PASKA PÄIVÄ

Maanantaina taisi olla jokin kansainvälinen naistenpäivä. Sen kunniaksi apinakolossa järjestyi oikein näyttävä paskailotulitus. Enkä tarkoita nyt mitään virtuaalihömppää vaan käsinkosketeltavaa ja kaikin aistein havaittavaa, perinteistä patriarkaattista todellisuutta. Varmaan joku feministijumalista oli langettanut fatvan niskaani, kun esitin aikaisemmin pientä kritiikkiä tätä psykososiaalista manipulointia ja poliittista aivopesupäivää vastaan.

Mutta kuten tavallista, feministinen hyökkäys koitui tässäkin tapauksessa kohteensa lisäksi – ja erityisesti – oikeiden naaraiden vahingoksi. Suosikkinaaraani joutui siivoushommiin, kun itse pääsin sairaalan päivystysosastolle tiputukseen yhdeksi yöksi. Eilinen lila tulppaaniasetelma oli vain pieni korvaus hänen olemassaolonsa ihanuudesta. Hyvin näytti kukkakaupassa vielä olevan valikoimaa, maanantai ei siis hyllyjä tyhjentänyt ja hyvä niin.

Suomalaiset eivät ole naistenpäivään hurahtaneet, vaikka naarastoimittajien lukemattomista jutuista saattaisi muuta päätellä. Venäjällä se toki on vuoden tärkeimpiä päiviä. Kuinkas muuten, olihan Neuvostoliitto maailman tasa-arvoisin valtio – tai ainakin toisella sijalla heti Mao-Kiinan jälkeen. Sietää sitä vieläkin juhlistaa. Sana kansainvälinen viittaa edelleen päivän kommunistisiin juuriin. Tästä samasta pohjattomasta lähteestähän feminismikin ideansa ammentaa.

Neuvostoliittolainen naistenpäivä oli työtä tekevien naisten kapinapäivä keittiöorjuutta vastaan – alas sorto ja kotitaloustyön kapeakatseisuus! Miettikääpä tätä sanomaa. Työtä tekevien naaraiden kapina lasten hyvinvointia vastaan. Jostakin apinalle käsittämättömästä syystä feminismin perimmäinen ajatus ei ole tästä mihinkään muuttunut. Työn orjuus eli kaikki mulle heti nyt -asenne asetetaan vieläkin jälkipolvien hyvinvoinnin edelle! Eikä todellisuus mihinkään häviä, vaikka opetusministeri Henna Virkkunen yrittikin maanantaisessa Iltalehdessä muuta todistaa.

Taudinkuva

Vatsatauti oli tällä kertaa apinamittakaavassa pahin koskaan. Jostakin syystä se sitten loppui (lähes) yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Jotain hyötyä on siitä, että sattuu olemaan tarpeeksi kauhea perussairaus – kaikki pienetkin vaivat otetaan todesta ja hoidetaan asiaan kuuluvalla vakavuudella, kun mainitsee vain yhden taikasanan. Niinpä minulla ei ole kuin hyvää sanottavaa suomalaisen julkisen terveydenhuollon toiminnasta. Maksut tietysti ovat liian suuria verrattuna todellisiin sivistysmaihin.

Päivystyksen odotustilassa pääsi taas seuraamaan apinatovereiden erilaisia vaivoja – nimiä ja sosiaaliturvatunnuksia myöten. Jostain kaukaa kuului iäkkään naaraan loppumaton, kovaääninen pulina. Hänelle yritettiin laittaa kipsiä jalkaan, vaikkei hän tuntunut itse asiaa ymmärtävän. Viereisessä sängyssä oli toinen iäkäs naaras, jonka huolestunut harmaapartainen uroksensa oli tuonut tutkimuksiin hengitysvaikeuksien vuoksi.

Toisessa sängyssä oli juuri ja juuri kävelemään oppinut apinanpoikanen emonsa kanssa. En tiedä mitä operaatioita hänelle tehtiin, mutta huuto oli vakuuttavansorttista. Eikä hän tietysti sängyssä pysynyt, vaan taapersi ja välillä konttasi pitkin lattioita. Käytävältä joku urosapina ramppasi viereisessä vessassa viiden minuutin välein ainakin kahden tunnin ajan. Hän viipyi siellä vain 10-20 sekuntia kerrallaan. Ei laskenut vesiä eikä kohistellut pönttöä. Mikä vaiva saa sellaista tekemään?

Kolmen tunnin odottelun jälkeen pääsin päivystysosaston huoneeseen, joka tällä kertaa oli lämmin ja muutenkin vallan apinamainen, ikkunatkin ulos eikä käytävälle, kuten joskus akvaariohuoneessa. Ripulipotilaana sain olla siellä ihan itsekseni. Nyt ei ollut muuta ihmeteltävää kuin seinäkellon äänekäs raksutus. Miksi kellojen on pakko pitää ääntä, vaikkei se teknisesti enää mikään pakko olisikaan?

Hoitaja viiksillä?

Neljä uutta reikää tuli taas nahkaan. Hyvin osasivat kaikki pistellä tällä kertaa. Jopa kanyylin laitto sujui mallikkaasti. Yksi piikittäjistä oli urosapina, jolla oli järkyttävät viikset. Hmmm. Aamulla hoitajakin oli urospuolinen. No menköön tällä kertaa, mutta toivottavasti emme koskaan ole tilanteessa, jossa puolet hoitajista olisi uroksia. Nämä vapaaehtoiset vielä osaavat työnsä varmaan yhtä hyvin kuin naaraat keskimäärin, mutta jos keskimääräinen uros laitetaan tähän hommaan, siitä ei seuraisi mitään hyvää.

Tällaisia toiveitahan psykososiaalinen media tarjoilee meille koko ajan. Viimeksi maanantaisessa Ilkan pääkirjoituksessa haikailtiin tulevaisuutta, jossa jo kouluissa pitäisi saada tasattua sukupuolten ammatinvalinta segregaation poistamiseksi. Ei kai sellaiseen päästä kuin pakolla. Ilkkako on pakkoyhteiskunnan kannalla? Ja tämä vain siksi, että Suomessa jo maksetaan miehille ja naisille samasta työstä samaa palkkaa.

Ruokaakin tarjosivat. Uskalsin kokeilla vasta aamupalaa. Melkein joka aterialla sairaaloissa tuputetaan juustoa, niin nytkin. Mikä Valion salajuoni tämä nyt sitten on? Pääministeri Vanhanenhan todisti maitofarssillaan, että Valiolla on niskalenkki myös politiikan ytimessä. Enää eivät kaupat saa kilpailuttaa maitotuotteita, ellei sitten Valiota valita voittajaksi. Naurettavaa valittaa valinnanmahdollisuuden puutetta, kun ruokakaupat pursuilevat jo nyt turhuuksien markkinoilla.

Suomalaisen kaupan jättiläiset ovat kilpailuttaneet monet pienet yrittäjät kuoliaiksi ja estäneet uusien tuotteiden markkinoille pääsyn. Pääministerin täytyy olla tästä hyvin tietoinen, mutta silti hän ei ole nostanut maitojaan näiden maaseudun pienyrittäjien puolesta. Vasta Suuri Valio saa hänet reagoimaan. Onhan Keskusta ja Valio kuin paita ja perse, mutta täytyy tähän jotain muutakin liittyä. Ehkä tarvittaisiin taas sitä tutkivaa journalismia.

Vahvemman houkutus

Tai sitten pitää pärjätä vain kotitekoisella logiikalla. Vanhasen käyttäytyminenhän on pelkkää perusbiologiaa. Apinoiden kannattaa aina ja joka tilanteessa asettua vahvemman puolelle, koska siitä saattaa olla etua omalle uralle. Heikomman puolella ei tietenkään kannata olla kuin pelkissä puheissa – erityisesti silloin, kun sillä voi lisätä omaa glooriaansa tai vaikkapa edistää omaa poliittista uraansa. Vanhanen vain mallikkaasti toteuttaa tätä ikiaikaista evolutiivista viisautta.

Tästä luonnonlaista näemme esimerkkejä joka puolella ympärillämme, jos vain haluamme katsella, koulukiusaamisesta maailmantalouteen. Niin paljon kuin (koulu)kiusaamisestakin vaahdotaan, ei se ole mihinkään kadonnut eikä ainakaan näillä resepteillä katoa. Ihmettelemme, miksi suuri enemmistö on hiljaa ja siten tukee kiusaajia. He tekevät sen juurikin samasta syystä kuin Vanhanen kiukkuili Valion puolesta.

Miksi sitten islantilaisia veronmaksajia vaaditaan maksamaan englantilaisten ja hollantilaisten sijoituspelurien ottamat riskit? Jopa Suomi on kyykyttämässä Islantia sitomalla lainansa Icesave -sopimuksen hyväksymiseen. Kukaan ei sen sijaan ole vaatimassa Yhdysvalloilta minkäänlaisia korvauksia, vaikka heidän pankkiensa kuprut maailmalla ovat moninkertaisia islantilaisten vastaavaan verrattuna.

Miksi AKT on satamalakon suuri syntipukki, mutta vahvemman neuvotteluosapuolen sallitaan heittäytyä uhrin rooliin? Siksi, että toisella puolella on eekoo ja mahtava puunjalostusteollisuus, jota kukaan ei näytä uskaltavan moittia mistään. Ihan sama logiikka kuin ns. tasa-arvopolitiikassakin. Yleinen mielipide ja poliitikot sen mukana kuuntelevat auliisti uhrin rooliin heittäytyviä vahvemman sukupuolen kovaäänisiä femme fataleita.

Sammakon hyppely

Olihan siellä sängyn pohjalla makoilu hyvä tekosyy surffailla ees taas television kanavilla. Lopputulema oli, että YLE päihitti muut mediatalot kuusi-yksi, ainakin mitä ohjelmien laatuun tulee. Voihan tähän hieman vaikuttaa sattumakin, sillä katselin sen mukaan, mikä kulloinkin näytti kiinnostavalta, ohjelmatietoja kun ei ollut tarjolla.

Ensimmäisenä jumituin Prisma -ohjelmaan. Siinä käsiteltiin epävakauden matematiikkaa. Harmi, ettei ohjelmaa näytä löytyvän Areenasta. En ole koskaan oikein ymmärtänyt tuon Areenan sielunmaisemaa. Joskus ohjelma sieltä löytyy, joskus taas ei. Joka tapauksessa matematiikka on kiehtova tiede, jolla yritetään ratkoa maailman kaoottisuuttakin. Perhosen siiveniskulla siis on kuin onkin merkitystä.

Yhtä paljon meidän pitäisi varmaan pohtia sitäkin, mikä merkitys sammakon hyppelyllä on maailmatalouteen. Sammakoiden määrähän on maapallolla dramaattisesti vähentynyt viime vuosina. Seuraisiko siitä maailmaloppu, jos sammakot kuolisivat sukupuuttoon? Eihän tämä tietysti ole yhtä seksikäs tutkimusaihe kuin perhoset, jotka ovat lähes yhtä söpöjä kuin liito-oravat konsanaan. Ja jos perhosen siiveniskullakin on vaikutusta maailman tilaan, mitä mahtaakaan olla urosapinoiden jatkuvalla yksipuolisella syyllistämisellä?

Kaksi vanhaa urosapinaa ohjelman lopussa puhuivat asiaa. Nämä VHM:t totesivat, että kaiken kaaoksen keskellä on yksi asia, joka on varma. Se on jatkuvaa kasvua automaattisesti seuraava romahdus. Silti koko talousjärjestelmämme perustuu uskoon, että lajimme hyvinvointi edellyttää 2-3 prosentin vuotuista talouskasvua. Enpä muista sellaista suomalaispoliitikkoa, joka olisi tämän uskon kyseenalaistanut.

Termikikkailua

Muutos on maailman tärkein asia – näinhän meille kerrotaan, kun halutaan perustella toimenpiteitä, joilla jokin apinaryhmä haluaa anastaa itselleen valtaa tai vain puhdistaa omaatuntoaan. Ennen vanhaan puhuttiin holhottavista, nykyään he ovat päämiehiä! Totaalisen vallatonta apinaa kutsutaan siis päämieheksi. Mikään ei ole muuttunut ainakaan parempaan suuntaan tämän termikikkailun seurauksena, sen paljasti ansiokkaalla tavallaan MOT -ohjelma.

Holhoojasta on puolestaan tehty edunvalvoja. Niinpä 60 000 apinaa elää Suomessa vailla vaikutusvaltaa omaan elämäänsä. Edunvalvojalla tuntuu olevan rajaton valta tehdä holhottavan rahoilla mitä päähän pälkähtää. He voivat vaikka myydä omaisuutta kaverilleen alihintaan. Kukaan ei ehdi valvoa. Eikä ketään ihan oikeasti kiinnostakaan, sillä holhottavat ovat heikkoja ja kukapa nyt heikkojen puolella haluaisi olla. Ei näköjään edes oikeusministeri Tuija Brax, joka ansiokkaasti perusteli, miksi edunvalvojien valvontaa pitäisi entisestään vähentää.

Tilaisuus tekee varkaan. Tämä vanha kansanviisaus näyttää mainiosti sopivan edunvalvojiin. Ellei sukulaisia voi määrätä edunvalvojaksi, henkilölle määrätään yleinen edunvalvoja, joka on siis virkamies ja saa siitä palkkaa. Silti edunvalvojalla on oikeus saada päämiehensä varoista kohtuullinen palkkio. Ohjelmasta selvisi, että kohtuullinen palkkio voi tarkoittaa yli 4000 euroa vuodessa. Ministeriön suosituksen mukaan yhdellä holhoojalla saisi olla korkeintaan 110 holhottavaa. Oikeusaputoimistot voivat ostaa palvelun vaikka yrityksiltä…

Uutisia

Jossain välissä satuin näkemään neloselta Kanadan Huippumalli haussa -ohjelman loppuratkaisun. Siinä musta naaras potkittiin pois ohjelmasta ja paljon surkeamman näköinen valkoinen naaras sai jäädä. Kumma ratkaisu. Tuli mieleen ihmetellä, miksen muista koskaan nähneeni mustaa taitoluistelijaa? Heillähän on kuitenkin rytmi veressä. Siinäpä tasa-arvovaltuutetulle taas pohdittavaa.

YLEn puoli yhdeksän uutisissa kerrottiin Varkauden omituisesta ”vauvasieppauksesta”. Olipa naarastoimittajalla tosi fiksuja kysymyksiä rikoskomisario Timo Nyyssöselle! Yhtä typerän tempun teki Korkein hallinto-oikeus, joka naistenpäivän kunniaksi hylkäsi kahden isoäidin oleskeluluvan Suomessa. Nyt nämä perheensä luona elävät naaraat pitää karkottaa Venäjälle ja Egyptiin. Maher Gerges ihmetteli aiheesta, kuinka Suomessa äiti luokitellaan perheen ulkopuoliseksi henkilöksi! Tämä on varmaan niitä naarasaivoisuuden riemuvoittoja, joihin kuuluu myös lasten laitoshoidon subjektiivinen pakko.

Uutislähetys paljasti vahingossa myös sen, kuinka uutisia tehdään. The Hurt Locker -elokuva sai ylenmäärin Oscar -palkintoja. Kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma raportoi Bagdadista, kuinka palkinnot herättävät irakilaisissa ristiriitaisia tunteita. Tämä loistava johtopäätös oli tehty kahden videomyyjän haastattelun perusteella. Toinen heistä paheksui, toinen oli tyytyväinen. Tämän psykososiaalisen ”tutkimuksen” n oli siis kerrassaan kaksi.

Mutta mitä ihmettä – uutiset skippasivat kokonaan vuoden pakolaisnaisen valinnan. Korkeasaaren ahmakin rankattiin Nasima Razmyaria korkeammalla. Varmaan Bulevardilta lähti kitkeriä pyyhkeitä uutistoimitukseen…

Saunassa

Kotikatsomon kolmiosaisen sarjan Jälkilämpö ensimmäisessä jaksossa perehdyttiin avioeron maailmaan. Kaipa se on looginen johtopäätös, että kun avioliitosta on tehty sellainen hype ja pakko kuin se nykyään on, myös erot ovat elämää suurempia asioita. Suurin tuska aiheutuukin siitä syyllistämisestä ja epäonnistujaksi leimaamisesta, joka tähän sinänsä luonnolliseen asiaan liittyy. Esimerkiksi termi erolapsi edustaa pahimman luokan henkistä väkivaltaa.

Tässä jaksossa pysyttiin suhteellisen tasapuolisena osapuolten suhteen, vaikka taustalla kummittelikin jonkinlainen itsestäänselvyys miehen automaattisesta syyllisyydestä. Kiinnostavaa nähdä, mihin lopputulemaan sarjassa päädytään. Eka jakso ainakin alkoi lupaavasti, sillä saunakohtauksessa nähtiin sekä Mari Rantasilan että Marjaana Maijalan korkealuokkaiset tissit. Lisäksi Mari oli suostunut suomalaisittain suhteellisen rohkeaan seksikohtaukseen. Pisteet siitä hänelle. Mutta mitä on tapahtunut kaikille kukkahattutädeille, kun en ole huomannut moraalista närkästystä?

SS -liike

Silminnäkijässä ihmeteltiin, kuinka on mahdollista myydä kotimainen sohva alle 200 eurolla. No eihän se olekaan mahdollista muuten kuin harhaanjohtavan mainonnan avulla. Kun menet kauppaan katsomaan, tarjolla on jonkinlainen säälittävä sohvan kuvatus vielä säälittävämmällä kankaalla. Myyjätkään eivät suosittele moisen ostamista. Tikun nenässä tässä kisailussa keikkuu tietysti eräs Suomi-Soffa, jonka myyntipisteissä on aina meneillään jonkin sortin loppuunmyynti.

Apina on jo vuosikausia ihmetellyt, kuinka tällä vantaalaisella firmalla riittää rahaa yltiömassiiviseen mainontaan. Joka päivä vastaan tupsahtaa sivunkokoisia mainoksia. Siinä melkein jää feministien värkkäämien aivopesujuttujen palstatila toiseksi. Mutta naarasaivojen tuotehan se näyttää olevan tämä SS -liikekin. Ainakin yritys ratsastaa näyttävästi näyttävän toimitusjohtajansa Marita Keskinen-Toivaisen ulkonäöllä ja sukupuolella.

Yritys haluaa toki profiloitua sillä, että sen tehtaat sijaitsevat Kajaanissa – vaikka toimitusjohtaja asuukin Sipoossa. Siihenhän on saatu kätevästi valtion tukia ja yritys puolestaan on lahjoittanut poliitikoille rahaa vaalityötä varten. Kaikki hyötyvät, paitsi ehkä eräät muut huonekaluyrittäjät, jotka ovat käärmeissään. Sinänsä on tietysti aivan mahtavaa, että Kainuukin saa työpaikkoja, mutta jokin tässä kuviossa ja mainonnan aggressiivisuudessa mättää.

Maailman kaunein

Uudessa Kinosssa esitettiin venäläisdokumentti Näkymättömät vuonna 2006 Pietarissa järjestetystä G8 -kokouksesta. Hieno elokuva, koska siinä ei puhuttu sanaakaan. Vladimir Putin oli pääosassa ja hän patsasteli siinä eri maiden johtajanaaraiden sekä -puolisoiden kanssa – valitettavan paljastava pätkä erään Tarja Halosen kannalta. Eikö Suomen presidentillä ole varaa minkäänlaiseen tyylineuvojaan? Ainoa naaras, joka roikotti kädessään isoa laukkua ja jonka asu kauhistutti jopa muodista mitään tietämätöntä apinaa.

Ruotsinkielinen FST5 esitti luontotykki Nigel Marvenin seikkailuja Kookossaarella. Tämä oli jo toinen osa, jäljellä on vielä kolme pätkää. Pitääpä katsoa ensimmäinenkin osa ohjelma.yle.fi -palvelusta, sillä legendaarinen Jacques Cousteau on nimennyt tämän maailman kauneimmaksi saareksi. Jos apina vain olisi terveempi, rikkaampi ja nuorempi, niin unelmalistan kärkipäähän olisi kiihottavaa laittaa vierailu tähän vasarahaiden ja putouksesta ravintonsa saavien tokkojen tyyssijaan.

Tämä asumaton saari on kansallispuisto ja se kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Nigelia ihmetytti hiljainen sademetsä, sillä sinne on vain harva eläinlaji päässyt leviämään. Saarella elääkin vain kolme maalintulajia. Vihjeeksi voisi kertoa, että sinne järjestyy matka viidellätuhannella dollarilla Costa Ricasta, jolle saari kuuluu.

Puoliltaöin Jimiltä löytyi vielä henkilökuvadokkari Walesin prinsessa Dianasta. Mitäpä hänestä voisi sanoa? Kaunis naaras, joka ei saanut koskaan tarvitsemaansa tukea inertiltä kuningatarperheeltä. Hänen kerrottiin vaatineen ehdotonta uhrautumista läheisiltään, sellaista, jollaiseen vain hänen isänsä ylsi.Toki hän osasi manipuloida ympäristöään ja mediaa. Niinpä puolisostaan Walesin prinssi Charlesista syntyi julkisuudessa helposti yrmeä kuva, vaikka hän vain käyttäytyi keskimääräisen uroksen tapaan. Hänhän jopa eräässä puheessaan totesi, että olisi pitänyt naida kaksi naarasta…

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 10.03.2010.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: