RMS TITANICIN OPETUKSET

Ensi yönä tulee kuluneeksi tasan sata vuotta maailman kuuluisimman laivaonnettomuuden loppunäytöksestä. Pimeyden keskellä kuoli 1517 apinaa postihöyrylaiva Titanicin törmättyä jäävuoreen. Kuitenkin 706 ihmistä eli 32 prosenttia laivallaolijoista pelastui. Se on suhteessa paljon enemmän kuin vaikkapa vuoden 1994 Estonia -turmassa, josta hengissä selvisi vain 14 prosenttia.

Titanic ei ole läheskään historian tuhoisin merionnettomuus, ei edes rauhanajan pahin. Kaikesta hehkutuksesta huolimatta Titanic ei ollut edes ainoa aikansa luksuslaiva. Sata vuotta sitten maailman meriä kynti yllättävän paljon suuria matkustajalaivoja – ei ollut vielä lentokoneita. Titanicin kaksi sisaralusta RMS Olympic ja HMHS Britannic olivat samaa luokkaa sen kanssa. Kuusi vuotta Titanicia ennen valmistuneet RMS Lusitania ja sisarlaivansa RMS Mauretania olivat jopa sitä huomattavasti nopeampia. Titanicin lisäksi sekä Lusitania että Britannic painuivat merenpohjaan 1910 -luvulla. Vuonna 1911 Olympic törmäsi toiseen laivaan, mutta se saatiin korjatuksi. Törmäyshetkellä kapteenina toimi Edward J. Smith, sama mies, joka puoli vuotta myöhemmin kipparoi Titanicin joutsenlaulua.

Seuraavasta listasta pitäisi löytyä merionnettomuudet, joissa on kuollut enemmän ihmisiä kuin Titanic -turmassa. Näiden lisäksi on tapahtunut monia onnettomuuksia, jotka ovat vieneet merenpohjaan enemmän matkustajia kuin mitä Titanic, näin esimerkiksi RMS Empress of Irelandin (1914) ja Tõyamaryun (1954) uppoamisissa. Titanicin uhreista suuri osa oli henkilökuntaa johtuen miehistön hulppeasta koosta ja heidän pienestä (24) selviytymisprosentistaan.

  • Tek Sing 6.2.1822, 1800 kuollutta
  • SS Sultana 27.4.1865, 1700
  • RMS Laconia 12.9.1921, 1639
  • RMS Lancastria 17.6.1940, 6500
  • Bismarck 27.5.1941, 2085
  • Armenia 7.11.1941, 6000
  • Iosif Stalin 3.12.1941, 3800 (Itämeri)
  • Gaetano Donizetti 23.9.1943, 1800
  • Scharnhorst 26.12.1943, 1803
  • SS Petrella 8.2.1944, 2670
  • SS Oria 12.2.1944, 4074
  • Junyõ Maru 18.9.1944, 5620
  • MV Wilhelm Gustloff 30.1.1945, 9343
  • SS General von Steuben 10.2.1945, 3400
  • Awa Maru 1.4.1945, 2002
  • Yamato 7.4.1945, 2500
  • MV Goya 16.4.1945, 6000 (Itämeri)
  • SS Cap Arcona 3.5.1945, 4500
  • SS Thielbek 3.5.1945, 2750
  • SS Kiangya 4.12.1948, 3000
  • MV Doña Paz 20.12.1987, 4375
  • MV Le Joola 26.9.2002, 1863

Ylivoimaisesti suurin osa haveriuhreista ylipäätään on urosapinoita. Siihen on yksi syy: evoluutio, joka pakottaa onnettomuuksissa pelastamaan ensiksi naiset ja lapset sekä pakottaa urokset puolustamaan laumaansa myös merisotilaina. Kattava lista merionnettomuuksista löytyy engalnninkielisestä Wikipediasta.

Suuruudenhulluus

Vaikka Titanicin saamaa yletöntä huomiota voikin aiheesta ihmetellä, siihen on omat syynsä. Onnettomuudessa voidaan nähdä suuruudenhulluuden generoimaa ahneutta ja ylimielisyyttä. White Star Line -varustamo hehkutti alustensa erinomaisuutta ja jopa uppoamattomuutta. Kun lippulaiva sitten upposi jo neitsytmatkallaan, draaman ainekset olivat koossa. Pelastuneiden ja hukkuneiden kohtalot levisivät ympäri maailmaa, vaikkei globalisaatio -sanaa oltu vielä edes keksitty.

Kun lueskelee havereista, niin yllättävän selväksi käy se, etteivät pelastustoimet monissakaan tapauksissa ole sujuneet niin kuin teoriassa on kuviteltu. Varsinkin pelastusveneiden hallittu vesillelasku näyttää epäonnistuneen monissa turmissa. Titanicin tapauksessa edes sää ei ollut ongelmana, sillä meri oli tyyni. Pelastusveneitä oli vain puolelle väkimäärästä, mutta nekin laskettiin vesille puolityhjinä. Vaikka veneisiin päästettiin vain naiset ja lapset, jotkut miehet änkesivät mukaan – myös varustamon toimitusjohtaja J. Bruce Ismay! Ei ole suurten pomojen moraali paljonkaan sadassa vuodessa muuttunut, kun nyt lueskelee Finnairin ja eläkeyhtiöiden ja Wallinien ja Biaudettien asunto- ym. säätiöviritelmistä…

Niin, mitäpä ihmislaji on Titanic -onnettomuudesta oppinut? Tekisi mieli sanoa, ettei yhtään mitään. Emme ole tästäkään katastrofista mitään oppineet. Ei kai yksikään järkevä apina voi siis pitää lajiamme älykkäänä! Toki onnettomuuden jälkeen pelastusveneitä lisättiin Britannicaan ja muihinkin aluksiin, mutta mitään syvällistä muutosta lajimme käyttäytymiseen ei tällä(kään) katastrofilla ole ollut. Biologina voisi tietty sanoa, ettei sillä tietenkään edes ole voinut olla mitään vaikutusta, koska evoluutio ei toimi yksittäisten tapahtumien voimasta.

Niinpä suuruudenhulluus jyllää edelleen keskuudessamme ilman minkäänlaista toivoa laimentumisesta. Suomen hallitus tarjoilee tästä mainion esimerkin ylettömällä kuntauudistushankkeellaan. Lisää esimerkkejä löytyy kaikista uutislähetyksistä ja jokaisesta sanomalehden numerosta.

Titanic -turmaa on viime aikoina selitetty kahdella uudella teorialla. Toinen on kuuteoria. Sen mukaan vuoden 1912 tammikuussa Kuu oli lähimpänä Maata sitten vuoden 796 ja myös Aurinko oli sen kanssa samassa linjassa. Näin voimistuneet gravitaatiovoimat olisivat voineet irrottaa jäävuoria Titanicin reitille. Mutta voi se syy olla pelkkä suuruudenhullu ahneuskin. Titanicin hiilivarastossa nimittäin riehui tulipalo jo ennen laivan lähtöä Southamptonista. Hiilipulan vuoksi polttoainetta oli haalittu mistä sattuu. On epäilty, ettei Titanicilla ollut vara jäädä odottelemaan jäävuorien vuoksi, koska sitä piti ajaa mahdollisimman nopeasti New Yorkiin sammutettavaksi.

Tasa-arvo

Emme ole oppineet mitään myöskään sukupuolten ”tasa-arvosta”, vaikka Titanic tarjosi loistavan esimerkin aiheen käytännön sovelluksesta jo sata vuotta sitten.

Titanicin matkustajista selvisi hengissä 492 apinaa. Miehistä selvisi hengissä 20 prosenttia ja naisista 75 prosenttia. Miehistöstä puolestaan jäi henkiin 214 apinaa, mikä tarkoittaa, että 22 prosenttia miespuolisista miehistön jäsenistä jäi henkiin, mutta naispuolisista 87 prosenttia. Kapteeni tietysti hukkui laivansa mukana, samoin kaikki orkesterinjäsenet, jotka soittivat uljaasti viihdykettä viimeiseen saakka. Luultavasti aika harva konehuoneessa hiiltä kattiloihin lapioineista 289 miehestä selvisi edes kannelle saakka, sillä konemestari Joseph Bell sai heidät mättämään hiiltä viime minuuteille saakka, jotta aluksen pumput ja valot pysyivät toiminnassa.

Arvelenpa, ettei yksikään tasa-arvovaltuutettu ollut vaatinut konehuoneeseen 40 prosentin naiskiintiötä, sillä siellä joutui tekemään töitä. Joka päivä uuneihin oli lapioitava 630 tonnia hiiltä, jotta lippunsa maksaneet saisivat juhlia koko rahan edestä.

Laivalla oli myös yhdeksän koiraa. Kaksi niistä, kiinanpalatsikoira ja pomeranianpystykorva, pääsi emäntänsä mukana pelastusveneisiin ja säilytti kallisarvoisen henkensä. Näin ollen voidaan laskea, että urosapinan ja koiran henki olivat samanarvoisia – molemmista noin viidesosa pelastui.

Luokkaerot

Laivoilla kuljetettiin tuohon aikaan kolmen kerroksen väkeä. Oli ykkösluokan eliitti, olivat kakkosluokan tavikset ja olivat kolmosluokan köyhät. Miehistössä oli vastaava sisäinen jakonsa ja luulenpa, etteivät ne lapiomiehet kovin korkealle tässä hierarkiassa päässeet.

No ei tuo jako ole siitä miksikään muuttunut. Yhä edelleen meillä on eliitti, keskiluokka ja köyhät keskuudessamme. Enää meillä ei ole hihamerkkejä, vaikka verhot vedetäänkin lentokoneiden bisnesluokan suojaksi ja reppuselkäiselle harhailijalle nyrpistellään nenää junan ykkösvaunussa. Eliitti elää edelleen muita pidemmän ja terveemmän elämän, köyhät tietysti lyhimmän ja kivuliaimman.

Titanicin ykkösluokan matkustajista kuoli 39 prosenttia. Kyllä, joukossa oli kuuluisia ja rikkaitakin (miehiä), kuten Benjamin Guggenheim ja aluksen äveriäin matkustaja John Jacob Astor IV, joka saattoi raskaana olevan vaimonsa pelastusveneeseen jääden itse laivaan. Ykkösluokan naisista kuoli vain neljä, 140 pelastui. Ykkösluokan lapsista ei kuollut yksikään.

Kakkosluokan matkustajista kuoli 58 prosenttia. Naisia heistäkin oli vain neljä, miehiä 144. Tämänkin porukan lapset saatiin kaikki turvaan.

Miten kävi sitten kurjaliston eli kolmannen luokan matkustajille? Heistä kuoli 76 prosenttia. Naisista pelastui melkein puolet, mutta lapsista vain 27 ja miehistä 16 prosenttia.

Kauniisti menevät nämä prosenttiluvut, aivan niin kuin biologia määrää. Paljastava on myös luokkajaon ja sukupuolen yhdistelmä. Arvokkaimpia olivat ykkösluokan naiset, kakkosena tulevat kakkosluokan naiset, kolmantena kolmosluokan naiset, neljäntenä ykkösluokan miehet, viidentenä kakkosluokan miehet ja kuudentena kolmosluokan miehet. Näinhän sen pitää biologian mukaan mennäkin, eikös juu? Mutta eihän tämä nyt ole missään suhteessa nykyiseen tasa-arvopolitiikkaan.

Pitäisikö säätää laki, jonka mukaan pelastusveneisiin on lastattava vuoronperään miehiä ja naisia?

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 14.04.2012.

2 vastausta to “RMS TITANICIN OPETUKSET”

  1. Aivan älyttömän hyvä kannanotto. Titanic-analogiat ovat aina parhaita kaikista, kun nyky-yhteiskunnan epätervettä menoa pitää johonkin verrata.

    Konehuoneeseen tosiaankin tarvitaan 40 prosentin naiskiintiöt, tai jos uusi työvoima otetaan humanistisektorilta, voidaan mennä vaikka 80 prosenttiin, koska hiilien lapioiminen kattilaan, tai kuivalla maalla vaikka ojan kaivaminen, on sopivaa lääkettä yliopistoissa naistutkimusta opiskelleille loiseläjille järjettömine feministioppeineen.

    Tulosta ei synny punaviiniä ja juustoa nauttien ja ”fallisia epäkohtia” avarakatseisesti osoitellen. Ja siellä konehuoneessa he ovat poissa silmistämme, kun meidän ei tarvitse katsella näiden rumia naamoja.

    • Hyvin tiivistit tämän yheiskunnallisen epäkohdan ytimen nimeltä f, joka muun muassa on kriminalisoinut naisten ulkonäön sekä positiivis- että negatiivissävyisen kommentoinnin. Miehiä saa sanoa rumiksi, mutta naisia ei saa sanoa edes kauniiksi. Mielenkiintoista sinänsä. Olet rohkea sanoessasi totuuden ääneen. Tänään kirjoittamassani jutussa muuten esiintyy myös kaikkien määritelmiesi mukainen apinayksilö.

      Testohan tunnetusti tekee miehen ja estro naisen. Oikeastaan feministejä ei tulisi edes pitää naisina, koska heillä on liikaa testoa. Siksi he ovat päällepäsmäreinä naaraiden joukossa ja siksi heitä harvoin voi sanoa kauniiksi. Tämäkin tietty olisi helppo todistaa mittaamalla feministien hormonitasot ja vertaamalla sitä oikeisiin naisiin. Siinä olisikin sopiva projekti sukupuolentutkijoille! Ehkä he ovat se kolmas sukupuoli, joita heidän mielestään on enemmänkin. Hauskaa on se, ettei tämä kolmaskaan sukupuoli ole syntynyt kulttuurin tuloksena, vaan sekin on mitä puhtainta biologiaa. Sikiönaikaiset hormonialtistukset voivat mennä pieleen ja siitä seuraa myös tämä feministinen tarve kilpailla miesten kanssa ja halu olla miehiä. Siitäkö syntyy myös heidän heterofobiansa?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: