MÄTÄKUUN UUTISIA

Mätäkuu taitaa olla tänä kesänä etuajassa, ainakin siltä kuulosti eilisiä YLE -radiouutisia kuunnellessa. Kesällä kannattaa jokaisen julkisuustyrkyn olla aktiivinen, sillä pieninkin risahdus ja idioottimaisinkin ajatus menee eetteriin, jopa valtakunnallisessa mediassa. Kaksi eilistä pääuutista olivat, ainakin jos on uskominen yletoimittajia, oikeusministerin ääneenajattelu ja käpykaartin uusi tuleminen. Molempia jauhettiin tunnin välein minuuttitolkulla.

Ihana (?) oikeusministerimme Hanna-Maja Henriksson (r-naar.) taitaa olla lääketeollisuuden lobbauksen uhri. No ei kai mikään ihme, kun uhrinaolo tuntuu olevan naaraiden päätyötä. Ministeri ilmoittaa kannattavansa seksuaalirikollisten vapaaehtoista lääkekastraatiota. Tässä on nyt vain kaksi väärää sanaa: vapaaehtoinen ja lääke. Totta kai lääkefirmat olisivat onnellisia, jos kaikissa valtioissa otettaisiin käyttöön kyseiset lääkkeet. Varmaan ovat melko hinnakkaitakin. Mutta mitä järkeä, kun meillä on ilmainen, hyvä ja paremmin toimiva perinteinen menetelmä. Ei tarvittaisi kuin muutama kirurginveitsen heilautus, niin ongelma olisi lopullisesti poissa.

Jos jotain haluaisimme oppia historiasta, niin ehkä juuri tämän eunukkikulttuurin hyvyyden. Jos olen oikein ymmärtänyt, kastraatit eli uusionaiset ovat olleet arvostettuja yhteiskunnan jäseniä ja toimineet korkeissa valtiollisissa viroissa. Samalla he ovat välttäneet testosteronin aiheuttamat henkilökohtaiset katastrofit ja ilmeisesti myös eläneet pitempään kuin perusmiehet. Miksi siis emme rupeaisi suosimaan kivesten poistoa? Sehän voisi olla vapauttavaa monelle ”terveellekin” miehelle – jos sellaisia nyt ylipäätään sattuu nykyisten psykososiaalisten määritelmien valossa edes olemaan. Feministitkin tykkäisi, kun näin saataisiin lisää sukupuolia.

Mutta tämä psykososiaalinen kulttuuri ei pysty järkeviin ratkaisuihin. Jopa vapaaehtoista lääkekastraatiota pidetään ongelmallisena ihmisoikeuksien kannalta! Siis kymmenen rikollisen ihmisoikeudet ovat tärkeämpiä kuin heidän lukemattomien uhriensa kärsimykset? Ei mene apinalogiikkaan tämmöinen ihmisoikeusjaarittelu. Veitsiterapia olisi vapauttava kokemus myös näiden häiriintyneen hormonituotannon uhreille itselleen.

Lisää rahanreikiä

KÄPY ry on lapsikuolemaperheiden vertaistukiyhdistys, joka tekee varmaan hyvää työtä vaikean ja raskaan aiheensa parissa. Mutta pitääkö tällainen mainio työ pilata idioottimaisella politikoinnilla? Toinen eilisistä pääuutisista oli käpyläisten vaatimus, että kohtukuoleman kokeneet isät on pantava isyyslomalle! Nykyään tällaisen kohtalon kokeneet isät saavat kahden viikon sairausloman. Lainsäädäntö ei nyt mahdollista kohtuun kuolleen isälle isyysvapaata, sillä vapaan edellytyksenä on se, että isä hoitaa lasta.

Nyt asian puolesta ollaan värkkäämässä adressia, joka luovutetaan peruspalveluministeri Maria Guzenina- Richardsonille (naar.) syksyllä. Sairasloman hakeminen on nöyryyttävää ja ylivoimaista lapsen kuoleman jälkeisessä tilanteessa, surutukija ja käpyläinen Anna-Liisa Aho (naar.) vaikertaa. No, olen itsekin joutunut hakemaan puolitiedottomana sairaslomaa, eikä se ollut mikään kummoinen operaatio. Ehkä nyt mieheltä voidaan sen verran vaatia, että pystyy lääkärille kävelemään?

Olisi ehkä tässä yhteiskunnallisessa talouskatastrofissa viisaampaa keskittyä keksimään jotain muita vaatimuksia kuin sellaisia, joilla työntekijät saataisiin entistä enemmän pois työelämästä. Useimmille mieheille työ on surussakin parasta terapiaa. Nyt ollaan taas juoksemassa joidenkin herkkähipiäisimpien perässä. Se on toki tarpeellista, mutta jossain ahneudellakin tulee raja vastaan.

Itälän Itämeri

Olen joskus ennenkin naureskellut kokoomuslaiselle ympäristötietoisuudelle – eikun tietämättömyydelle. Sehän on lähinnä viherpesua, jolla yritetään lypsää lisää rahaa yritysten taskuihin ja viis veisataan ympäristön todellisesta tilasta. Hirveästi ollaan olevinaan ympäristön asialla, mutta taustalta loistaa aina tietämättömyys luonnon kokonaisprosesseista. Kokoomuslaisilta puuttuu kokonaiskäsitys, he noukkivat vain muodikkaita yksityskohtia sieltä sun täältä ja kuvittelevat tekevänsä niillä ääniä vaaleissa. Se, että ääniä on tullutkin, osoittaa vain, että lauman enemmistö on yhtä pihalla ympäristöasioista kuin kokoomuskin.

Loistava esimerkki tästä viherpesusta on europarlamentaarikko Ville Itälä, joka on ”huolissaan” kasvihuoneilmiön voimistumisesta, jos EU -komission leikkaukset laivaliikenteen rikkipäästöihin Itämerellä tulisivat voimaan. Itälän mukaan rikkipäästöt viilentävät ilmastoa, kun päästöjen pienhiukkaset lisäävät pilvien muodostumista. Mitä enemmän rikkiä ilmassa, sitä parempi. Jestas mitä logiikkaa! Eli ei muuta kuin lisää vaan rikkiä polttamaan, niin maailma pelastuu. Itälän logiikan mukaan on sitä parempi, mitä enemmän syydämme paskaa hengittämäämme ilmaan. Yrityselämä tietysti kiittää ja seuraava vaalibudjetti taitaa olla näiden puheiden jälkeen jo koossa.

Tällaisen tietämättömyyden edessä ei voi kuin pyöritellä silmiään.

Ääretöntä tyhmyyttä

En oikein ymmärrä, miksi Kalle Isokallio näkyy julkisuudessa niin usein. Hänellä on aika ihmeellinen käsitys monista asioista , mutta silti (tai ehkä juuri siksi) hän esittelee niitä kuin joku guru. Ehkä sekin johtuu vain biologiasta eli siitä, että hänellä on ylimäärin testosteronia. Olisiko veitsellä taas käyttöä…

Eilisessä Jälkiviisaissa Kalle julistautui julkisen sektorin vihaajaksi. Se on kuulema syy kaikkeen pahuuteen maan päällä. Vain suomalainen ministeri on niin äärettömän tyhmä, että luulee että me verottamalla saadaan kansantalous piristymään… julkinen sektori velkaantuu maassa kuin maassa… se ei vielä ole finanssikriisi, mutta se on julkisen sektorin velkaantumiskriisi… kaikkien maiden pitäisi ruveta pienentämään julkisen sektorin kustannuksia… hallitusohjelmassa ei leikata julkisia kustannuksia… verojen korotus ei ole ratkaisu, vaan julkisen sektorin velka pitää pystyä pysäyttämään – eihän kansantalous sillä piristy, että veroja kiristetään, ei tarvitse olla nobelinpalkinnonsaaja tämän ymmärtääkseen.

Velaksi eläminen ei tietystikään ole ratkaisu mihinkään, siitä paras esimerkki taitaa olla Yhdysvaltojen talous, joka tulee jossain vaiheessa kaatumaan. Suurimmaksi osaksi tämä velkakupla johtuu kuitenkin siitä, että meillä (ja ameriikoissa) on harjoitettu mahdollisimman alhaisen verotuksen (eli mieluiten verottomuuden) politiikkaa. Suomen veroaste oli viime vuonna alimmillaan yli kahteenkymmeneen vuoteen. Veroaste oli viimeksi yhtä alhainen vuonna 1987 – eikä sen jälkeen kulunutkaan kuin muutama vuosi talouden romahtamiseen.

Jos ylipäätään haluamme hoitaa kaikkien kansalaistemme terveyttä, niin pakkohan veroja on kerätä. Isokallion filosofia tarkoittaa sitä, että raha ratkaisee kaiken. Vain rikkailla on yritystaloudessa varaa mennä lääkärille. En todellakaan haluaisi elää Isokallion maailmassa.

Virtaskan evoluutio

Viimeisimmässä ohjelmassaan Kirsi Virtanen kysyi, kumpaako pelkäät enemmän, kuolemaa vai kuolemista. Vastaushan on päivänselvä. Vain jälkimmäistä kannattaa pelätä. Ei olisi mukava kitua pitkään. Kuolemassa taas ei ole mitään pelkäämistä, koska se kuuluu elämään eikä sen jälkeen ole enää mitään. Ei olemattomuudessa ole mitään pelkäämistä.

Virtasen ajattelu muistuttaa jollakin tapaa Itälän vastaavaa. Kokonaiskäsitys ei ole uponnut Kirsinkään aivoihin. Hän näyttää kyllä ymmärtävän, että olemme evoluution tuotteita, mutta siltikin hänelle tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia ymmärtää, että miesten ja naisten erilainen käyttäytyminen on sen saman evoluution tulosta.

Miesten on odotettu katsovan kuolemaa silmiin… miehet ovat kuolleet ja tappaneet, mutta naisten elämässä kuolema on ollut koko ajan läsnä arjessa mukana… kuolemasta nousevat perinteet ovat osa naisten perinnettä, osa sitä naisia yhdistävää kärsimyksen kulttuuria… naiset itkevät ja näyttävät surunsa avoimemmin, koska nainen ovat yhteiskunnassa alemmassa asemassa kuin mies. Tällainen tunteiden näyttäminen eli itsehillinnän menettäminen ei ole soveliasta luomakunnan kruunulle eli miehelle.

Olipa pohdintaa kerrakseen. Siitä puuttui vain se oivallus, ettei yhteiskunta määrittele yhtään siitä, miten nainen ja mies suhtautuu kuolemaan (tai mihinkään muuhunkaan). Siitäkin vastaavat ruumiimme erilaiset hormonipitoisuudet. Mies ei itke, koska sellaisilla taidoilla varustettu olento ei olisi koskaan pystynyt puolustamaan laumaa tai hankkimaan sille ravintoa. Meitä ei yksinkertaisesti olisi, jos urokset olisivat tasa-arvopolitiikan innoittamina ruvenneet miljoona vuotta sitten nyyhkimään.

1991 ja seksuaalinen häirintä

Olenpa jo aikaisemmin todennut, ettei mikään ole muuttunut 20 vuoden takaa. Eipä tietenkään, sillä emme opi mitään historiasta siitä yksinkertaisesta syystä, että toimimme biologian ohjauksessa, emme minkään imaginaarisen älyn tai viisauden opastuksella. Jouduin eilen kuuntelemaan kolme kertaa Kesä 1991 -ohjelman ärsyttävää jaarittelua seksuaalisesta häirinnästä. Johtuu tietysti vain laiskuudestani, kun en jaksanut vaihtaa kanavaa.

Vuonna 1991 EY päätti suositella, että tyttökalenterit on poistettava työpaikoilta. Jo tällaisen typeryyden olisi pitänyt olla tarpeeksi selvä varoitus, ettei moiseen yhteisöön kannata liittyä. Siitä innostuneena silloinen YLE oli saanut idean tehdä pitkän jaarittelun aiheesta seksuaalinen häirintä. Asiantuntijoina kuultiin tietysti vain naaraita: Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Eeva-Liisa Tuomista, tanskalaistunutta suomalaistaiteilija Pia Mestertonina ja tanskalaista naistutkija Hanne Petterseniä. Pia sentään vaikutti normaalilta, kirkasääniseltä naaraalta. Hänelle erotiikka oli iloinen asia ja hän jopa piti pyllystä nipistelyä hauskana.

Ohjelma tietysti lähti siitä, että vain nainen voi olla uhri. Sehän on luonnollista, jos biologiasta ei mitään ymmärrä. Ohjelmassa ei tietysti ollut havaintoakaan ajattelusta, että tällainen politiikka sinänsä on miesten seksuaalista hyväksikäyttöä. Hanne jopa paheksui sitä, että miehet ovat olleet kärkkäitä käyttämään tasa-arvolainsäädäntöä hyväkseen!

YLE:n Päiväntasaaja -ohjelmissa esitellään perjantaisin taiteilijavieras. Miksei jokin päivä voisi olla pyhitetty tiedemiesvieraalle? Siksikö, että niin harva toimittaja ymmärtää mitään tieteestä tässä kulttuurin kyllästämässä yhteiskunnassa?

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 16.07.2011.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: