MEDIAEVOLUUTIO

Mikä ihmeellisyys siihen onkin syynä, että olen kuullut lyhyen ajan kuluessa jo kolmannen kerran saman pikaluistelua käsittelevän Urheilun Taustapeili -ohjelman, vaikka olen vaihtanut radiokanaviakin aina välillä? Eikä tämä ole ensimmäinen kerta, kun päiväohjelmani menee juuri sillein, että satun radion ääreen, kun sieltä tulee uusintana jotain täysin ääliömäistä höpötystä. Kuinka ne ovatkin osanneet piilottaa esimerkiksi Radiaattorin sellaisiin aikoihin, ettei se varmasti satu yksiin oman päivärytmini kanssa?

Bettina Sågbom on yllättävän seksikäs naaras. Seksi on siis muutakin kuin isot tissit. Liian harvoin tulee katsottua hänen ohjelmaansa. Viimeksi hän kävi iäkkään biologipariskunnan luona. Volmar Rosengren tunnusti ääneen yleismaailmallisen itsestäänselvyyden, joka yleensä naamioidaan huumorin muotoon – ehkä se muuten olisi liian paljastava totuus sekä urosten että naaraiden aivoille kuultavaksi? Kyllä täällä määrää Anita, sanoi Volmar – eikä Anita ole koira.

Dalai Lamaa etsimässä

Anita puolestaan kertoi hirvittävän kauan yhdessä eläneestä venäläispariskunnasta, jonka naarasosapuoli paljasti pitkän suhteensa salaisuuden: kunhan vain kummallakin on omat tehtävänsä – asiat sujuvat, kun kumpikin tietää aina omat tehtävänsä. Hän itse oli hoitanut kodin, kasvattanut lapset, hoitanut talouden, hoitanut lapset korkeakouluihin ja katsonut, että lapset pääsivät onnellisiin naimisiin. Miehensä hän kertoi pohtineen, kenestä tulee uusi Dalai Lama.

Tämä Bettina& -jakso on muutenkin vallan suositeltavaa katseltavaa kaikille, jotka haluavat ymmärtää hieman enemmän pitkän parisuhteen dynamiikkaa. Apinoiden maailma tarvitsee myös dalailaman pohtijoita. Kaikissa kulttuureissa se tehtävä on kuulunut urosapinoille, koska heidän aivonsa ovat kehittyneet siihen suuntaan naarasaivoja enemmän. Juurikin tämä seikka selittää Kimmo Elon tutkimuksessa saadut tulokset, joiden mukaan politiikka ei naisia kiinnosta.

Juurikin siksi minä olen näinä päivinä yrittänyt selittää suosikkinaaraalleni, etten ihan nyt ehdi osallistua ikkunanpesutalkoisiin, kun minulla on tämä maailmanparannustehtäväni. Juurikin siksi urokset istuvat köörissä kuppiloissa. He pohtivat dalailaman valintaa ja siihen liittyviä uskomattoman kimurantteja kysymyksiä. Tokikaan kaikki ajan ja energian uhraus ei johda Nobel -palkinnon arvoiseen lopputulemaan – mutta onhan tämä sentään niitä tärkeimpiä perhosen siiveniskuefektin sovelluksia.

Tässä yhteydessä voisi ehkä suoda pientä ymmärrystä munkeille ja muille pyhyyden perään haikaileville askeetikoille. Juurikin tästä aivoprofiilin erosta johtuu, että he ovat lähes kaikki olleet uroksia. Eräänlaista dalailaman etsintää sekin. Pitäisikö meidän itse asiassa nostaa munkkius kulttuuriseksi ihanteeksi? Jos 95 prosenttia uroksista ryhtyisi selibaattimietiskelijöiksi, maailma olisi kovin erilainen. Meille saattaisi kuin saattaisikin riittää tämä ainoa planeettamme myös tulevaisuudessa.

Media ”kehittyy”

Mitä medialle on tapahtunut kahdessa vuodessa? Vielä vuonna 2008 Kanerva -ajojahdin masijoijana oli Hymy -lehti, jonka arvostusta voi pitää korkeintaan häpykarvan paksuuden verran korkeammalla kuin erään Seiskan vastaavaa. Päätoimittajansa oli silloin kommunisti, mikä ei ehkä ole aivan merkityksetön asia sekään. Jos apina olisi kuukausi sitten pohtinut, mikä mahtaisi olla media-arvostuksen toisessa ääripäässä, sieltä olisi varmaankin löytynyt Suomen Kuvalehti.

Mutta ei enää. Suomen Kuvalehti on kehittynyt. Evoluutionsa lähestyy hyvää vauhtia näitä rahvaan suosikkeja. Rahanko vuoksi tämäkin tapahtuu? Paljon tyhjää höyryä päästelleen Kiljunen -ajojahdinhan aloitti tämä entinen laatulehti ja sen mediaseksikäs toimituspäällikkö Pekka Ervasti – liekö mitään sukua sille kuuluisammalle, kristosofi Pekka Ervastille? Kristosofian lähtökohdaksi mainitaan muuten käsky älä ole pahaa vastaan

Ervasti taisi myös olla se, joka risti Anna Kontulan seksitutkijaksi. Näin helposti toimittajilta käy totuuden keksiminen. Ei kai pahasti mennä metsään, jos Kuvalehti määritellään kokoomushenkiseksi lehdeksi. Ainakin päätoimittajan kehityshistoria viittaa sihen suuntaan; teologiaa ja yhdyspankkia. No pääsihän siinä kokoomusmedia sitten pesettämään kanervapyykkiä demaripoliitikolla.

Seksiä, tunteita ja skandaaleja

Myös Pyöreän pöydän keskustelijat pohtivat viime viikolla median suhdetta politiikkaan. Raati listasi kolme keinoa, joilla poliitikko nykyään saa nopeimmin näkyvyyttä itselleen: seksi, tunteista puhuminen ja skandaalin aiheuttaminen. Mediakriitikoksi mieluusti profiloituva Kaarina Hazard lyttäsi naistenlehdet jättimäiseksi tulpaksi asioiden muuttumisen tiellä. Niiden käyttämät kriteerit ovat niin uskomattoman puuduttavan nukuttavia. Politiikan maineen pilaamisessa osansa sai toki koko laaja median kenttä:

Jos toimittajat ois kunnianhimoisempia poliittisten kysymysten suhteen eivätkä vaan koko ajan haistaisi verta ja suolenpätkiä tavallaan et se ei ois sellaista infantiilia vahingoniloa mitä uutisointi usein nykyään on, et jos ne ois kunnianhimosempia sen suhteen että ottaisivat ikään kuin tosissaan vakavasti ja ilman ironiaa ja parodiaa tämän tehtävänsä että ne pitää vaikeita asiakokonaisuuksia selittää kansalle ymmärrettävällä tavalla niin tota sillon varmaan poliitiikan maine puhdistuisi ihan itsestään.

Kaarina siis yhtyy siihen laajaan joukkoon apinoita, jotka päivittelevät median viihteellistymistä. Ehkä kannattaisi kauhistelun sijasta katsoa peiliin. Tuijottaako sieltä Rita Tainola? (Tämä oli oikeastaan huono vertaus, sillä ovathan Ritan jutut monta kertaluokkaa Kaarinan ulostuksia korkeatasoisempia). Apina muistaa, kuinka vielä 70 -luvulla uutiset olivat vielä oikeita uutisia eli niissä puhuttiin asiaa. Seuraavalla vuosikymmenellä tapahtui jokin muutos. Sen seurauksena asiaa piti ruveta etsimään tunteiden seasta – pitäisikö sanoa rivien välistä.

Voisiko syynä muutokseen olla se, että naaraat juurikin tuolloin alkoivat joukolla rynniä journalistiikan luentosaleista työelämään? Nythän feministien suurimpia valituksen aiheita on, että päivälehdistä löytyy aivan liian vähän naaraspäätoimittajia. Kun sekin taivas heille aukeaa, meiltä varmaan loppuvat ne viimeisetkin asiajutut. Eihän siinä mitään, jos lukijoille riittää pelkkä sirkushuvi, naarasangsti ja pettäjäurosten metsästys. Mutta ei sitten kannattaisi vääntäytyä mediaan kauhistelemaan itse aiheuttamaansa kehityskulkua!

Kadulla on meidän valta

Sehän on selvää, että politiikan maine on surkealla tolalla eikä siitä voi pelkästään mediaa syyttää. Jokin muu apinalauma olisi ehkä reagoinut meitä voimakkaammin havaitessaan, ettei heitä hallitsekaan Suomen hallitus – vaan Novan hallitus. Missä ovat ne sadattuhannet barrikadeilla ryskivät vihaiset, paheksuntaansa huutavat ja kaikki paikat hajalle repivät mielenosoittajat? Varmaankin kotisohvillaan kaljatölkin reunaa hivellen seuraamassa lätkäsarjan dramaattisia loppuvääntöjä – kenelle gladiaattoreista tällä kertaa käännetään peukkua…

Katu kun on apinoiden ainoa tapa saada muutos aikaiseksi. Vaalit ja ”demokratia” ovat vain eliitin ovela keksintö oikeuttaa omaan pussiin pelaaminen. Novan hallitus on toiminnallaan osoittanut, että kaikki keinot onkin käytetty rahan ja etujen ohjaamiseksi sinne, missä ne ennenkin jo ovat viihtyneet. Jos maailmassa olisi pienintäkään oikeudenmukaisuutta, hallitus olisi jo hajonnut. Eihän sillä ole minkäänlaista kansan luottamusta takanaan. Näin ei kuitenkaan tapahdu – mikä voisi olla selvempi merkki siitä, että hallitus nauttii maamme vähälukuisten oligarkkien luottamusta.

Vihreillä olisi alkuvuodesta ollut aikansa lähteä hallituksesta, kun sen taustapellet lopullisesti paljastuivat. Ainakin he joskus 80 -luvulla vielä yrittivät profiloitua poliittisen pelin vastavoimaksi. Eivät näköjään enää, ehkä heidätkin on ostettu? Novan hallitus olisi tietysti pitänyt saada nurin ennen tätä viikkoa, joka kuuluu Suomineidon historian synkimpiin. Kaksi ydinvoimalaa kertoo siitä näköalattomuudesta, mihin liikemiesten lyhytnäköinen ja itsekäs ahneus johtaa. Sekä ministerit Katainen että Pekkarinen suoraan ja ylpeinä myönsivät eilisissä haastatteluissaan, että ratkaisu tehtiin yrityselämän sanelemilla ehdoilla.

Keisarin uudet ydinvaateet

Ja tämän kaiken siunaa naarasenemmistöinen hallitus! Mitä iloa naispäättäjistä on, kun he eivät halua edes näin perustavanlaatuista ja tulevien sukupolvien niskoille sälytettävää typeryyttä estää? Missä (taas kerran) luuraa se suuresti hehkutettu naarasosaamisen ylivertaisuus? Miksi ihmeessä meillä pitäisi olla vielä nykyistä enemmän naisia hallituksessa ja eduskunnassa?

Ehkä ministereiden eniten hehkuttama peruste oli signaali, joka ydinvoimamyönteisyydellä suomalaiselle, näköalansa jo ammoin hukanneelle teollisuudelle välitettiin. Vastaus ja kiitos tuli heti tänään, kun Stora Enso ilmoitti aloittavansa Varkauden tehtaiden alasajon. Vain vaivoin toimitusjohtaja Jouko Karvinen jaksoi pantata ilmoitustaan siihen saakka, että hallitus sai ydinlinjansa julkistetuksi. Ehkä Mauri oli hänelle ystävällisesti etukäteen ilmoittanut ulostulolle soveliaan päivämäärän?

Tämä kaikki ydinhype tietysti naamioidaan kasvihuoneilmiön torjunnaksi. Jos maapalloa yritettäisiin pelastaa, suunnan pitäisi olla kuitenkin aivan toinen kuin tällainen jämähtäminen perinteisen sähköintensiivisen bulkkiteollisuuden juoksupojaksi – teollisuuden, jolla ei ole tulevaisuutta ainakaan Suomessa. Kun kulutusta pitäisi leikata, Novan hallitus vain lisää pökköä pesään! Eihän tässä ole ympäristön kannalta järjen hiventä. Mutta eihän ympäristö ollutkaan se oikea syy ratkaisuun. Mieluummin oikea syy löytyisi veroparatiiseista.

Anni Sinnemäki sentään hieman yritti eilisessä A-plussassa selostaa suuntaa, mihin tässä olisi pitänyt tähdätä. Energiatehokkuus ja kulutuksen vähentäminen lyövät naamalle sitä rankemmin, mitä pidemmälle ratkaisuja lykätään. Pekkarisen paistattelua ei voinut itkemättä katsella. Harvoin typeryydellä on nähty näin itseensä tyytyväiset kasvot. Sama loisti tänään erään Jyrkin naamasta. Vaikka kuinka vähäistä mielikuvitusta osoittaisikin, niin kyllä pakosta tulee mieleen ”satu” keisarin uusista vaatteista.

Mauripoika jäi monessa kohtaa kiinni yrityselämälle pokkaamisesta – vaikkapa siinä, kuinka hän samoilla kulutuslaskelmilla sai väännettyä nollasta tai yhdestä kaksi:

No ei niissä (laskelmissa) mitään ole muuttunut, tässä vaan nyt otetaan ratkasu, jossa tulee kaksi jossa tulee vähän enemmän kuin aikaisemmin, ehkä joku ajatteli ja millä ehkä ois voinut kenties pärjätä 2020 -luvulle tultaessa… ja mikä vielä tärkeätä, tällä ratkaisulla halutaan antaa erittäin vahva viesti myöskin elinkeinoelämälle.

Onneksi on Lidl

Ilman lupaa jäi vain valtion oma firma Fortum. Jos ydinvoima on niin kannattava bisnes kuin väitetään, moinen ratkaisuhan on suoranaista kansalaisten ruoskintaa. Fortumilta saamatta jäävät voitot nyhdetään sitten nekin tulevina veroina kaikkein köyhimmiltä apinoilta. Maurin sanoin, hallitus halusi tukea osakkuussähköä eli siis niitä yrityksiä, jotka ovat luvan saaneiden voimayhtiöiden osakkaina.

Loistavasti lobattu! Ja keitä sieltä osakkaista löytyykään? Muun muassa eräs K-ryhmä ja eräs S-ryhmä! Valistuneelle apinalle jää siis aika vähän vaihtoehtoja ravintonsa hankkimiseen. Onneksi on Lidl ja onneksi se tutkitusti sattuu olemaan kaikkein halvin. Ettei vain johtuisi siitä, että se ei ole sotkeutunut ydinvoimabisnekseen? Nyt olisi tilausta ihan oikealle lähiruualle, mutta toreilla ja kauppahalleissakin taitavat puuhata nykyään muut kuin itse tuottajat.

Mielenkiintoista nähdä, mitä mieltä eduskunta lopulta on ydinmyllyistä. Alustavien kyselyjen mukaan näyttää pahalta. Sinänsä on erikoista, että juuri tässä asiassa poliitikot kuvittelevat olevansa kansaa viisaampia. Lauman enemmistöhän vastustaa ydinvoimaa yhtä selkeästi kuin Natoa. Mikä on se ydinvoiman ja Naton ero, joka vain jälkimmäisessä asiassa velvoittaa luottamaan kansan viisaaseen harkintaan?

Kummisedät ja kerjäläiset

Ehkä näitä Suomen – eikun Novan – päättäjiä pitäisi kuitenkin ymmärtää? Eiväthän he ole sen pahempia kuin minkään muunkaan lauman hallitsijat. Jos edes hieman jaksaa pintaa raaputtaa, joka puolelta löytyy mitä pöyristyttävimpiä esimerkkejä juurikin siitä, kuinka raha panee apinoiden pään sekaisin ja kuinka pieni eliitti itse asiassa päättää kaikista tärkeistä asioista samalla varmistaen ruhtinaalliset bonukset itselleen. Jokohan voisimme olla samaa mieltä siitä, että raha on kiellettävä?

Tämä eliitin kähmintä on niin inhottavaa ajateltavaa, ettei sitä edes jaksa kovin kauaa päässään hautoa. Jonkinlaista itsesuojelua varmaankin. YLE on kuitenkin viime päivinä ansiokkaasti huolehtinut, ettei totuus pääsisi unohtumaan. Eilinen Dokumenttiprojektin Sokkihoito raotti Naomi Kleinin ajatuksia siitä, kuinka vapaan markkinatalouden soturit käyttävät hyväkseen luonnonkatasrofeja sekä poliittisia ja taloudellisia kriisejä omien ryöstöretkiensä välineinä – ja ellei kriisiä satu sopivasti kohdalle, järjestävät sellaisen itse! Tänään Ulkolinjan Kylmä Saaga puolestaan muistutti kuinka Islannin pankkikriisin kummisedät istuvat edelleen palleillaan ja suorastaan tähtitieteellisiä laskuja sovitellaan 320 000 tavallisen veronmaksajan niskoille.

Enempää apinoita Satujen saarelta ei löydykään ja monet heistä haluaisivat sieltä pois. Ei vain ole rahaa lähteä. Tulisivat tänne kerjäämään, mieluummin heille varmaan euro irtoaisi kuin romanialaisille? Ehkä vuoden (ex) pakolaisnainen Fatbardhe Hetemaj suhtautuisi heihin romaneja suvaitsevammin – häntähän näiden kerjääminen suorastaan etoo. Näin hän paljasti eilisessä Pyöreän pöydän keskustelussa, jossa Ruben Stiller ehkä hieman yllättäen ihmetteli, miksei romanien joukkotuhonnasta ole puhuttu mitään, vaikka he joutuivat samanlaisen Hitler -vainon kohteiksi kuin juutalaiset. Niinpä. Vastaus kuuluu sarjaamme kuinka köyhät unohdetaan.

Islannissa rahvas sentään on jaksanut raahautua kaduille polttamaan kriisiin syyllisiksi epäiltyjä esittäviä nukkeja. Milloin meillä saataisiin poltetuksi ensimmäinen Mauri -nukke, oi milloin? Nyt islantilaiset ovat entistäkin enemmän huolissaan maineestaan, kun tulivuorenpurkaus on tuhkapilvineen sekoittanut koko ”sivistyneen” maailman. Enpä muista tällaista hössötystä syntyneen minkään aiemman purkauksen yhteydessä. Ehkä se nyt edes pariksi kuukaudeksi saisi meidätkin miettimään elämäntapamme kestämättömyyttä.

Rahat tai henki

Oikeastaan voisi sanoa, että islantilaiset ovat saaneet minkä ansaitsevat. Pitäisikö toivoa, että koko saari vajoaa Atlantin syvyyksiin, plup plup vaan? Sillä jotain todella vinksahtanutta täytyy olla laumassa, jonka parlamentti askartelee mieluummin stripteasen kuin talouskriisin ratkomisen parissa. Muutama viikko sitten Islannissa kiellettiin strippaus – yksimielisesti! Vain kaksi kansanedustajaa uskalsi äänestää tyhjää. Tämä on suorastaan historiallinen malliesimerkki siitä, kuinka naarasvaltainen päätöksenteko toimii. Kiellon takana ollut SivFridleifsdottir sentään sai nauttia raikkaasta tasa-arvon tuulesta. Kohta näillä tuulilla varmaan pystytään ratkaisemaan koko maailman energiaongelmat…

Lentoyhtiöt sen sijaan eivät ole nauttineet ilmatilan sulkemisista, vaikka ne on tehty apinoiden hengen suojelemiseksi. Raha ryhtyi taas puhumaan, raha on henkeäkin arvokkaampi. Lentoyhtiöt vetoavat force majeure -pykäliin, ettei niiden tarvitsisi maksaa korvauksia tavallisille apinoille. Se ei kuitenkaan estä heitä itseään vaatimasta korvauksia valtioilta eli veronmaksajilta. Ettäs kehtaavat. Suurempi voimakin on siis suhteellista. Silloin kun iso raha puhuu, sitä ei tarvitse soveltaa – näin raha pähkäilee ja poliitikot nyökyttelevät taas.

Jos apinalta kysytään, mitään korvauksia ei tipu. Pitäisi minullakin olla jotain sananvaltaa asiaan, jos kuvitellaan, että veronmaksu antaisi edes kuvitteellisen oikeuden vaikuttaa niiden käyttöön. Menkööt ihan rauhassa konkurssiin vaikka kaikki lentoyhtiöt, sehän kuuluu vapaan markkinatalouden lakeihin. Noudatettaisiin nyt edes yhden kerran tätä jaloa oppia näinkin päin eikä aina huudettaisi veronmaksajia apuun, kun rakennemuutos kolkuttaa pankkitilillä. Pahoin vaan pelkään, että Katainen on jo sorvaamassa jotain EU:n yhteistä tukipakettia tämänkin typeryyden alttarille.

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 22.04.2010.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: