MEILLÄ TEHDÄÄN YHÄ NOLLATUTKIMUSTA

Teksti jääkaappimagneetissa: ”Tasa-arvoon pyrkivä nainen asettaa tavoitteensa liian matalalle”. Tämä osoittaa, kuinka väärillä jäljillä tasa-arvokohkaajat ovat: naaras kun on biologisesti monta kertaa urosta arvokkaampi. Tasa-arvoon pyrkiminen on itse asiassa naisten etujen vastaista.

Turun yliopistossa tarkastetaan tänään maisteri Hanna Norin jo ennakkoon mediahypetetty väitöskirja Keille yliopiston portit avautuvat? Tutkimus suomalaisiin yliopistoihin ja eri tieteenaloille valikoitumisesta 2000 -luvun alussa. Laiskuudesta Hannaa ei voi moittia, sillä hän on analysoinut lähes 56 000 yliopistoihin hakeneen apinan taustat. Sinänsä kunniotettavaa, mutta taas kerran täysin turhanpäiväinen ihmistieteen alan pinnistys. Hannan saamat tulokset olisi voitu selvittää yksinkertaisesti kysymällä keneltä tahansa evoluutiobiologilta. Aikaa olisi tuhraantunut varttitunti. Olisiko tässä tuottavuuden lisäämisen paikka!

Hannan tulokset voidaan tiivistää kolmeen sanaan: tasa-arvo ei toteudu. Se ei toteudu sen paremmin opiskelupaikkaa hakevien keskuudessa kuin yliopistojen keskinäisessä vertailussakaan. Jotkut vain ovat parempia kuin toiset, käytettiin sitten mittarina mitä tahansa. Se on tietysti lohdullista, ettei kukaan ole paras kaikissa asioissa ja jokaisella on jokin hyvä ominaisuus. Biologi olisi voinut kertoa Hannalle senkin, ettei apinalaumassa mikään muukaan taito, suhde tai ilmiö jakaudu tasaisesti, koska eläinpopulaatioissa ei ylipäätään tunneta käsitettä tasa-arvo

Mahdollisuuksien tasa-arvo

Erilaisuus on olemassolon edellytys. Jos olisimme kaikki samanlaisia, olisimme kuolleet sukupuuttoon jo kehityksemme lähtökuopissa. Siksi sen mittaaminen, kuinka monta prosenttia apinoista on sijoittuneena mihinkin, on tasa-arvon kannalta yhdentekevää. Ainoa tasa-arvoon liittyvä perusasia on yhtäläinen mahdollisuus toteuttaa omia vahvuuksiaan ja taitojaan sukupuolesta, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautuneisuudesta, rahapussin sisällöstä tai muusta sellaisesta tekijästä riippumatta. Mitä sen jälkeen saadaan tulokseksi on jotain aivan muuta kuin tasa-arvoa. Se on neurobiologiaa.

Kaikki Hannan löydökset olisi voitu yksinkertaisesti selittää evoluutio- ja aivotutkimusten tuloksilla. Meillä on jokaisella erilaiset aivot ja ne ovat päässämme jo syntymähetkellä. Ja niissä aivoissa on jo valmiina käyttöjärjestelmä ja suurin osa tarvittavista ohjelmista. Lähes kaiken tästä varustuksesta saamme vanhemmiltamme sillä hetkellä, kun siittiö kohtaa munasolun. Melko yksinkertaista, eikö vain? Lapsuus on vain näiden ohjelmistojen hienosäätöä.

Siksi ei ole vaikea ymmärtää sitä Hannan havaintoa, että yliopistolaitoksessa ja korkeakoulupolitiikassa vuosikymmenten saatossa tapahtuneet monet muutokset eivät ole vaikuttaneet valikoitumisen peruslinjaan. Opiskelupaikkojen voimakkaasta kasvusta huolimatta koulutetuimpien ja hyvässä asemassa olevien vanhempien jälkeläiset pääsevät opiskelemaan useammin kuin muut. Pitkäaikaistyöttömien jälkikasvulle opiskelemaan pääsy oli sen sijaan kaikkein vaikeinta – vähän kouluja käyneiden isien lapset ovat aliedustettuina hakijoiden joukossa.

Siksi mikään ei muutu muutamassa vuosikymmenessä, koska biologian, aivojen ja geenisuhteiden muutos vie aikansa, vaikka ottaisimme huomioon epigenetiikankin vaikutusmekanismit. Mahdollisuuksien maailmassa hyppäyksiä voi tapahtua eli pitkäaikaistyöttömän perheestäkin voi kasvaa vaikka professori. Eihän sitä tiedä, kuka sen poikkeuksen biologinen isä oikeasti on ollut… Mutta todennäköisyyksien maailmassa tilanne on juuri se, minkä Hanna on havainnut.

Sosiaalisten eläinten laumassa kaikki on järjestynyt hierarkisesti. Jopa yliopistot. Siksi ei ole mikään yllätys sekään Hannan havainto, että kaikki pääkaupunkiseudun yliopistot luokittuivat (oletetun) isän asemalla mitaten elitistisiksi. Kansanomaisimpia olivat Lapin, Joensuun ja Vaasan yliopistot, joihin haettiin suhteellisesti enemmän matalammista taustoista.

Akateemisuuden hypetys

Hannan mielestä eriarvoisuuden syytä pitää hakea koulutuksen periytyvyydestä. Hänen mukaansa eriarvoistuminen on nähtävissä jo ihan peruskoulutasolta saakka. Ne hakijat, joilla on koulutusperinnettä eli koulutetut ja hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevat vanhemmat, saavat vanhemmilta sitä pääomaa, joka edesauttaa heitä pärjäämään aina peruskoulutasolta ihan korkeakoulutasoon saakka.

Hanna, kuten lähes kaikki muutkin ihmistieteilijät, ovat selityksissään väärässä. Koulutus ei periydy. Geenit periytyvät ja aiheuttavat eriarvoisuutta synnytyslaitokselta lähtien. Tietynlaiset geenit johtavat tässä yhteiskunnassa hyvään sosioekonomiseen asemaan ja koska lapsilla on suurin piirtein samanlaiset geenit (aivot) kuin vanhemmillaan, heidänkin mahdollisuutensa kavuta akateemisuutta arvostavan yhteisön portaita ovat hyvät.

Olennaisen kysymyksen pitäisikin kuulua, miksi yhteiskuntamme yliarvostaa korkeakoulutusta? Sehän asettaa samalla ihmiset eriarvoiseen asemaan syntymälahjojensa mukaan. Ei kai akateeminen osaaminen ole itsessään sen parempaa kuin peltisepän, muurarin, siivoojan tai autonasentajankaan osaaminen? Meidän suurin syntimme on arvottaa ihmisiä täysin virheellisten seikkojen perusteella. Sekin lienee pelkkää biologiaa, mutta jospa yrittäisimme – jälleen kerran – olla ihmisiksi?

Mielenkiintoista kyllä, Hannan väitöskirja ei näytä ainakaan mediatietojen perusteella arvioituna mitenkään kyseenalaistavan tätä akateemisuuden hypettämistä. Maailma olisi erilainen, jos kaikkea osaamista arvostettaisiin samalla tavalla. Pitkäaikaistyöttömilläkin on omat osaamisensa vahvuusalueet, mutta yhteiskuntamme ei osaa niitä hyödyntää. Olemme suorastaan sokeita.

Hanna Nori on viehättävännäköinen nelikymppinen naaras, Raumalla syntynyt Turun yliopiston kasvatti. Väitöksensä kuuluu kasvatustieteen alaan.

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 18.02.2011.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: