THE WICKER MAN

Barack Obama menetti apinauskottavuutensa yhdellä surkealla vedolla. USA käytti veto -oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa torpaten näin kaikkien muiden maiden kannattaman päätöslauselman, jossa tuomittiin Israelin siirtokunnat palestiinalaisalueilla.

Tulipa katsottua eilisiltainen maikkarin myöhäiselokuva The Wicker Man. En ollut aikaisemmin tiennytkään, että feministivaltioihanteesta on tehty elokuva. Mutta tässä sitä nyt seurattiin ihan aikuisten oikeesti. Ei lainkaan hassumpi veto tämä Nicolas Cagen tähdittämä ja tuottama raina. Vaikka se kai oli fiktiota, niin hyvin looginen lopputulos siitä oli syntynyt. Ei feministivaltio voisi todellisessakaan elämässä muuhun päätyä kuin tämänkaltaiseen hunajaiseen yhteisöön, jossa kaikki naiset ovat siskoja keskenään ja muutamat onnettomat miehet kastroituja ja äänihuulettomia työjuhtia.

Yhteisö eli eristäytyneellä Summersisle -saarella, jota hallitsi Sisar Summersisle (Ellen Burstyn). Hän oli kaikkivaltiaan naarashengen maanpäällinen jumalatar. Geenit yhteisöön käytiin metsästämässä (Cagen riivaaja oli sisar Willow, alias Kate Beahan) normaaliyhteiskunnan poliisimiehiltä. Siinä mielessä kyse ei tietystikään ollut kaikkivoivasta feministiyhteisöstä, koska se tarvitsi ulkopuolista tukea, jopa siinä kaikkein perinteisimmässä maskuliinisessa muodossaan. Tietämättään nämä poliisiparat joutuivat kuitenkin uhrattavien listalle. Sankaria esittäessään he tulivat polttouhratuiksi seuraavaa hunajasatoa turvaamaan. Cagen roolihahmon Malusin sytytti palamaan hänen oma Rowan -tyttärensä (Erika Shaye Gair). Aika nerokasta.

Kriitikot eivät tietystikään innostuneet aikoinaan (2006) tällaisesta feministien pilkkaamisesta. Kuinka olisivat uskaltaneetkaan! Heidäthän olisi teloitettu henkisesti ja olisivat kokeneet Malusin kohtalon tosielämässä. Samasta syystä Speden alias Pertti Pasasen elokuva Naisen logiikka floppasi aikoinaan pahasti. Naisia ei saa arvostella. Se nyt vaan on biologiaa. Se on myös miesten aivoissa. Sen vuoksi elokuvan naishahmotkin olivat kaikessa karmeudessaan viettelevän seksikkäitä. Jopa elokuvan tekoaikaan 74 -vuotias Ellen Burstyn olisi vielä kellistänyt miehen kuin miehen. Turpeahuulisesta Kate Beahanista olisi voinut tulla Telluksen huuli-ikoni, ellei Angelina Jolieta olisi jo keksitty. Lapsitähti Erikasta varmaan kuullaan ja nähdään vielä.

Elokuva oli omistettu maailman parhaiden kitaristien joukkoon kuuluvan Johnny Ramonen muistolle – Nicolas Cage oli hänen läheinen ystävänsä. Johnny oli kuollut pari vuotta aikaisemmin eturauhassyöpään 55 -vuotiaana.

Mahdoton tehtävä

Radio Puheen uutta ohjelmaa Mahdollinen tehtävä? luotsaa naaras, Heidi Laaksonen. Se ei voi olla näkymättä aiheissa ja siinä, kuinka niitä käsitellään. Ei kai se mikään ihme ole, koska sukupuolittuneet aivomme määräävät kaiken, mitä suusta tulee ulos ja kaiken muunkin viestinnän. Tänään puhetta piisasi perheväkivallasta. Se on aihe, jonka tarkoituksenmukaisella manipuloinnilla feministit ovat jo vuosikymmenet kähmineet valtaa itselleen. Vaikka tietomäärämme on kasvanut, ei tämäkään ohjelma päässyt irti feministiliikkeen viljelemästä stereotypiasta; mies syyllisenä ja nainen uhrina.

Ennakkoasenteeton lähestyminen perheväkivaltaan näytti olevan aivan mahdoton tehtävä, vaikka vieraana olivat tutkijakehittäjä Auli Ojuri ja kehittämispäällikkö Jussi Pulli Ensi- ja turvakotien liitosta, joka sentään on profiloitunut naisten harjoittaman väkivallan esilletuojana. Tässä ohjelmassa se peittyi vanhanaikaisten stereotypioiden varjoon – ehkä siksi, että Auli on tehnyt väitöskirjansa naisten kokemasta väkivallasta. Koska saisimme ensimmäisen väitöskirjan miesten kokemasta perheväkivallasta?! Joudumme odottamaan moista ihmettä varmaan kymmenen tai kaksikymmentä vuotta. Toivottavasti se on kuitenkin jotain muuta kuin Ojurin tuore kirjoitelma, joka perustuu kerrassaan 20 turvakotien asiakkaana olleen naisen hastatteluun! Sarjassamme taas yksi turhanpäiväinen yhteiskuntatieteellinen tutkimus – pelkkä väitöksen tiivistelmäkin on melkoista nunnalatinaa.

Laaksosen ohjelma sortui vakavaan yksisilmäisyyteen. Yli 95 prosenttia ohjelmasta vietiin läpi vanhanaikaisella asenteella, jossa mies on nyrkillä lyöjä ja nainen viaton uhri. Vaikea näitä stereotypioita näyttää olevan purkaa, vaikka tilastot kertovat aivan jotain muuta. Heidi sentään toi esille poliisitilaston vuodelta 2008. Sen mukaan törkeän perheväkivallan uhreiksi oli joutunut 116 miestä ja 111 naista. Sen pitäisi laittaa aivosolut liikkeelle, mutta eikun mitään. Seuraavassa lauseessaan Auli hervottomasti totesi, että nainenhan on edelleen useimmin se väkivallan uhri!

Tälle väittämälle ei ole mitään tosiasiallista perustetta. Ohjelma todisti loistavasti, kuinka helposti asialliseksikin tarkoitettu keskustelu luisuu asenteelliseksi. Koko loppuaika vietettiin pohtimalla naisen uhriutta ja miehen lyömistä, vaikka tosielämässä naisen harjoittama kontrolli, mitätöinti, alistaminen ja henkinen manipulointi heittää tasapainoviisarin naisille epäedulliseen asentoon. Sitä ei vain haluta nähdä. Eihän ole kuin pari vuotta siitä, kun perheväkivallan perustotuus ja julki lausuttu ohje naisille oli, että he ovat täydellisen syyttömiä kaikkeen. He saavat tehdä aivan mitä tahansa, miehellä ei ole oikeutta puolustautua. Tämä periaate löytyy varmaan edelleen ainakin Naisasialiitto Unionin stategiaoppaista.

Nyt kun sentään on havahduttu siihen, että nainenkin lyö ja käyttää henkistä väkivaltaa, on surullista, että ilmiö taas kerran painettiin villaisella. Mahdollinen tehtävä oli laittamassa stoppia perheväkivallalle. Valitettavasti näin yksipuolinen asian käsittely vain pahentaa ongelmaa kentällä. Miehiä ajettiin taas yhä ahtaampaan nurkkaan. Se ei ole omiaan parantamaan ilmapiiriä. Ei myöskään se, että nyt kun naistenkin harjoittamaa väkivaltaa on saatu hieman raotetuksi, niin yhä vielä julistetaan, ettei siitä saa tehdä mitään mies/nais -vastakkainasettelua. Naisia ei saa syyllistää, ei pidä tehdä asiasta sukupuolisotaa.

Kuinka herkkää. Naisliike on syyllistänyt miehiä ilman omantunnontuskia kymmenet vuodet juuri tällä menetelmällä. Nyt kun joku uskaltaa sanoa ääneen, että nainenkin on väkivaltainen, se ei ole sopivaa. Se ahdistaa naisia. Naisia pitää varjella mielipahalta, yhtäkkiä syyllistäminen ei hyödytäkään ketään! Miten yhteiskuntamme voikin olla näin kaksinaamainen ja sokea? Kuinka tällainen feministipuhe menee läpi kenenkään älähtämättä? Sama taho huutaa suureen ääneen tasa-arvoa, mutta kun sitä vaadittaisiin itseltä, periaatteet unohtuvat salamavauhtia.

Neurobiologiaa

Heidi Laaksoselta voisi kysyä, miksi ohjelmasivujen kuvituksessa esiintyy vain perinteinen käsitys miehestä lyöjänä? Miksei ole uskallettu olla edistyksellisiä ja rehellisiä? Miksi tulit kysyneeksi vain sitä, kärsiikö mies väkivaltaisuudestaan? Mikset kysynyt, kärsiikö nainen väkivaltaisuudestaan? Puhuessasi väkivaltaisista naisista olit vain huolissasi heidän eheytymisestään itsetuntoisiksi konaisiksi ihmisiksi, sillä hehän ovat alistettuja! Niinpä tietysti, miehet tekijöinä eivät voi olla alistettuja? Kysyit, miksei nainen vain pakkaa tavaroitaan ja lähde. Et kysynyt, miksei mies vain pakkaa tavaroitaan ja lähde. Kysyit, kuinka paljon naisen pitäisi miettiä lyömisen syitä. Olisit voinut olla kiinnostunut myös miehen mietteistä.

Ohjelman asiantuntijat lähtivät mukaan tähän sukupuolitettuun puheesen. Ehkä he olivat siihen jo valmiiksi kasvaneet? Heillekin tasapuolinen lähestyminen ongelmaan näytti olevan aivan mahdoton tehtävä. Se vaatisikin ylimääräisiä ponnistuksia, sillä biologia vääntää miehestä aina syyllisen tosiasioista riippumatta. Biologia ei ole tasa-arvoinen, koska naaras on aina arvokkaampi sukupuoli. Siksi kaikki aistimme toimivat epätasa-arvoisesti. Mutta asiantuntijoilta odottaisi edes jonkinlaista yritystä olla ihminen – eikä pelkkä eläin.

Miehille on tarjolla Jussityötä, jossa väkivaltaan sortuneita miehiä kasvatetaan ja parannetaan. Naisille on Miina -projekti, jossa väkivaltaa kohdanneita naisia tuetaan ja voimaannutetaan kokemusasiantuntijuuden avulla. Ojurin mukaan väkivaltaan sortunut nainen on kaksinkertainen uhri! Hän kärsii paitsi miehensä tyhmyydestä myös omasta väkivaltaisuudestaan. Sic! Väkivaltaisen naisen voimaantuminen riippuu siitä, kuinka kauan hän ovat ollut alistettuna! Juuri tässä tapauksessa pitkään jatkunut henkinen väkivalta on hänen mukaansa pahempaa kuin fyysinen väkivalta. Alistettuna olemisen pituudesta riippuu, kuinka vaikeasti väkivaltainen nainen on traumatisoitunut, selviämisprosessi voi olla todella pitkä!

Mielenkiintoista siis, että henkinen väkivalta muistetaan vain silloin, kun nainen siitä kärsii, vaikka naarasaivot ovat monta kertaa tehokkaammat harjoittamaan henkistä väkivaltaa kuin urosaivot. Sekin on pelkkää neurobiologiaa, mutta se ei tietystikään sovi tasa-arvo-oletukseen. Kaiken huipuksi Auli kehtasi valittaa, kuinka vaikeaa naisen elämä on parisuhteessa, jos kaikki hänen sosiaaliset suhteensa ovat rakentuneet miehen kautta! Jessus, mitä läppää. Näin käy, kun on kuunnelllut vain toisen osapuolen kertomuksia. Todellisuudessa miehet joutuvat parisuhteessaan tällaiseen sosiaaliseen eristykseen kymmeniä kertoja todennäköisemmin kuin naiset. Sekin on pelkkää neurobiologiaa.

Hormonien sotaa

Kuuntelijan tarina paljasti sen normaalin polun näkyvään perheväkivaltaan. Vaimo haukkuu ja rätkyttää yötä myöten koko viikonlopun, raapii ja raastaa. Väsymyksensä rajoilla mies huitaisee ja huomaa, kuinka dramaattinen vaikutus sillä on. Ikään kuin naisen käsikirjoitus olisi mennyt sekaisin. Rauha palaa hetkessä maan pinnalle. Uhoava hysteerikkonaaras muuttuu hetkessä tekijästä onnettomaksi reppanaksi, väkivallan uhriksi. Seuraavalla kerralla reaktioon riittää pelkkä väärä äänensävy ja kierre on valmis. Ei tässä miestä voi pitää syyllisenä, vaikka kaikki ohjeistus on tähän saakka kertonut, että naisella on oikeus päästellä suustaan aivan mitä tahansa, hän ei ole koskaan vastuussa mistään.

Jos tästä harhaopista luovuttaisiin, perheväkivaltatilastot puolittuisivat. Ehkä kannattaisi kokeilla?

Jussin mielestä tarvitsemme väkivaltapalveluja ja kovempia rangaistuksia. Hauska termi tuo väkivaltapalvelu. Sen voi ymmärtää ainakin kahdella tavalla. Sai hän sentään puristetuksi ilmoille ihmetyksen, miksi naisten väkivallalle etsitään selityksiä muun muassa kuukautisista, mutta miehet leimataan rikollisiksi ja pannaan suoraan rautoihin. Naisten tekemiselle riittää mittaamattoman paljon enemmän yhteiskunnallista ymmärrystä.

Jussi myös sortui ajatusharhaan, että naisten harjoittama väkivalta olisi lisääntynyt. Ei se ole lisääntynyt, se on vain tullut hieman näkyväksi. Verhoa on vasta saatu raolleen. Asiantuntijoiden mielestä väkivallan syitä ei kannata etsiä, miehen vain pitää tunnistaa väkivalta itsessään! Miehen (!) pitäisi kuulema vain miettiä, miksi on väkivaltainen. Aika omituista logiikkaa. Pitää miettiä, miksi on väkivaltainen, mutta ei sitä, miksi oikeasti on väkivaltainen…

Oikeastaan kävi selville, ettei näillä asiantuntijoilla ollut rohkeutta paneutua syihin, sillä kaikella toki on syynsä. Ei se ole se Heidin tarjoilema perunoiden keitto väärään aikaan, vaan se tulee mies- ja naistyypin aivojen erilaisesta tavasta hahmottaa maailmaa ja reagoida siihen. Niin kauan kuin tämä olennainen asia sivuutetaan, tällaisia ohjelmia saadaan kuunnella hamaan tuomiopäivään saakka.

Erinomaisen kansantajuisesti tätä aivojen ristiriitaa on esitelty vaikkapa Allan ja Barbara Peasen kirjassa Hormonien sota. Löytyy varmaan kirjastostasi. Jos osaisimme ottaa hiemankin oppia sen sanomasta, perheväkivaltaluvut alenisivat merkittävästi. Nollaan ei tässäkään asiassa koskaan päästä, sen Ojurikin sentään myönsi. Pulli halusi vielä elää toivossa.

Kadonneen kondomin metsästys

Olen epäillyt toimittaja (?) Ruben Stillerin mielenterveyttä jo aiemminkin, mutta eilinen Pressiklubi todisti arvelut oikeaksi. Ruben oli kutsunut asiantuntijoikseen feministi Anne Moilasen ja feministi Kaarina Hazardin. Lisäksi hän häpäisi maamme euroviisuedustajaksi valitun Axel Ehnströmin. Säälittävää.

Vai pitäisikö Rubenille antaa ansiomitali? Ehkä hän onkin niin nerokas, että oli kutsunut nämä naaraat ohjelmaansa vain osoittamaan oman suunnattoman idioottimaisuutensa? Siinä Ruben onnistui. Nyt kun Nokialla menee hieman huonommin, niin syyksi löydetäänkin perinteinen sisäänpäinkääntynyt maskuliininen saunajohtaminen! On se sentään kuitenkin vielä maailman suurin puhelimenvalmistaja. Hitaus muka on vanhakantaista mieskulttuuria? Hitaus kuitenkin korreloi suoraan kokoon. Ei SEN kokoon, vaan liikevaihdon kokoon.

Rubenin pääaihe oli Julian Assangen onnettomat seksiseikkailut ruotsalaisessa feministivaltiossa. Femistejä vihastutti kulttuuritoimituksen esimiehen Saska Saarikosken järkevä kirjoitus tiistaisessa Hesarissa. Harmi, ettei sitä löydy netistä, sillä se oli neutraali ja hyvin perusteltu ihmettely siitä, miksi seksissä on nykyään sallittua kaikki muu paitsi normaali heteroseksi. Periaatteessa kaiken mitä kaksi aikuista ihmistä puuhaa keskenään, pitäisi olla sallittua; niin porno, homoilu, s/m kuin fetisismikin. Mutta normaalissa heteroseksissä on käymässä päin vastoin: juuri kun olemme saaneet häädetyksi papit makuuhuoneistamme, juristit yrittävät asettua heidän paikalleen… seksuaalisen pelin normaaleja siirtoja ollaan tulkitsemassa miehen kannalta juridisesti raskauttaviksi.

Tämä teksti kauhistutti feministejämme. Ruben lisäsi löylyä siteeraamalla Saskan tekstiä tarkoitushakuisesti. Saska kysyi, kuka mies ei haluaisi mieluummin naida ilman kondomia. Ei varmaan kukaan, mutta Rubenin suussa se kääntyi rikokseksi. Annekin ihmetteli, haluaako Assange kylvää siemeniä! Totta kai haluaa, siitähän juuri on kysymys. Siitä juuri koko seksissä on kysymys. Urokset haluavat levittää geenejään, se on niiden tehtävä tässä maailmassa. Mitä paremmat geenit eli mitä korkeammalla lauman hierarkiassa ollaan, sitä tärkeämpää ne geenit on saada kiertoon. Se on paljon tärkeämpi lähetyskäsky kuin kristinuskon tuputtaminen kaikille onnettomille apinoille.

Meillä on tehty seksistä jo niin modernia ja hajutonta ja mautonta henkistä askartelua, että sen alkupeäinen tarkoitus on päässyt unohtumaan tietoisesta ajattelusta. Siellä se kuitenkin jyllää taustalla, halusimme tai emme. Jos sivuutamme perusasiat, joudumme lyömään päätämme seinään jatkuvasti. Ja juuri sitä Pressiklubissa tehtiin. Täydellisen biologiavapaata jaarittelua. Miksi niin harva haluaa käyttää kondomia? Siksi, että se niin konkreettisesti , mutta samalla alitajuisesti muistuttaa käyttäjäänsä siitä, että nämä siittiöt menevät täyteen haaskuuseen. Pillerit ja kierukat tekevät saman asian, mutta sitä ei näe, sitä ei konkreettisesti koeta joka kerta seksiä harjoitettaessa.

Assangen tapaus nostaa esille sen, kuinka raiskauspuhe on yksi feministisen vallankäytön tukipilareita. Siinä ei tosiasioilla ole taas mitään tekoa, kaikki vedetään tunneskaalan ääripäähän. Tunteella on hyvä hallita, senhän tietävät kaikki kansankiihottajat. Annen mukaan sekin on raiskaus, jos mies lähestyy aamuyöllä naista siinä tarkoituksessa, vaikka elettäisiin vakiintuneessa parisuhteessa. Nukkuva nainen rinnastetaan sammuneeksi naiseksi. Feministivetoinen oikeusministeriömme on saanut aikaiseksi lakialoitteen, jossa tiedottoman ihmisen kanssa harrastettu seksi olisi rikos.

Tämä tietysti avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia seksuaaliseen hyväksikäyttöön kyllästyneille miehille, joiden puolisot ovat haukkana hyödyntämässä puolisoidensa unenpöpperöistä aamuerektiota. Ei muuta kuin vain poliisin puheille joka iikka, eiköhän sieltä jotain vahingonkorvausta vehkeen laittomasta haltuunotosta irtoa…

Tietystikään pressiklubilaiset eivät ymmärtäneet, että ruotsalaisfarssin ainoa raiskattu on Julian Assange. Olemme niin kehittymätön laji, ettei henkistä raiskaamista edes tunnisteta, vaikka se voi aiheuttaa ”oikeaa” raiskaamista pahemmat seuraukset. Jos väärästä raiskaussyytteestä voisi joutua itse tiilenpäitä lukemaan, olisimme ehkä hieman edenneet tasa-arvon olemattomalla polulla.

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 19.02.2011.

2 vastausta to “THE WICKER MAN”

  1. http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kaksi+halukasta+aikuista/1135263822912/?cmp=tm_etu_paakirjoitus

    • Saarikosken kirjoitus siis löytyy netistä, kiitos linkistä! Ja nyt kaikki vaan lukemaan Saskan ajatuksia!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: