KESÄN KOHOKOHTIA: Maria Lund

Olisiko näin talven syleilyssä sopiva aika muistella kesän lämpöä? Jossain laulussakin rallatetaan kesästä talven keskellä. En nyt kuitenkaan paljasta mitään omaan laumaani kuuluvia onnen hetkiä enkä tällä kertaa edes luontokokemuksia, joita niitäkin on onneksi riittänyt – suomalaisen luonnon mittavasta hyväksikäytöstä huolimatta. Kansallispuistot ja muut suojelualueet ovat apinan henkireikiä. Mutta nyt on tarjolla lähinnä kesän kulttuuriantia. Aloitetaan iki-ihanasta Maria Alexandra Aspasia Lund-Ionitzasta.

Pari kuukautta sitten Maria Lund palkittiin Kullervo Linna -palkinnolla ansioistaan suomalaisen iskelmä- ja tanssimusiikin saralla. Oikeaan osoitteeseen meni. Erityisesti Mariassa kiehtoo 50 -luvun glamour. Muotitoimittajat ovat lääpällään hänen retrotyylistään, jota saatiin ihailla viime syksynä muun muassa YLE:n Obladii -ohjelmassa. En muista nähneeni Marian päällä kertaakaan housuja. Hameita käyttivät muutkin Obladii -naaraat Johanna Försti ja Laura Sippola. Pisteet siitäkin!

Sekaisin Mariasta

Oikeastaan olen rakastunut Mariaan. No aika moneen muuhunkin naaraaseen, mutta julkisista persoonista Maria on aivan omassa luokassaan. Katsokaa vaikka tätä esitystä.

Jos se ei kosketa, niin sitten elämme aivan eri planeetoilla. Sanat loppuu ja aivot menee solmuun. Niin persoonallinen tapa esittää, niin ihanat katseet ja hymyt. Juuri tällaista apinaa voisi erehtyä pitämään maailman viattomimpana ihmisenä. Maria kuitenkin tykkää tupakasta. Ei kai täällä Telluksella sitten todellakaan ole yhtään täydellistä apinaa…

Mutta juuri tällaiselle naiselle miehet ovat valmiita vaikka noutamaan kuun taivaalta. He saavat kaiken, mitä vain keksivät pyytää. On siis ehkä ymmärrettävää, että sellaiset naaraat, joilla ei ole näin loistavia geenejä, ovat kateellisia ja joutuvat tyytymään valittamisen politiikkaan. Tiedättehän tämän itkupotku-uhriraivaripoppoon, jonka nimeä ei voi näin ainutlaatuisesta ihmisapinasta kertovassa jutussa edes mainita. Paskasta ei ole sovelias puhua juhlapöydässä, vai miten se etiketti kuuluikaan.

Kesällä minulla oli mahdollisuus käydä suosikkinaaraani kanssa kuuntelemassa Marian konserttia. Olipa elämys. Mikä ääni, mikä äänenkäytön puhtaus ja monipuolisuus, mikä persoona, mikä vartalo, mitkä sormet! Suomessa ei ole toista tällaista lauluvirtuoosia, ei ammatillisesti eikä ulkonäöltään. Ja sillä ulkonäöllä on kyllä väliä, vaikka kuplassa elävät muuta kuinka väittäisivät. Mutta ei se kauneus ole kaikki. Kuka muu suomalaismuusikko omaa tuollaisen äänen ja taidon käyttää sitä?

Maria on ammatillisesti varmaan samalla tasolla kuin seuraavien juttujeni sankarit Taskinen, Alanko, Tapper tai Gallen-Kallela… mutta. Mutta kun siihen lisätään vielä ylivoimainen, hyvät geenit suoraan paljastava symmetria, monet voivat mennä vipuun ja kuvitella, että tässä on vain kyse kauneudesta. Eihän se niin ole. Näillä täydellisillä narailla vain on pätevyyden lisäksi jotain, jota uroksilla ei voi koskaan olla – jotain, joka häikäisee ja johtaa tyhmemmät puhumaan pehmoisia.

Sukupolvelta toiselle

Maria sai sen kuulostamaan siltä, että hän lauloi juuri minulle. Kylmät väreet kulkivat selkäpiissä ja silmät kostuivat niin, että terävän kuvan muodostaminen verkkokalvolle oli ajoittain hankalaa. Kuinka ollakaan, hän tuntui katsovan suoraan silmiini. No, varmaan moni muukin apina yleisössä tunsi samoin. Otin muutaman kuvan, mutta luovuin useammista sen vuoksi, että se häiritsi taiteellista nautiskelua. Harvoin on elämässä tainnut olla tilannetta, että kamera on jäänyt toiseksi…

Tässä Marian puhtaan flyygelimusiikin säestyksellä esittämät kappaleet – joista aika moni on tullut tunnetuksi myös äitinsä Tamara Lundin esittämänä:

Ensimmäinen sessio:

  • Lelukaupan häät
  • Ota tai jätä
  • Syys (Juice Leskistä)
  • Yksinäinen pihlaja
  • Calling you (Bagdad café)
  • Vaikene sydän
  • Märkää asfalttia

Toinen sessio:

  • Oon voimissain
  • Elämän tarkoitus (on se vauva!)
  • Kaunis peto (alla kauniin kuoren kauniin pedon tunnen)
  • Cine iubeste si lasa (romanialainen ”kirouslaulu” – romaniaksi)
  • Kiitos ja kunnia
  • Somewhere (West Side Story)
  • Aamulla varhain

Encore:

  • Cherbourgin sateenvarjot (hienosti – ranskaksi)

Nimmari unohtui

Suosikkinaaraani kiinnitti huomiota Marian masuun. Tiukka mekko kuulema paljasti raskauden. Ja se oli elokuussa, siis kaksi kuukautta ennen kuin media keksi saman asian! Naaraathan ovat aika epeleitä huomaamaan tällaiset pienet asiat, jotka jäävät normiuroksilta täysin pimentoon. Naaraani muuten ennusti oikein lapsenlapsenikin sukupuolen pelkästään vatsan muodon perusteella.

Marian poikavauva siis syntyi tammikuun toinen päivä. Onnea vielä muusikkoperheelle! Aika moni urospuolinen apina varmaan olisi mielellään siinä isän paikalla. Ehkä sekin, joka konsertin jälkeen kantoi Marialle suuren kukkapuskan ja jäi juttelemaan pitkäksi toviksi yleisön kiltisti odottaessa? Hyvä, että nämä hyvägeeniset apinat lisääntyvät. Se toinen poppoohan mainostaa oikeutta olla lisääntymättä ja joskus jopa vaatii sitä – mikä tietysti on vain hyväksi heidän geeneilleen.

En sentään marssinut takaovelle nimikirjoituksen toivossa. Miksiköhän, ihmettelen nyt. Kerran elämässä olen sellaisen tempun tehnyt ja se oli Merisotakoulun aikaan Harry Belafonten vieraillessa Helsingissä. Sekin oli kerta kaikkiaan upea kokemus. Ei yltänyt edes Tina Turner sellaiseen, vaikka onkin kovan luokan seksimimmi.

Kesä lämpimimmillään ja jonkinlainen juhlatilaisuus – silti vain joka viides naaras yleisöstä oli pukeutunut hameeseen. Mitäpä se kertoo suomalaisesta ilmapiiristä? Mitä se kertoo suomalaisesta ilmapiiristä, että tilaisuuden alun latisti kulttuurilautakunnan varapuheenjohtajan ääneen lukema presidentti Tarja Halosen tervehdys? Narikassa kiinnitti huomiota, että tasa-arvosta huolimatta aika moni mies auttoi takin naaraansa päälle, mutta yksikään nainen ei auttanut takkia uroksensa hartioille. Suurin osa porukasta kuitenkin hilasi palttoon niskaansa ihan itse.

Toisenkin kerran pääsin Mariaa ihailemaan viime vuoden puolella. Se oli syöpäyhdistyksen hyväntekeväisyyskonsertti. Marian lempijoululauluksi paljastui Sylvian joululaulu.

Katso myös:

KESÄN KOHOKOHTIA: Tukkijoella

KESÄN KOHOKOHTIA: Tikusta asiaa

Rockin’ Around

Suomen tärkein päivä

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 20.01.2011.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: