VIHREÄ PERHOKALASTAJA

Eihän näin pitänyt käydä. Lääkäreihin on aina luotettu, mutta kuinka kauan enää? Eivät ne valelääkärit tähän lopu. Ja kuka siitä on vastuussa? Jotain on mennyt pieleen Valvirassa, jota johtaa – naaras, Marja-Liisa Partanen. Se siitä naisjohtajien absoluuttisesta paremmuudesta. Tuleepa väkisin mieleen Arevan johtaja Anna Lauvergeon, jonka aikana Olkiluodon rakennustyömaa meni täysin persiilleen.

Minulla on ollut sellainen kumma päähänpinttymä, että perhokalastus on ns. fiksujen apinoiden harrastus. Siinä kunnioitetaan saalista ja päästetään jopa suurin osa erittäin uhanalaisiksi luokitelluista taimenista vapaaksi – päin vastoin mitä tapahtuu virvelinvispauksen ja verkkoryöstelyn parissa. Näin tehdään siitä huolimatta, että äärisuvaitsevaiset viherpiipertäjät tuomitsevat pyydystä ja päästä -kalastuksen eläinrääkkäykseksi. Kuolema siis on näiden viherfilosofien mielestä pienempi paha kuin ohimenevä stressi! Silti he vastustavat raivokkaasti kuolemantuomiota…

Vihreä ”esseisti” ja paljon muuta, Jukka Relander, on intomielinen perhokalastaja ja omien sanojensa mukaan jopa kalastusfilosofi. Siksi on aina niin järkyttävää kuunnella tai lukea hänen kolumnejaan. Niissä on hyvin vähän logiikkaa tai asiaa, mutta sitäkin enemmän yksisilmäistä ennakkoluuloa, asenteita ja suoranaista demagogiaa. Tänäinen kirjoituksensa oli sen verran härski, että sitä on aivan pakko kommentoida.

Relanderin missio tuntuu nyt olevan persujen ja persuja äänestäneiden haukkuminen. Sen voisi jopa ymmärtää siinä valossa, että itsensä muita paremmiksi apinoiksi luokittelevat vihreät joutuivat vaaleissa nöyrtymään perussuomalaisjytkyn äärellä. Eihän siinä pitänyt niin käydä. Sen vyöryn kun piti sataa vihreisiin laareihin. Ei vaan satanut. Älykkäämpi poppoo olisi siitä päätynyt miettimään, mikä meissä on vikana, mutta vihreät keksivät analyysissään sen kaikkein helpoimman selityksen: vika onkin niissä, jotka saivat kansan äänet. Oikeastaan vika on siis rahvaassa, joka ei ymmärrä kunnioittaa vihreiden ylivertaista ihmisyyttä.

Sanotaan nyt selvyyden vuoksi, että kannatan vapaata maahanmuuttoa. Mitä värikkäämpi kokoelma apinoita täällä synkeässä Pohjolassa vaeltaisi, sitä parempi ja iloisempi olisi lopputulos. Islamia en pelkää sen enempää kuin kristinuskoakaan. Äärikristityt ovat Suomessa paljon suurempi ongelma kuin äärimuslimit. Apinat saavat puolestani harjoittaa taikauskoaan kotiensa suojissa ihan vapaasti ja olla vaikka millaisia pakanoita, mutta julkinen tila pitää saada vapaaksi kaiken sortin huuhaasta. En ole minkään puolueen mies, mutta tässä nyt vaan joutuu väkisin puolustamaan persuja, koska äärisvaitsevaiset voimat ovat (koko kansan naaraspresidentin johdolla!) ryhtyneet vihakampanjaan yhtä kansanosaa vastaan. Se ei nyt vaan ole reilua eikä oikeudenmukaista.

Relander on lähtenyt tämän vihakampanjan yhdeksi voimahahmoksi. Vapaaehtoisestiko? Viimeisin vihakirjoituksensa rinnastaa persut Etelä-Afrikan apartheidpolitiikkaan. Aika lahjakkaasti mielikuviteltu. Esseisti aloittaa naureskelemalla persujen herkkänahkaisuudelle. Hänen mielestään pitää olla hiljaa, kun naaraspresidentti puhuu. Ikään kuin presidentti olisi aina oikeassa vain siksi, että on presidentti – ja tässä tapauksessa vielä oletettavasti nainen.

Olen hieman eri mieltä perhokalastajan kanssa. On aivan eri asia pillastua siitä, että laumanjohtaja leimaa jonkun ihmisryhmän rasistiseksi, kuin jos vaikka joku yritysjohtaja kehuu pääministerin vartaloa. Jälkimmäisestä syntyi kuitenkin megalomaaninen loukkaantuminen persujen ininään verrattuna. Mutta se vartalokatastrofi synnytettiinkin Relanderin omassa kastissa, siksi Jukka ei sitä huomaa. Pitääkö taas lainata vanhaa patriarkaattista laumafilosofiaa: hän ei huomaa malkaa omassa silmässään.

Ja pitääkö tässä nyt listata Suomen pahimmat loukkaantujat, kun Relander yrittää sitä viittaa persujen harteille sovitella? Kerron kolme pahinta ja persut jäävät heistä kauaksi taakse. Ehdoton ykkössija menee tietysti feministeille, joita Jukan oma puolue suorastaan pursuilee. Ei niin pientä inahdusta olekaan, etteikö tämä ryhmä repisi siitä kirkuvia otsikoita. Sopii lisäksi muistaa, että tämä poppoo on pelkkä ulkoparlamentaarinen lobbari, jolla ei ole minkäänlaista kansan antamaa valtuutusta puheilleen. Persuilla on takanaan sentään viidesosa laumasta.

Toiselle sijalle pääsevät viiden prosentin homoseksuaalit. Näiden toukoaaltojen silmissä sumenee heti, kun he kuvittelevat jossain heteronormatiivisuuden vilahtavan. Ihan oikeasti, Touko Aalto alkaa möläytyksillään olla jo hakkaraismainen riippakivi vihreälle puolueelle. Odotan vain, milloin mies otetaan puhutteluun.

Kolmannelle pallille kiilaavat vammaisten puolesta loukkaantujat. Vammaisten puolesta syntyy viharyhmiä niitä onnettomia kohtaan, jotka eivät pysty samanlaiseen itsepetokseen kuin loukkaantujat itse. Tämä onkin aika kumma ihmisryhmä, sieltä tuntuu löytyvän pohjaton määrä vihaa, kuten eräs Taina Kovalainen on saanut kokea. Taina sentään on naaras – mikä lahtaus siitä olisi syntynytkään, jos saman olisi sanonut joku urosapina.

Satun itsekin olemaan vammainen, ainakin verottajan papereissa olen sadan prosentin invalidi. En silti loukkaannu ympärillä vellovasta vittuilusta. Koiratkin huomaavat erilaisuuden. Apinapolkua kiertäessä monet koirat saavat raivokohtauksen kävelyni nähdessään. Onneksi hihnat ovat tähän saakka kestäneet, muuten makaisin varmaan jo sairaalassa. Vammaisuuteen suhtautuminen on samaa alkuperää kuin rasismi, erilaisuuden pelkoa.

Relander siirtyi kolumnissaan herkkähipiäisyydestä rasismiin ja tosiaan rinnasti persut apartheidin kannattajiin. Miksi piti mennä merta edemmäs kalaan, olisihan Israel ollut lähempänä, niin maantieteellisesti kuin ajallisestikin. Onnettominta on kuitenkin se, ettei tämän tason eliittiapina tunnu ymmärtävän rasismista mitään. Ei rasismi ole psykologiaa ja vielä vähemmän se on politiikkaa. Se on biologiaa.

Kehityshistorian aikana on ollut viisasta suhtautua varoen erilaisuuteen. Pelkäämme vielä käärmeitäkin, vaikkei ominaisuudesta nykyään ole meille mitään hyötyä. Siellä se erilaisuuden pelko eli rasismi muhii kaikissa meissä. Joidenkin aivotoiminta on sellainen, että heidän on muita helpompi kieltää asioita itseltään. Joillekin itsepetos onnistuu helpommin kuin toisille, ja sekin on vain pelkkää biologiaa. Eivät he ole sen ”parempia”, he ovat vain erilaisia.

Itse en erityisesti arvosta itsepetosta, koska piilossa oleva paha on vaarallisempaa kuin näkösälle nostettu paha. Rehellisyys on parasta avoimuutta. Tämä piilossa oleva rasismi selittää, miksi viherpyhimykset pystyvät jopa pahempaan vihapuheeseen kuin rasisteiksi syyttämänsä apinat. Ehkä perussuomalaiset vain ovat aivorakenteeltaan sellaisia, että he helpommin tulevat möläyttäneeksi ulos sen mitä ajattelevat. Se ei tunnu sopivan Jukan hehkutaman ”sivistyneen ja modernin yhteiskunnan” normiin, johon mahtuu vain yksi totuus kerrallaan.

Vihreillä ja persuilla on aivan sama ongelma. Molemmat luulevat edustavansa ainoaa oikeaa mielipidettä. Toki tämä luulo vaivaa kaikkia puolueita ja melkein kaikkia yksittäisiä apinapersooniakin. Vihreillä tämä kuvitelma vain tuntuu kohoavan toiseen potenssiin päätellen heidän julkisuudessa laukomistaan ajatuksista. Vihreät kuvittelevat olevansa ääridemokraattisia, mutta eivät silti hyväksy vaalitulosta. Kepulaiset käyttäytyvät tässä asiassa paljon sivistyneemmin.

Suurin osa persujen kannattajista ei ole rasisteja eikä edes maahanmuuttokriittisiä. He ovat vain kyllästyneet demokratian epädemokraattisuuteen, epätasa-arvon lisääntymiseen ja luokkayhteiskunnan voimistumiseen. Vihreillä ei ole ollut heille mitään tarjottavaa, koska vihreät ovat jo sulautuneet osaksi eliittiä. Ehkä kannattaisi kolumnistin mieluummin katsoa peiliin kuin ryhtyä vihapuhujaksi.

Mitä nämä viherpyhimykset ovat puheillaan saaneet aikaan, se ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä kyselystä. Kaksi kolmasosaa (!) suomalaisista kuvittelee, että maassa on paljon tai melko paljon rasismia. Silti vain kaksi prosenttia tunnistaa itsessään paljon ja kaksitoista prosenttia melko paljon rasismia. Sama ilmiö kuin rikollisuuden lisääntymistunteessa; tunne lisääntyy, vaikka rikokset vähentyvät. Joku tekee sillä politiikkaa.

Rasismi tulee esiin, kun yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasvaa liian suureksi. Eliitti saa siis syyttää ihan vaan itseään, jos ilmapiiri kovenee. Rasismi on ensimmäinen oire pahoinvoinnista, seuraavaksi syntyy kunnon kapina. Ehkä olisi syytä tehdä jotain muutakin kuin vain haukkua yhtä puoluetta, jos kansakunnan tulevaisuus kiinnostaa.

PS. Ja mitäs rasismia se sitten on, että Valvira aloittaa lääkärien pätevyyden tarkistamisen EU:n ulkopuolella tutkintonsa suorittaneista apinoista?

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 15.11.2011.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: