FEMINISMIN YTIMESSÄ

Feminismin todellinen tavoite on ryöstää valta oikeilta naarailta. Miehet ovat vain välineitä tässä taistelussa – evolutiivisen puolustuskyvyttömyytensä vuoksi toki oivallisia sellaisia. Mitäpä tämä on muuta kuin ikiaikaista hajoita ja hallitse -politiikkaa, jonka kaikki muutkin apinalajit osaavat. Ei kovin edistyksellistä.

Ei kukaan (poliitikko ainakaan) nykyään enää tunnustaudu julkisesti kommunistiksi tai natsiksi. Silti on muotia julistautua feministiksi. Mihin terve järki on yhtäkkiä kadonnut?

Feminismi on vaarallisempi aate kuin kommunismi ja natsismi yhteensä. Natsiaate sentään demonisoi vain juutalaiset ja vääränväriset, kommunismi toisinajattelijat. Feminismi sen sijaan demonisoi lauman enemmistön: äidit ja miehet.

Maailmalla on kahdenlaista terrorismia: henkistä ja ruumiillista. Vain jälkimmäinen tunnistetaan uhkaksi, vain veriset ruumiit lasketaan.

”Tasa-arvo” on oivallinen keino harjoittaa terrorismia, sillä eihän kukaan halua leimautua tasa-arvon vastustajaksi.

Feminismi saarnaa yksilön mahdollisuuksista, mutta pakottaa erilaiset sukupuolet 50/50 -muottiin. Mitä vapautta se sellainen on?

Feminismi on sikiönaikaisen kehityshäiriön kokeneiden miesaivoisten naaraiden tapa purkaa ahdistustaan. Tuottaako muiden alistaminen tyydytystä itsensä erilaiseksi kokeville?

Itse keksityt teoriat ovat oiva vallankäytön väline, koska kukaan ei jaksa pohtia niiden oikeellisuutta – tärkeintä on pysyä muodissa mukana.

Miehen katse on kielletty, koska se on seksuaalista häirintää. Miehen puhe on kielletty, koska se on ylistämällä alistamista tai seksuaalista häirintää. Miehen seksuaalisuus on kielletty, koska heteroseksi on väkivaltaa ja raiskaamista.

Naiset pitää vapauttaa äitiyden ikeestä, koska äitiys on syntiä. Lapset pitää vapauttaa korkeimman viisauden vaikutuspiiriin, julistuksen autuutta varten rakennettuihin laitoksiin.

Miehessä elää paholainen eli patriarkaatti. Mies on lähtökohtaisesti paha eli perisynnin riivaama, siksi sitä saa lyödä ja siksi sen saa tappaa.

Salaseurat sallitaan tasa-arvon nimissä enää vain naisille. Kauan Eläköön Naisasialiitto Unioni!

Epilogi

Mihin terve järki on yhtäkkiä kadonnut? Ehkä se ei olekaan kadonnut, koska sitä ei ole koskaan ollutkaan… emmehän ole järkeä käyttävä eläinlaji, vaan elämme tunteiksi nimeämiemme vaistojen eli aivokemian mukaan. Sitä vain tulee ihmetelleeksi, miksei kohdalle koskaan satu ismiä, joka perustuisi oikeudenmukaisuuteen ja olisi yhteisöä kannatteleva eikä repivä.

Mitä kauempana ismi on biologiasta, sitä enemmän se apinoita kiehtoo?

Yhtä varmasti kuin jokainen savuke pilaa keuhkoja, yhtä varmasti jokainen feministinen ajatus pilaa aivoja.Yhtä vähän kuin kevytsavuke on kevyttä, yhtä vähän on olemassa kevytkommunismia tai hiljaista Heil Hitler -huutoa – ja täsmälleen yhtä vähän on olemassa kevytfemismiä. Julistautumalla feministiksi tulee samalla antaneeksi kannatuksensa äärimmäiselle telaketjuvihalle. Samalla tulee taistelleeksi kommunistien ja fasistien tavoin biologiaa vastaan. Emme näytä edes oppivan historiasta mitään.

Tiukan näköinen muija, Mari-Pilvi Junikka on viimeisimpiä feministeiksi julistautujia. Hän opiskelee, kuinkas muuten, naistutkimusta. Hän haluaa 50 sentin vyötärön, mutta ei lapsia. Teen mitä haluan. Jokaisella on oikeus elää omalla tavallaan. Saatan näyttää 1950 -luvun kotirouvalta, mutta en silti anna jyrätä itseäni. Feminismiä on siis julistaa tekevänsä mitä haluaa. Feminismiä on siis leimata kotiäidit toisen luokan ihmisiksi.

Näin avointa on feminismin äitiviha, eikä siihen kukaan uskalla puuttua. Näin avoimesti joku voi alistua f -jumalan kuuliaiseksi alamaiseksi, eikä sitä kukaan ihmettele.

Pääkirjoitustoimittaja Tapani Luotola kyseenalaistaa globalisaation palvonnan eilisessä kolumnissaan. Yhden sanan muuttamalla jutusta löytyy totuus: Feminismin ydintä on kaikenlainen uuden kritiikitön palvonta ja tuhoisa kaiken muuttamisen halu jonkin abstraktin ”edistyksen” nimissä… Perusteluja kysyvät leimataan ”muutosvastarintaisiksi” – vaikka kyky kyseenalaistaa on vastaisuudessa yhä tärkeämpi osa luovaa yksilöllisyyttä.

Uskottomien mätkiminen muutosvastarinnalla kuuluu terrorismin käytetyimpiin taktiikoihin. Siitäkin huolimatta, että ”muutosvastarinta” on pelastanut ihmiskunnan enemmän kuin useasti kuolemasta sukupuuttoon. Sitä olisi tarvittu myös 1930 -luvun Saksassa ja 1910 -luvun Venäjällä. Varmaan silloinkin oli yksilöitä, jotka kyseenalaistivat hulluuden. He olivat aikansa sankarillisia bloggaajia, mutta heidän varoituksensa kaikuivat kuuroille korville. Umpipäisyyden hinta oli miljoonia ruumiita ja mittaamaton määrä aivokuolemia.

Kuinka sattuukin niin, että ”edistyksen” liekinheittimet ovat yleensä ensimmäisinä haukkumassa toisinajattelijoita, väsäämässä vihakirjoituksia – ja lähettämässä tappouhkauksia, milloin tyylikonsultti Leena Sarvelle, milloin professori Liisa Keltikangas-Järviselle. Syyksi riittää se, etteivät kaikki ajattele feministisen doktriinin mukaisesti. Kai tässä on taustalla sama luonnonlaki kuin kaikessa muussakin puhdasoppisuudessa? Kovimpaan ääneen huutelijat syyllistyvät yleensä itse paheksumaansa syntiin.

Terrorismia vastaan käydään maailmanlaajuista sotaa, mutta kukaan ei näytä huomaavan, että feministijärjestöt järjestävät taistelijakoulutusta takapihoillamme, päiväkodeista yliopistoihin saakka. Syventävät kurssit tarjoillaan Maikki Fribergissä tai Villa Salinissa. Olemme niin alkeellinen laji, ettemme ymmärrä henkisen väkivallan vaarallisuutta. Vain lihan kärsimys kauhistuttaa. Miel(h)elle saa tehdä ihan mitä huvittaa, ketään ei kiinnosta.

Peräkammarinpoika on samanlaisen väkivallan uhri kuin insestin kokenut tytär. Edellistä on järkytetty ehkä enemmän henkisellä väkivallalla, jälkimmäistä fyysisellä, mutta molemmat ovat olleet samanlaisen syyllistämisen kohteena. Yleistäen, peräkammarinpoika on syyllistetty äitinsä vanhuuden turvaksi, insestin kokenut isänsä nautinnon lähteeksi. Vain jälkimmäisille suodaan uhrin status ja yhteiskunnan turvaverkosto. Peräkammareita pilkataan avoimesti.

Ei ihme, jos nuoret miehet syrjäytyvät tässä psykososiaalisessa helvetissä. Oikeasti kukaan ei syrjäydy, ne syrjäytetään. Ketään ei kiinnosta, että vain miehiä on lupa syrjäyttää. Lauma ulkoistaa erilaiset, se hyljeksii lahjakkuutta, joka heissä on. Meillä arvostetaan vain yhdenlaista, naarasaivoisen koulutushypen mukaista käytöstä. Rekkojakaan ei pääse enää ajamaan ilman vuosikausien pänttäämistä. Ehkä on päätetty, että ne saavat juoda yksikseen viinaa. On tuottavampaa harrastaa ihmiskauppaa ja tuoda rekkakuskit alihintaan ulkomailta.

Joskus sitä vanhakin oppii jotain uutta. Eilen opin, että kirjailija Matti Yrjänä Joensuu on Oikea Apina. Pitäisiköhän tässä ruveta lukemaan Harjunpäitä? Mehän ollaan vaan yks elollisten laji. Ihminen on itse korottanut itsensä ihmiseksi, joksikin muuksi mutta …sieltähän me tullaan apinaihmisestä… meissä pelaa edelleenkin nää samat biologian sanelemat jutut miten täällä käyttäydytään… päämäärät on samat, pysyä hengissä ja jatkaa sukua… oliskohan se kärpänen ihmistä viisaampi, miettii Yrjänä.

Kirjoja näköjään ammatikseen arvosteleva Helena Miettinen on lukenut Lasse Lehtisen uusimman opuksen Onni suosii rohkeaa. Se on hänen luonnehdintansa mukaan sovinismiin asti maskuliininen teos. Voisiko mikään kirja saada osakseen tämän parempaa ostokehoitusta? Olen toki ollut tietoinen Lehtisen lahjakkuudesta, mutta että hän on näin ylivoimaisen nerokas! Pitäisikö saman tien lukea kaikki muutkin epäilemättä erinomaiset opuksensa? Eihän niitä ole kuin reilut kolmekymmentä…

Muuten olen sitä mieltä, että Lasse Lehtinen pitää nimittää elinikäiseksi Suomilandian presidentiksi.

Lisäksi löytyi uusi tietokirja, johon pitäisi perehtyä: Non Fighting Generationin kustantama, Timo Purjon ja Eevastiina Gjerstrandin kirjoittama Sukupuoli ja väkivalta. Siinä nyrjäytetään feministien lempilapselta eli sukupuolittuneelta väkivallalta niskat nurin. Lukuisat tutkimukset ovat jo pitkään osoittaneet, että väkivalta on sukupuolesta riippumaton ongelma.

Feministeillä alkaa olla kuumat paikat. Arvelen, etteivät ne pysty kuitenkaan koskaan totuutta myöntämään. Eivät ole pystyneet kutkaan muutkaan uskoonsa hurahtaneet.

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 29.12.2010.

2 vastausta to “FEMINISMIN YTIMESSÄ”

  1. Äläs nyt. Meillä riistäjillä on varsinaiset kissanpäivät. 50% enemmän työvoimaa, joista puolet lähtökohtaisesti katsovat kunnia-asiakseen pystyä yhtä-hyvään tai parempaan, kuin loput 50%.

    Älä kuvittele, etteikö moderni (biologiaa halveksuva) yhteiskunta osaisi hyötyä tästäkin ilmiöstä…

  2. Kiitos tästä valaisevasta kommentista. En ole tullut edes ajatelleeksi, että feminismi voisikin olla vain überahneiden kapitalistien salajuoni…

    Lisää vaan näitä paljastuksia. Tuo listani ei millään muotoa pyrkinyt olemaan täydellinen ulostus. Kirjasinpa vain muistiin, mitä tässä erään (27.12.) aamuöisen riukusession aikana sattui aivoissa liikkumaan. Jostakin syystä luovuus on herkimmillään juurikin kello viisi aamulla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: