AIKA IHMEELLINEN

Onnea kuluvalle vuodelle itse kullekin apinalle hierarkiseen asemaan katsomatta! Tai ehkä toivotan sitä onnea hieman enemmän päähän potkituille, huijatuille ja kaikenkarvaisen manipulaation uhreille – siis lähinnä kaikille tavallisille urosapinoille… Vai pitäisikö skaalaa laajentaa ihan alfauroksiin asti? Sellainen tulee mieleen, kun on viime ajat seurannut vuoden suurimman vedätyksen uhriksi joutuneen Tiger Woodsin kärvistelyä psykososiaalisen hysterian polttoroviolla.

Nyt ei kuitenkaan puhuta maailman suurimmasta urheilijasta. Ehkä joskus myöhemmin on senkin aika. Tällä kertaa ihmetellään vuoden vaihtumista ja kaikkein ensimmäisenä ilotulitusten järkevyyttä. Tosin olemme joskus aiemmin todenneet, ettei ihminen ole järkevä eläin, joten jutun kirjoittamisen voisi lopettaa tähän. Paremman tekemisen puutteessa naputtelen kuitenkin jotain typerää tavalliseen tunteelliseen tapaani.

Aika monta vuosikymmentä päättäjiltä kului jahkailuun, josko nyt olisi aika pelastaa ihmisten silmät täysin turhanaikaisilta vammoilta. Nyt kun viimein saatiin pientä tiukennusta vuodenvaihteen poksauttelukulttuuriin, silmävammat vähenivät noin puoleen edellisvuoden luvuista [1]. Vuoden 2009 vastaanotto vaurioitti 44 apinan silmiä. Vaikeita vammoja hoidetaan vuosikausia ja kustannukset nousevat jopa 70 000 euroon potilasta kohti – puhumattakaan niistä poloisista apinoista, jotka menettävät näkönsä kokonaan. Sekin on syytä muistaa, että kaksi kolmasosaa vahingoista sattuu sivullisille, jotka siis eivät itse ole saaneet kicksejä sytytyslangan palamisesta.

Näinkin pienellä lainmuutoksella saatiin aikaan suuri inhimillinen hyöty. Mitä saataisiinkaan, jos moinen taikauskoinen puuhastelu kiellettäisiin kokonaan? Sillä on syytä muistaa, etteivät silmät ole ainoita kärsijöitä. Vuosi sitten ilotulitteilla saatiin aikaiseksi 236 tulipaloa, joista aiheutui 3,5 miljoonan euron vahingot. Suurin osa oli tahallisia tekoja. Eräät apinat saavat siis orgasmeja nähdessään liekkien hulmahtavan toisten – tai yhteisestä – omaisuudesta. Jostakin syystä koulut tuntuvat olevan houkuttelevia tuhontapaikkoja, mitä olisi kiintoisaa pohtia tässä Pisa-auvoisuuteen vajonneessa onnelassa.

Kuinka monta vuotta ja kuinka monta silmäparia pitää vielä uhrata ennen kuin päättäjillä riittää rohkeutta uhmata bisnesmaailman lobbareita ja ilotulitteet kielletään kerta kaikkiaan kokonaan? Jos saa arvata, niin aika monta. Ehkä vuonna 2060 voitaisiin olla valmiita moiseen ponnistukseen. Mutta vielä silloinkin riittää porukkaa, jotka hysteerisinä kirkuvat keskustelupalstoilla, kuinka ihmispoloilta viedään viimeinenkin ilo elämästä ja kuinka meitä niin kovasti holhotaan.

Kyllä on kansakunnan ilo aika heikoissa kantimissa, jos se yksistä raketeista on kiinni. Vuoden vaihtumista voisi kai juhlistaa muutenkin kuin kuskaamalla laivalasteittain ruutia Kiinasta Pohjolan valkeita hankia likaamaan. Kansanedustaja Esa Lahtelalla oli tarjota uuden lain lähetekeskustelussa [2] jopa oivallinen innovaatio: pannaan näreet uudenvuodenkokkoihin rätisemään. Edustaja Kalle Jokinen sen sijaan vannoi edelleen sotaefektien tehoon: kyllä se semmoinen määrätynlainen paukaus ja välähdys ja ruudintuoksu kuuluvat niihin juhlahetkiin

Sillä täysimittaiselta sodaltahan se kuulostaa, kun vuodenvaihteen räiskettä apinametsän laidalla kuuntelee. Iltakuuden jälkeen paukkuu jatkuvalla syötöllä. Ei ihme, että eläimet hermostuvat. Koirista ja hevosista ollaan huolissaan, mutta harvemmin metsän eläimistä. Sen verran lakiuudistus vaikutti, että tänä vuonna räiske loppui melkein kokonaan yhden jälkeen yöllä ja kahden jälkeen kuului enää muutaman heikkohermoisen apinan ampuma laiton raketti.

Onkohan kukaan tehnyt tieteellisesti pätevää tutkimusta siitä, mikä tässä paukuttelussa ihmisiä kiehtoo. Onko se vain jäänne jostain historian hämäristä vai vapauden hurmaa: tässä sitä reteesti rällätään ruutia raitille. Seurauksista välittämättä. Oikeastaan ilotulitteet voidaan rinnastaa tupakkaan. Molemmissa poltetaan rahaa taivaan tuuliin ja saadaan aikaiseksi pelkkää vahinkoa sekä itselle että lähimmäisille. Ei siis mitään tekoa järjen käytön kanssa. Mutta tuleepa taas kerran selvästi todistetuksi, kuinka vähän järkeä tästä eläinlajista löytyy.

Jokin tunne meitä kai tähän pakottaa. Ehkä joidenkin yksilöiden hormonieritys reagoi moiseen paukkeeseen ja he saavat siitä euforisia elämyksiä huumeiden tapaan? Lienen väärä henkilö arvioimaan asiaa, sillä en ole koskaan reagoinut keinotekoisiin stimulantteihin. Ilotulitteitakin olen ostanut vain parina vuonna, kun omat pennut olivat siinä iässä, että se oli melkeinpä pakko. Silloinkin ostin vain yhden, mahdollisimman ison ja korkealle lentävän raketin. No, täytyy myöntää, että pennut saivat myös papatteja, joita sitten räiskivät pitkin apinametsää niin että kalliot raikuivat.

Kaikkein tärkein ilotulitteita vastaan puhuva seikka on kuitenkin ympäristö. On arvioitu, että Suomen taivaalle ammutaan vuodenvaihteessa vähintään viisi tonnia jätettä. Kun tietää, millaisia mahtipontisia ilotulituksia järjestetään joka puolella maailmaa, loppusaldo mahtaa olla tähtitieteellinen. Väistämättä tässä kohtaa tulee aina mieleen Sydney, joka vuodesta toiseen käyttää sijaintiaan hyväkseen päästäkseen maailman mediaan törsäämällä pienen omaisuuden ilmakehän pilaamiseen. Ja hyvinhän moinen typeryys tuntuu toimittajiin uppoavan [3].

Mikä ammutaan ylös, tulee aina takaisin. Ilotulitteet sisältävät ruudin lisäksi suuren joukon erilaisia valo- ja väri-ilmiöitä tuottavia kemikaaleja ja raskasmetalleja, muun muasaa strontiumia, litiumia, bariumia, kuparia ja alumiinia. Kaikki ilotulitejätteiden sisältämät kemikaalit ovat jossain määrin haitallisia ihmisille ja ympäristölle. Suurimmat jäämät löytyvät käyttöpaikkojen lähistöltä, johon tietysti ilonpidon aiheuttamat roskakasatkin yleensä jäävät viikkokausiksi lojumaan. Se vaan on niin eläimellistä, että roina kyllä jaksetaan raahata paikalle, mutta jälkien korjaaminen on ylivoimainen ponnistus. Siinähän saattaisi jopa se keinotekoinen ilo äkkiä kadota, kun joutuisi siivoushommiin…

Ilo mulle, jäte sulle. Tämä voisi olla vaikka ihmislajin keskeisimmän ominaispiirteen mainoslause. Vielä kun ilo -sana korvataan rahalla (monien mielestä nämä ovatkin synonyymejä), päästään maailmantalouden keskiöön. Tavaraa tuotetaan ilman ympäristövastuuta ja -kustannuksia. Paska ja myrkyt jätetään muiden niskoille ja verenkiertoon. Törkeimmillään tämä yhtälö toteutuu ”sivistyneen” maailman riistäessä köyhempiensä luonnonvarat ja rahdatessa ongelmajätteensä tilalle.

Apina ei ole järin innostunut kieltolaeista, koska niillä yleensä puututaan vain seurauksiin eikä syihin. Useimmiten ongelmat, todelliset tai kuvitellut, vain pahenevat kieltojen myötä ja osa ihmisistä lokeroidaan yhteisön ulkopuolelle. Ilotulitteet ovat kuitenkin sellainen turhuuden markkina, josta voitaisiin aivan kivutomasti luopua maailmanlaajuisella sopimuksella. Jos siis haluttaisiin. Muutaman vuoden kuluttua kukaan ei edes muistaisi, mikä se sellainen ilotulitus on.

Rohkaisevana eleenä voidaan pitää sitä, että Suomen Luonto -lehti valitsi viime vuoden turhakkeeksi ilotulitteeen. Ehkä ensi vuonna on jo vuorossa uudenvuodentina. Kysehän ei ole mistään tinasta vaan pääosin lyijystä, tuosta etenkin pienten lasten aivoja pehmentävästä metallista [4]. Tästäkin puuhastelusta syntyy 30 tonnia ongelmajätettä pelkästään Suomessa. Mutta kuinka ollakaan. Tänä vuodenvaihteena Loviisa kunnostautui maailman suurimman uudenvuodentinan valamisessa [5]. Kerrassaan Huikeaa!

Olisi tässä vuodenvaihteessa ja ajankulussa paljon muutakin ihmeteltävää. Se on sentään ymmärrettävää, että vuosi on vuosi ja vuorokausi on vuorokausi – ainakin suurin piirtein. Nehän perustuvat tähtitieteellisiin ilmiöihin, joten yön ja päivän vaihtelua ihmisen on vaikea mennä sorkkimaan. Pitkässä juoksussa aurinkovuorokausi pitenee kuitenkin yhdestä viiteen millisekuntia vuosisadassa. Miljoona vuotta sitten vuorokausi olikin noin neljä tuntia nykyistä lyhyempi.

Mutta miksi vuorokaudessa on 24 tuntia? Yhtä hyvinhän niitä voisi olla vaikka kymmenen ja jokaisessa tunnissa sata minuuttia ja jokaisessa minuutissa sata sekuntia. Tai sitten jotain ihan muuta. Nykyinen aikajärjestelmämme on sumerilaista perua noin 5000 vuoden takaa. Eikö olisi jo aika uudistua? Tässä muutosta ihannoivassa evoluution vaiheessa olisi vallan virkistävää, jos aikakäsitys pantaisiin uusiksi. Pysyisivät apinat virkeinä.

Samalla voitaisiin rukata viikkoakin kymmenjärjestelmään soveliaaksi. Viikko voisi olla kymmenen päivän mittainen, kuten se on ollut esimerkiksi muinaisessa Kiinassa. Se soveltuisi yhtä hyvin kuun kiertoon kuin seitsenpäiväinenkin viikko, jos kuulla nyt enää nykyihmiselle on mitään merkitystä. Tarvittaisiin kolme uutta viikonpäivän nimeä. Suomessa ne voitaisiin kaivaa vaikkapa Kalevalasta, sillä ”pakanallisia” jumalten nimiähän nykyistenkin viikonpäivien taustalta löytyy. Oikeastaan täytyy ihmetellä, kuinka kristillinen mafia ei ole ymmärtänyt tätä perinnettä romuttaa.

Entäs sitten kuukausi. Sehän perustuu kuun kiertoaikaan maapallon ympäri. Kuten tuli jo sohaistua, tuskinpa kukaan tavallinen apina enää huomaa tätä yhteyttä missään elämänsä vaiheessa. Ei kai kukaan enää usko uudenkuun hyvää tekevään vaikutukseen, eihän? Selviäisimme vallan mainiosti vaikka kymmenellä tai jopa neljällä kuukaudella. Ne voisi sovittaa kauniisti päiväntasausten ja -seisausten väleihin. Neljä veikeää kuukautta. Siitä vaan nimiä keksimään!

Kuukausien vaihtumisesta muodostuisi luontevasti neljä vuotuista bakkanaalia. Nykyiset juhlat voitaisiin korvata viikon (siis kymmenen päivän) mittaisilla vapailla, jolloin jokainen voisi toteuttaa uskonnollisia tai maallisia tapojaan niin perusteellisesti kuin sielu tai ruumis kestää. Jonkinlaisia juhliahan noiden päiväntasausten ja -seisausten tienoille on vuosituhantisten perinteiden mukaisesti jo syntynytkin, mutta kovasti ne ovat vielä eriarvoisia. Erityisesti syksyinen kekrijuhla-pyhäinpäivä-halloween voisi saada uutta merkitystä, jos vuodenvaihde siirrettäisiin sinne.

Ei kai ole olemassa mitään oikeaa syytä siihen, että vuosi vaihtuu juuri silloin kun se nyt vaihtuu? Kiinassa uutta vuotta juhlitaan vasta tulevan helmikuun 14. päivä ja silloin alkaa tiikerin vuosi. Apinan vuotta siellä muuten saadaan odottaa vielä kuusi vuotta… Maailmalla on käytössä kymmenkunta erilaista kalenteria, joten meidän on ehkä turha liikaa täällä pullistella omilla vuosillamme ja juhlillamme. Kaikki tällä planeetalla eivät todellakaan – ja onneksi – vielä elä niiden mukaan.

Apinasta ainakin olisi hauskaa, jos vuosi vaihtuisi jo syksyllä. Hieman iloa tuohon ankeaan vuodenaikaan! Apinasta olisi myös hauskaa, jos ajanlaskumme perustuisi johonkin muuhun kuin kuvitteellisen jumalan kuvitteellisen pojan kuvitteelliseen syntymävuoteen. Kummallista pakkosyöttöä tällainen, että aina päiväyksen kirjoittaessaan joutuu sotkeutumaan johonkin uskonnolliseen riittiin. Vallan sairasta!

Jospa YK:ssa nyt sovittaisiin, että maapallolla aloitetaan aivan uusi aika. Ajanlasku aloitettaisiin viiden vuoden kuluttua syyspäivän tasauksen aikaan nollasta ilman minkään sortin uskonnollisia tai muitakaan rasitteita. Näin se sopisi jokaisen apinan maailmankuvaan. Itse kukin voisi tietysti siinä ohessa vilkuilla millaista aikaa haluaa, mutta ketään ei pakotettaisi kumartamaan vain yhden sortin jumalaa. Elinkeinoelämälle tämä tietäisi aivan mahtavaa piristysruisketta, kun kaikki maailman kellot pitäisi panna uuteen kuosiin.

Mutta ei tätä muutosta pidä mennä kansanäänestyksillä pilaamaan. Tietäähän sen jokainen, ettei sillä tavalla mitään muutoksia saada aikaiseksi. Yhtä vaikeaa se olisi, jos meillä nyt olisi käytössä neljäkuukautinen vuosi ja kymmenpäiväinen viikko. Siitä ei rahvas luopuisi millään ilveellä, jos joku saisi päähänsä ehdottaa, että hei, eikös seitsenpäiväinen viikko tekisikin gutaa. Tällaisia muutoksia ei ole ennenkään tapahtunut kuin vallankumousten yhteydessä tai totalitarismin inspiroimana.

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 07.01.2010.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: