MIKSI NAISET…

Tänään on olevinaan jokin eriskummallinen päivä. Kun jätetään epätoivottavat numerot pois, saadaan aikaiseksi kuuden ykkösen jono. 11.11.11. Näyttäähän tuo kauniilta, mutta se aito ykkösrivi elettiin jo 900 vuotta sitten. Seuraavaa mahdollisuutta pitää odottaa 9100 vuotta. Tuskin Telluksella silloin on enää yhtään Homo -sukuun kuuluvaa apinaa pällistelemässä. Kannattaisiko siis aloittaa ajanlasku alusta? Saataisin noita erikoisia päivämääriä taas läjäpäin. Kaikki tiedämme kuinka naurettavasta tapahtumasta nykyinen ajanlaskumme aloitettiin, joten meillä olisi täysi syy pistää homma uusiksi.

Moni pariskunta kuulema haluaa mennä tänään vihille. Miehet saattavat muistaa tällaisen hääpäivän normaalia paremmin ja näin vältytään monelta perheriidalta. Mutta miksi juhlatalot pullistelevat vain idealismia pursuilevia tuoreita aviopareja? Eivätkö yhtä hyvin realismiin päätyneet eroparit voisi osuttaa eropäivänsä tällaiseen helposti muistettavaan ajankohtaan? Ja yleensäkin, miksei erojuhlista ole tullut suosittua trendiä? Talouskin elpyisi uuden markkinahumun luodessa lisäkysyntää. Saisivat taas sukulaiset syödäkseen ja juodakseen. Juhlittaisiin oikein kunnolla yhden elämänjakson päättymistä. Vietetäänhän niitä hautajaisiakin.

Mutta niin. Miksi te naiset ette ole ymmärtäneet viettää eläkepäiviänne 20- ja 30- vuotisjuhlienne välissä? Eläkettähän yleensä odotetaan kuin kuuta taivaalta, mutta moni on silloin jo raihnainen, ellei jopa kuollut. Eläkeiän autuus tulee vapaudesta päättää tekemisistään ja aikatauluistaan, ilman kellokortin velvoitteita.

Miksi te Naiset kuitenkin haluatte uhrata parhaat vuotenne kellokorttielämälle? Tämä on vallan relevantti kysymys, sillä teillä olisi hyvä peruste aikaistaa vaikkapa se osa eläkeiästänne, jonka elätte miehiä pidempään. Suomessa tuo maaginen luku on kerrassaan seitsemän vuotta. BBC:n tekemä väestökone paljastaa miesten ja naisten välisen eron elinajanodotteessa maailman eri maissa. En löytänyt kuin kolme valtiota, joissa miehet elävät naisia pidempään: Botswana, Swazimaa ja Lesotho. Niissäkin ero miesten hyväksi lasketaan vain kuukausissa.

Malawi taitaa olla maailman ainoa tasa-arvoinen valtio. Siellä sekä miehet että naiset elävät 51.5 -vuotiaiksi. Jopa Afganistanissa naiset elävät kolme kuukautta miehiä pidempään. Jos sukupuolten välistä ”tasa-arvoa” halutaan välttämättä jollain suureella mitata, elinajanodote olisi ainoa neutraali ja puolueeton mittari. Siihen kulminoituu elämän hyvyys ja pahuus, se summaa kaikki elämänkokemukset ja tiivistää tuloksen yhteen lahjomattoman rehelliseen lukuun.

Siksi on niin kummallista, ettei elinajanodote ole mukana yhdessäkään tasa-arvomittaristossa. Niihin lienee valikoitu tarkoituksellisesti vain yhden sortin muuttujia, tuottamaan vain yhden sortin tuloksia. Yhtä kummallista on, ettei näiden laskelmien taustoja koskaan kyseenalaisteta. Mittaristosta löytyy esimerkiksi äitikuolleisuus – mutta ei hajuakaan asevelvollisuuden sukupuolittuneisuudesta. Niissä kyllä mitataan sukupuolten osuutta työssä, mutta ei siis sukupuolten osuutta elämässä.

Miksi työ on elämää tärkeämpi asia sukupuolten tasa-arvoa mittaavien mielestä?

Niin, miksi te suomalaisnaiset ette halua viettää sitä ylimääräistä seitsemää vuotta lastenne kanssa silloin, kun olette parhaissa voimissanne ja voisitte omistautua maailman tärkeimmälle tehtävälle ilman ahdistusta työn ja perheen yhteensovittamisesta? Seitsemään vuoteen mahtuu mainiosti kahden tai kolmen lapsen saattaminen kohtuullisen turvalliseen kolmen vuoden ikään. Ilman kiirettä ja hammasten kiristystä. Senkin jälkeen olisitte työuraa ajatellen vielä samoissa lähtökuopissa miesten kanssa – tai paremminkin olisitte paljon miehiä edellä, sillä lasten kasvatus vastaa yhden sortin korkeakoulua.

Ymmärrän toki, etteivät kaikki naiset halua lapsia. Osa heistä ei voi edes sietää ipanoita, siksi jotkut matkatoimistot järjestävät jopa lomamatkoja, joissa ei taatusti tarvitse nähdä eikä kuulla ensimmäistäkään taaperoa. Nämä naaraat ovat sattuneet altistumaan sikiönkehityksen aikana yliannokselle testosteronia. Siksi heidän aivonsa ovat kehittyneet enemmän tai vähemmän miesaivojen suuntaan. He ovat agressiivisia, kilpailuhaluisia ja uraorientoituneita. Se heille suotakoon.

Mutta miksi nykyään niille normaalin naisellisen aivovarustuksen omaaville naaraille, jotka haluaisivat hoitaa omat muksunsa itse, ei suoda siihen mahdollisuuksia, vaan heitä painostetaan toimimaan miesaivoisten ”siskojensa” tapaan? Mitä tasa-arvoa se tämä tämmöinen on?

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 11.11.2011.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: