli aina jollakin tapaa vajavaiset esittelyt. Onko se nyt liikaa vaadittu, että nettisivut olisi toteutettu loogisesti ja edes kohtuullisella suomenkielellä? Kalentereista pitäisi mielestäni olla tarjolla ainakin seuraavat tiedot:

  • onko kalenterissa otsikkosivu, johon saa oman kuvan
  • voiko kalenterin aikajakson määritellä vapaasti
  • montako kuvaa/kuukausi kalenteriin voi liittää
  • kuvien resoluutiovaatimus/suositus (ehkä jopa perusneuvoja kuvien säädöistä)
  • voiko kalenteriin lisätä omia tekstejä
  • millaiselle paperille ja millä tekniikalla kalenteri tehdään (lisäksi näitä termejä pitäisi hieman avata normaaliapinan järkeen käyvästi)
  • kalenterin koko ja pohjavärit/teemat
  • kalenterisivujen sidontatapa (kierre/liima) ja paikka (yläreunasta/keskeltä)
  • kalenteriosan kieli
  • kalenteriosan sisältö (nimi/juhlapäivät, henkilökohtainen muokkausmahdollisuus)
  • mahdolliset lisäosat (esimerkiksi laskutasku)
  • kalenterin hinta ja maksutavat sekä toimituskulut ja toimitusajat

Nämähän kuulostavat melkoisen itsestään selviltä vaatimuksilta. Jaksoin surffailla 20 palveluntarjoajan sivuilla eikä yksikään niistä vastannut kaikkiin kysymyksiin ainakaan ennen kuin asiakas oli saatu latailemaan kuviaan. Siinä vaiheessa kaikki yllätykset nakertavat palveluntarjoajan luotettavuutta. Yrittäjän strategia varmaan on sellainen, ettei normiapina viitsi enää peruuttaa, kun on hommaan ryhtynyt. Ehkä niin, mutta ei varmasti tilaa enää uudestaan.

Mitäpä näistä kalenterinmyyjistä sitten voisi sanoa. Alkeellisin tapaus oli sellainen, jonka sivuilla oli pienellä präntättynä ainoastaan lause, että omistakin kuvista voi kalenterin tehdä. Ei sitten mitään muuta. Ehkä olisi pitänyt soittaa tai panna sähköpostia menemään, mutta kuka hitto nyt sellaiseen viitsii ruveta? Ei apina ainakaan. Ikävintä tietysti oli, että palvelu ratsasti apina -nimellä ja surkeudellaan siten tärveli kaikkien kädellisten maineen.

Oikeastaan kyseessä oli kuvatoimisto. Netin kuvagalleroita selatessa tulee useasti mieleen, että pitäisi heittää omalla kameralla vesilintua, kun muiden kuvat ovat niin loisteliaita – katsokaapa vaikka Irjan kuvia, tässä vain ensiksi mieleen tullut mainitakseni. Mutta tämän apinafirman sivuilla oli terapeuttista klikkailla. Kuvatoimiston (!) kuvat olivat niin surkeita, että katselijaa melkein hävetti – toisin sanoen siinä saattoi taas vakuuttautua omasta erinomaisuudestaan.

Sitten oli parikin yrittäjää, jotka tarjosivat vuoden 2009 kalentereita. Toinen eli oululainen UO Design vietti vanhempainvapaata. Harmi, sillä tällaista suomalaista pienyrittäjää olisi voinut suosia, vaikka painomateriaali olikin ohuenlaista. Toinen tarjosi viime vuoden kuvakalenteria tulostettavaksi ilmaiseksi. No joo, siinä yrittäjä sattui raiskaamaan Suomen luonnon maineen surkealla laadullaan. Paljon parempi ei ollut sekään harrastelija, joka halusi rahastaa nettikalenterilla. Esittelyteksti oli niin vaikeaa, ettei sitä apinajärjellä edes ymmärtänyt. Onneksi näitä nettikalentereita ei ainakaan voi myydä lahjaksi – vai voiko sittenkin?

Suurin osa netissä tilattavista kalentereista oli aanelosia. Halvimmillaan niitä sai kympillä. Kaikista palveluista ei selvinnyt edes kalenterin koko. Aakolmosten halvin hinta taisi olla 15 euroa. Hienoinen epätietoisuus johtuu siitä, että ko. sivujen mukaan kaikenkokoiset kalenterit olisivat muka samanhintaisia. Kallein kalenteri maksoi 49 euroa. Tässä on jo hieman rahastamisen makua – sama yritys mainosti muuten myös biorytmikalenteria…

Mitä sitten jäi käteen? Aakolmosen tekijöitä löytyi seitsemän. Vakavasti otettavia niistä oli vain kaksi, PhotoBox ja Ifolor. Kuinka ollakaan, Euroopan suurin ja toiseksi suurin kuvapalveluyritys. Taas törmäämme tähän suuruusmaniaan, paitsi että tällä kertaa suurilla oli parhaat nettisivut ja paras hinta-laatusuhde. Ei voi mitään, kun pienyrittäjäkin vietti sitä hyvin ansaitsemaansa vanhempainvapaata. Tilaus meni PhotoBoxille ihan vaan uteliaisuudesta, koska sieltä ei ole koskaan tullut mitään tilattua.

Mitä eroa näiden kahden jätin pystykoon seinäkalentereilla sitten olikaan. Tässäpä tärkeimpiä:

  • Sama normaalihinta, molemmilla tarjoushinta meneillään
  • Ifolorin paperi 200 g/m² silkkimatta, PhotoBoxin 250 g/m² valokuvapaperi
  • Ifolorilla kalenterin päällä muovinen suojakansi (kuten myös PhotoBoxilla, mutta se selvisi vasta myöhemmin)
  • Ifolorilla nimi- ja juhlapäivät, PhotoBoxilla juhlapäivät
  • PhotoBoxilla päiväkohtaiset kuva- tai muut merkinnät mahdollisia
  • Tuotannon toimitusaika melko samanlainen, noin kolme päivää. Lähetys kestää ainakin periaatteessa Pariisista kauemmin
  • Molemmissa metallikierresidonta ja kaksi taustavärivaihtoehtoa (musta/valkoinen)
  • PhotoBoxin kalenteriin mahtuu jopa 37 kuvaa, Ifolorilla 13 (kansikuva mukaan luettuna)
  • Toimituskuluissa ei suurta eroa

Kuvani tehdään siis Pariisissa. Onhan Ranska jollain tapaa sympaattinen maa ja Pariisi vallankin. Kuitenkin sitä tulee miettineeksi, onko tässä ympäristön kannalta mitään järkeä. Ehkä se painopaperi jopa viedään sinne Suomesta! Ifolorinkin voitot valuvat ulkomaille, mutta heillä on sentään tuotantolaitos Keravalla ja mainostavat sitä jopa täysin suljetuksi järjestelmäksi, josta ei pääse ympäristöön mitään (?) päästöjä. Ehkä ensi vuonna sitten tyydytään puolikotimaiseen tuotteeseen. He vielä luottavat apinoihin sen verran, että laittavat laskun lähetyksen mukaan. Ranskalaisille tilaus piti maksaa luottokortilla.

Yksi yllätys tuli PhotoBoxinkin kalenteria rakentaessa. Pystykalenteriinhan sopivat tietysti parhaiten vaakakuvat, mutta minulla oli valittuna myös joitakin pystykuvia oletuksena, että ne saisi sitten pienempänä suorakaiteena tai neliöksi rajattuna sivun keskelle. Mutta sellaista vaihtoehtoa ei sivupohjista löytynytkään. Kuva piti rajata vaakaan tai sitten olisi pitänyt olla lisäkuvia valmiina heittää kehiin. Tällöin samalle kuukaudelle olisi tullut kaksi pystykuvaa tai yksi pystykuva ja kaksi vaakakuvaa.

Kuvakalenteri omista kuvista voi olla jopa parisuhteen pelastus, ainakin mikäli uskomme Tohtori.fi -sivustoa ja miksemme uskoisi. Näin siellä vaimoja neuvotaan: kuvapalveluista on helppoa ja nopeaa tilata kalenteri tulevalle vuodelle omista seksikkäistä kuvista. Säädä digikamera vitkalaukaisimelle ja ota 12 kuumaa kuvaa, joista riittää iloa miehellesi koko ensi vuodeksi. No niin, kannattaa samalla ottaa ainakin 13 kuvaa. Miestenlehdissähän tätä sanottaisiin pornoksi, mutta parisuhteessa se on vain seksiä. Ja varoitus miehille. Tämä ei todellakaan toimi toisin päin, siis että ottaisit itsestäsi kuvia…

PS. (14.12.) PhotoBox on näköjään satsannut palveluun. Tilauksen etenemistä voi seurata asiakassivujen avulla ja postipaketin liikkeitä postin seurantasysteemin avulla.  Kalenterit oli tehty heti tilausyötä seuranneena päivänä ja sitä seuraavana aamuna ne oli jo laitettu matkaan. Ehdin siinä välissä lähettää sähköpostitiedustelunkin, kun huomasin, että minun olisi ehkä pitänyt valita pikalähetys tavallisen sijaan. Nyt näyttää siltä, että normaalipostikin riittää. Ja yllätys oli suuri, kun kyselyyni tuli vastaus erinomaisella suomenkielellä. Anna Blomqvist näyttää osaavan asiakaspalvelun. Harvoin näin kohteliasta palautetta on mistään firmasta tullut saaneeksi!

PS 2. (19.12.) PhotoBoxin kalenterit ovat nyt saapuneet, joten on arvioinnin aika. Täytyy myöntää, että suurfirma osaa asiansa. Palvelu ylitti kokonaisuudessaan kaikki odotukset. Jos pitäisi antaa kouluarvosana, se olisi 10+. Kalenterit tulivat perille viidentenä arkipäivänä tilauksen jälkeen, normaalipostissa. Ne oli tehty heti seuraavana päivänä. Kaksi päivää lähetys oli lojunut Ranskan postissa ja kaksi päivää kului matkalla. Jos jotakin pitäisi parantaa, niin ranskalaista postia.

Entäs sitten laatu? Sekin oli positiivinen yllätys. Enpä ole ennen niin korkeatasoista kalenteria nähnytkään. Painojälki on moitteeton, värit oikein ja paperi paksumpaa kuin oikeissa valokuvissa. Tilasin nimittäin vertailun vuoksi samoista kuvatiedostoista tehdyn A5 -kalenterin apinataajaman fotoliikkeestä. Se siis tehtiin paikan päällä liimaamalla aidot valokuvat kalenteripohjaan. Tilaus tehtiin kolmessa päivässä. Kuvat olivat hieman jyrkempiä, kuvamateriaali ohuempaa, kuvat tietty pienempiä ja hinta melkein kaksinkertainen ranskalaiseen verrattuna…

Kalenterin kansikuva on 23×31 cm kokoinen. Sen voi vuoden kuluttua laittaa vaikka raameihin ja seinälle. Kalenterin suojana on etupuolella läpinäkyvää jäykkää mattamuovia oleva suojalehti ja takapuolella vielä paksumpaa muovia oleva tukisivu. Näistä ei edes mainittu nettimyymälässä.

Tilasin muuten Ifolorilta erään toisen tuotteen kolme päivää ennen kalenteritilausta. Keravalta ei ole kuulunut vielä mitään. Nyt on kulunut yhdeksän arkipäivää ja kohta rupeaa mietityttämään, josko ne edes jouluksi ehtivät, sillä sähköpostiinkaan ei ole tullut mitään päivitysilmoitusta tilauksen vaiheista. Tällä tuotteella on nettisivujen mukaan sama toimitusaika kuin Ifolorin kalentereillakin, kymmenen päivää. Joten kannattaa tilata Ranskasta, jos on kiire…

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 11.12.2009.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: