ÄIDITKÖ SYRJÄYTYNEITÄ?

Posti kantoi puunkoloon VIP -kutsun. Sokoksessa vietettäisiin miesten viikonloppua. Hieno homma, vihdoinkin – mutta karu arki paljastui mainoksen sisäsivuilta. Kutsujalta oli rohkeus pettänyt, kun siellä piti varmuuden vuoksi mainita, että naisetkin ovat tervetulleita! No, eipä tuolla olisi muutenkaan viihtynyt, kun houkuttimeksi oli valittu kasvovoiteen kaupanpäällisenä tarjottava silmänympärysrollon!!!

Äiti on maailman kaunein sana, äiti on parhain lohduttaja silloin kun maailma syrjii lasta, äiti ei lakkaa rakastamasta. Äiti on taivaan kirkkain tähti, silloinkin kun iäksi lähti, elää hän muistoissamme ain. Tämä muistolause pitää paikkansa, vaikka äitien joukossa olisikin (ja on) poikkeuksia tästä keskimääräisestä yleistotuudesta. Äiti on valittu suomenkielen kauneimmaksi sanaksi ja se on kaikkien muidenkin kielten voittaja. Isää ei löydy edes kymmenen suosituimman sanan joukosta – ja sekin on vain biologiaa. Siksi maailman tärkeintä asiaa juhlitaan ensi sunnuntaina kevään parhaimmilla ja heleimmillä hetkillä!

Feministit ovat miestyyppisten aivojensa kannustamina kautta aikojen väheksyneet äitiyttä ja lytänneet erityisesti kotiäitejä. Samalla he ylistävät monikultttuurisuutta, vaikka itse käyttäytyvät juurikin päinvastoin paheksumalla maahanmuuttajaäitien luonnolliseksi kokemaa ja runsasta kotiäitiylyä. Siinäpä sitä on suvaitsevaisuutta kerrakseen! Ei se ole monikulttuurisuutta, että maahanmuuttajien pitää käyttäytyä yhtä typerästi kuin suomalaiset käyttäytyvät. Ei se ole edes suvaitsevaisuutta, että yritetään sanella maahanmuuttajille, miten pitää ajatella.

Luulenpa että suvaitseviksi itsensä ylentäneet ovat vähintään yhtä suvaitsemattomia kuin kansa keskimäärin – jos sitä uskallettaisiin mitata puolueettomilla mittareilla eikä pelkästään suvaitsevaisten omilla päähänpistoilla.

Viime aikoina kotiäitiviha on saanut uuden äänitorven, vastikään Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajaksi nimitetyn Juhana Vartiaisen. Idioottisäännöstä poiketen hän ei ole kokoomuslainen vaan demari – ehkä Vartiainen siis paljastaa demareiden syvimmät toiveet Hesarin haastattelussa, jossa hän syyllistää lapsiaan kotona hoitavat äidit näin komiasti: kaikista meistä on kivaa olla kotona, mutta pitääkö tätä ihanaa velttoilua rahoittaa veronmaksajien rahoilla niinkin kauan kuin kolme vuotta.

Kapitalismi ja feminismi kulkevat käsi kädessä, senhän tämä lausunto jälleen kerran todistaa. Molemmat ismit ovat kykenemättömiä ymmärtämään ihmislajin käyttäytymistä ja erityisesti lasten merkitystä lauman tulevalle hyvinvoinnille. Ikään kuin ne pystyisivät ajattemaan vain neljännesvuoden päähän. Ai niin, mutta kaikki nämä istit näyttävät olevan humanisteja. Ei kai kyvyttömyyteen sen kummempaa selitystä tarvita?

Syrjässä kotona

Jokin aika sitten jäin ihmettelemään uutista, jonka otsikot huusivat: Somalinuorista liki puolet syrjäytymisvaarassa. Kauniita pylväitä oli piirrelty. Niistä selvisi muun muassa sellainen mielenkiintoinen seikka, että suomenkielinen nuori syrjäytetään Suomessa kolmanneksen ruotsia puhuvaa nuorta todennäköisemmin. Eri kieliryhmiä edustavien 18-29 -vuotiaiden nuorten syrjäytymisessä on suuria eroja. Somalinuorista kerrassaan 41 prosenttia kuuluu tähän ryhmään, persiankieliset sen sijaan pärjäävät parhaiten.

Uutinen houkutteli miettimään, kuinka syrjäytyminen mahtaa jakautua sukupuolen mukaan erikielisillä maahanmuuttajilla. Rupesin etsimään aineistoja ja päädyin Työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna valmistuneeseen julkaisuun Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Ei sieltä kaipaamaani tietoa löytynyt, mutta muuta mielenkiintoista kylläkin – paljon tietoa, mutta myös paljon epäjohdonmukaisuutta ja sekavuutta. Se, miksi aihe ylitti uutiskynnyksen juuri kyseisenä päivänä, johtui kai siitä, että julkaisun tekijä Pekka Myrskylä oli seuraavana päivänä menossa presidentti Sauli Niinistöä tapaamaan. Saulihan on huolissaan nuorten pahoinvoinnista ja Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Myrskylä lienee ainoa syrjäytymisen lukuihin perehtynyt tutkija maassamme.

Ei sitä tietoa löytynyt Myrskylän EVA:lle tänä vuonna kirjoittamasta analyysistäkään. Aihetta valaistiin monipuolisesti, mutta määritelmiin näyttää liittyvän myös kummallisuuksia. Syrjäytyneiksi esimerkiksi luokitellaan vain sellaiset nuoret apinat, jotka eivät ole saaneet peruskoulun lisäksi muuta koulutusta. Jatkokoulutetut siis eivät ole virallisesti syrjäytyneitä, vaikka tosiasiallisesti sellaisia olisivatkin. Itse asiassa keskiasteen tutkinnon omaavat ongelmaiset kaksinkertaistavat syrjäytyneiksi määriteltyjen 51 000 nuoren määrän. A-talkin eilinen keskustelu paljasti konkreettisesti, kuinka herttaisen sekalaisia lukuja julkisessa keskustelussa heitellään.

Tulee mieleen, että syrjäytyminen on enemmänkin tilastollinen ongelma kuin todellisuuteen sidottu ilmiö. Syrjäytyneitä ovat ne, joista ei jää rekistereihin mitään merkintää. Ehkä moni jopa haluaa elää valvonnan tavoittamattomissa? Myrskylä toteaa itsekin, että syrjäytyneiden ydinryhmään kuuluu monia (taiteilijoita, urheilijoita, kolmannen sektorin toimijoita, välivuottaan viettäviä, kuutamotyöläisiä…), joihin syrjäytymisen käsite kansantajuisesti ymmärrettynä ei sovi.

Ja sitten ovat ne äidit, jotka hoitavat kotona omia lapsiaan. Vaikka Myrskylä mainitsee jättäneensä hoitovapaalla olevat naaraat pois laskuista, he kuitenkin pöyrivät koko ajan mukana ulkopuolisten käsitteessä, jota käytetään synonyyminä syrjäytetyille. Äidit rinnastetaan Myrskylän tekstissä jatkuvasti syrjäytyneisiin tähän tapaan:

lastenhoito selittää tätä ulkopuolelle jäämistä etenkin naisten osalta… lähes puolella tähän ryhmään kuuluvista naisista on alaikäisiä lapsia huollettavanaan… syrjässä olevilla äitiys (48%) on siis kolme kertaa yleisempää kuin isyys (14%)… lapsiperheiden isistä vain 19 prosenttia on ulkopuolisia, kun äideistä heitä on 39 prosenttia… hoitokorvaus kaksinkertaistaa ulkopuolelle jäämisen riskin… perheenäitien riski jäädä ulkopuoliseksi hoitotyön vuoksi on yli kaksinkertainen perheiden isiin verrattuna… äitiys vaikuttaa siis edelleenkin hyvin paljon naisten vetäytymiseen kotiin työmarkkinoilta ja koulutuksesta… lapset nostavat äitien ulkopuolelle jäämisen todennäköisyyttä jopa kolminkertaiseksi kaikilla koulutusasteilla… naisilla pienin riski on lapsettomien pariskuntien naisilla ja yksinäisillä naisilla… äitiys alkaa nostaa koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien osuutta jo alle 20-vuotiailla kotimaisia kieliä puhuvilla äideillä 30 ja 40 prosentin välille. Ulkomaisia kieliä puhuvilla äitiys nostaa osuuden jopa 50 prosenttiin ja se pysyy tällä tasolla 21 ikävuoden jälkeenkin… 

Myrskylä kirjoittaa myös näin: syrjäytyneiden nuorten miesten tilastoa heikentää hieman se, että syrjäytyneiksi ei lasketa naisia jotka hoitavat lapsiaan kotona. Tämähän paljastaa taustalla olevan oletuksen, että kotiäidit oikeasti kuitenkin ovat syrjäytyneitä, vaikkei heitä tilastoihin huolitakaan.

Tämä osoittaa myös, kuinka vähän Suomessa äitiyttä arvostetaan. Äitiys on liian monille lähinnä ongelma.

Miehenä syrjässä

Media revitti otsikoihin somalinuorten syrjäytymisvaaran. Myrskylän luvuista oli valittu kaikkein raflaavin eli suurin miettimättä yhtään kokonaisuutta ja yhteiskunnallista merkitystä. Myrskylän mukaan syrjäytyneistä 23 prosenttia on vieraskielisiä. Paljonko heistä on somalinuoria, jäi epäselväksi. Somalinuorista pitää tietysti olla huolissaan ja pyrkiä estämään heidän ja muidenkin vieraskielisten jäämistä marginaaliin – mutta on myös huomattava, että osa tästä ”syrjäytymisestä” johtuu kulttuuritekijöistä. Jos olisimme oikeasti monikulttuurisia, ottaisimme huomioon, ettei kaikkea ole syytä mitata samalla sapluunalla.

Kokonaisuutta katsottaessa somalinuorten osuus yhteiskunnallisessa pahoinvoinnissa on ainakin vielä marginaalia. Sitä mitataan sadoissa yksilöissä, kun kantaväestön syrjäytymistä mitataan kymmenissätuhansissa. Ja tästä olisi löytynyt se todellinen ongelma: miehet ovat ainakin kaksi kertaa syrjäytyneempiä kuin naiset. Sama sukupuoliero näkyy myös vieraskielisten joukossa.

Syrjäytyneisyys ei siis ole sukupuolineutraalia. Syrjäytyneisyyden suurin ongelma on sen sukupuolittuneisuus. Myrskyläkin toteaa, että syrjäytyminen on erityisesti nuorten miesten ongelma. Vuonna 2010 kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä nuorista oli miehiä. Tässä on se syrjäytymisen ydin, mutta siitä media ei koskaan jaksa kiinnostua. Miksi?

Siksi, etteivät VHM:n ongelmat kiinnosta ketään. Evoluutio on sälyttänyt vastuun lauman suojelusta urosten niskoille ja siksi he eivät voi uhriutua. Tiedotusvälineitä kiinnostavat vain uhrit, koska ne vetoavat yleisön tunteisiin ja saavat mediamoguleiden pankkitilit pullistelemaan. Valkoinen heteromies ei voi uhriutua, se nähdään vain syyllisenä ongelmiin – niin omiinsa kuin kaikkien toistenkin. Kaikki muut lauman jäsenet, niin naiset kuin erilaiset vähemmistöt maahanmuuttajamiehiä myöten, voivat vedota siihen, että syyllinen heidän pahoinvointiinsa on VHM – eivät milloinkaan he itse.

Tämäkin on vain biologiaa ja siksi silläkään ei ole mitään tekoa ”tasa-arvon” kanssa, valitettavasti.

Naisten euro onkin 1,9 euroa

Suurimmat syrjäytymisriskit ovat asunnottomilla maahanmuuttajilla (useimmiten miehiä) ja perheisiin kuuluvilla naisilla. Jälkimmäinen selittyy sillä, että monet maahanmuuttajanaiset tulevat maista, joissa lapsista pidetään parempaa huolta kuin meillä. Siksi he hoitavat lapsensa itse ja siksi he haluavat pitää huolta kodeista – ja siksi heidät luokitellaan Suomessa syrjäytyneiksi! Suomessa ollaan jo niin pitkällä feministiaatteen soveltamisessa, että pelkkä kotonaolo määritellään syrjäytyneisyydeksi. Jos oikeasti olisimme monikulttuurisia, toki hyväksyisimme tällaisen elämänmallin samanarvoiseksi meillä nyt muodissa olevan tuottavuusmallin rinnalle.

Ja se tuottavuusmallikin taitaa olla enemmän mielikuvitusta kuin todellisuutta. Ennen kotona tehtiin paljon sellaista työtä, joka nyt ostetaan rahalla. Ja kun meillä mitataan ”hyvinvointia” vain rahamittarein, joudutaan helposti sivuraiteelle. Mutta entä sitten naisten ura joku feministi siellä huutaa silmät sinisinä. Niin, onko naaraan työ kellokortin takana arvokkaampaa kuin vapaana toimijana kotona? Rahaongelmakin voitaisiin hoitaa kuntoon kansalaispalkalla, joka maksettaisiin lapsille heti syntymästä lähtien. Ehkä tämä nyt vaan on liian vaikeaa matematiikkaa feministeille ja – Vartiaiselle?

Syrjäytyminen ei ole muutenkaan niin yksiselitteinen asia kuin miltä se äkkipikaa näyttää. Tässä muutama otos Myrskylän tutkimuksista:

  • Miesten työttömyys ei ole suurinta nuorten miesten kohdalla, vaan 57–60 -vuotiaiden miesten joukossa.
  • 90 -luvun lama-aika pudotti molempien sukupuolten työllisyyttä selvästi, mutta laman jälkeen naiset ovat ohitttaneet työllisyydessä miesten tason. Tällä hetkellä 30–50 -vuotiaista miesikäluokista on töissä vain 80 %. Ennen lamaa työssäkäyvien osuus oli yli 90 %.
  • Työttömyysriski on 25-29 -vuotiailla vieraskielisillä nuorilla puolta pienempi kuin kantaväestöllä.
  • Aikasarjatiedot nuorten syrjäytymisestä vuosilta 1987–2010 osoittavat, että nuorten syrjäytyminen ei ole merkittävästi lisääntynyt, pikemminkin päinvastoin.
  • Yksinasuminen on miehillä kaksin- tai kolminkertaista naisiin verrattuna, asunnottomuus taas noin kaksinkertaista.
  • Kantaväestöön kuuluvilla miehillä parisuhteen solmiminen alentaa syrjäytymisen riskiä. Naisilla parisuhteella on käänteinen vaikutus.
  • Vieraskielisten sinkkujen ulkopuolisuus on hyvin samalla tasolla kuin kotimaisten sinkkujen.
  • Ulkomaalaistaustaisten miesten ulkopuolisuus putoaa 25 ikävuoden paikkeilla samalle tasolle kuin suomalaisilla miehillä ja naisilla. Vieaskielisillä naisilla ulkopuolisten osuus pysyy kymmenisen prosenttiyksiköä korkeammalla tasolla aina 29 vuoden ikään saakka.
  • Lapsettomat vieraskieliset miehet ovat yhtä paljon työttöminä kuin kotimaiset miehet ja vieraskielisillä naisilla työttömien osuus ei juuri poikkea kotimaisista naisista. Syrjässä olevien luokassa on kuitenkin enemmän vieraskielisiä kuin kotimaisia, mikä johtaa muun muassa siitä, että vieraskielisillä kouluttamattomilla naisilla on selvästi todennäköisempää olla ”kotiäiteinä” työmarkkinoiden ulkopuolella kuin kotimaisilla naisilla.
  • Kulttuurierot saattavat selittää sitä, että kolmannes lapsettomistakaan maahanmuuttajataustaisista naisista ei ole työnhakijoina.
  • Ulkopuolisten vieraskielisten naisten tulotaso on 15 prosentista jopa 187 prosenttiin korkeampi kuin ulkopuolisten vieraskielisten miesten.
  • Vieraskieliset naiset ovat usein hoitovapailla ja siksi heidän saamansa tulot ovat kaikissa ikäryhmissä korkeammat kuin vieraskielisten miesten ja ero on suuri, heidän euronsa on jopa 1,7-1,9 -kertainen vieraskielisiin miehiin verrattuna.
  • Kouluttamattomilla nuorilla on hyvin rajoitettu oikeus työmarkkinatukeen ja siksi heidän ei kannata ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. (Kotikutoinen byrokratia siis lisää syrjäytymistä!)
  • Työllistämistoimenpiteillä näyttäisi olevan positiivinen vaikutus työttömien työllistymisessä. Ne myös edistävät opiskelua ja tutkinnon suorittamista. Naiset hyötyvät niistä hieman enemmän kuin miehet.

Harittaako?

Myrskylä -episodiin liittyy kiintoisa sivujuoni. Seuraavana päivänä YLE:n alttarille astui feministi, nuorisotutkija, Tampereen aliopiston dosentti, sosiologi, Itä-Suomen yliopiston lehtori ja Joensuun kaupunginvaltuutettu (vihr) Päivi Harinen. Hän halusi ratsastaa Myrskylän tutkimuksilla ja sai yllättäen suuremman huomion YLE -sivustolla kuin Myrskylä konsanaan – vaikkei hänellä ollut mitään uutta sanottavaa. Hänen suurin oivalluksensa oli, että somalinuoren on vaikeampi esittää suomalaista kuin venäläisnuoren…

Mitä mahtavaa luovuutta! Mutta voiko humanistilta tämän enempää odottaa? Harinen pajastaa maailmankuvansa uutispätkässä: sosiologina uskon, että ihminen on sellainen, miksi ympäristö hänet luo.

Voiko apina enempää enää olla harhateilla? Näillä avuilla sitä silti hääritään siellä sun täällä valtakunnan nuorisotutkimusverkostoissa. Sääli nuorisoa! Haavistohuuman aikaan Harinen sotki myös politiikan opintoihin lupaamalla kaksi opintopistettä kaikille Pekka Haaviston vaalipuhetta seuraamaan vaivautuville opiskelijoille.

Ei kai siis ole ihme, että pari vuotta sitten myös professori J. P. Roos poltti päreensä eräästä Harisen kirjoituksesta niin perusteellisesti, että vaivautui väsäämään aiheesta pitkän vastineen Yhteiskuntapolitiikka -lehteen. Roosin mukaan Harisen kirjoitus on niin täynnä loogisia ja empiirisiä virheellisyyksiä, että on surullista ajatella millaista opetusta Joensuun yliopiston opiskelijat saavat. Ja kyllähän se vallan kummallinen kirjoitus olikin. Jos haluat pilata päiväsi, niin kannattaa lukea Harisen feministinen hengentuote. Täysjärkisten maailmaan palaaminen onnistuu lukemalla Roosin vastine – seikkailua arjen keskelle, silvuplee!

PS. Ihan pakko on tähän loppuun pistää kaksi ohjelmavinkkiä, jos näin äitienpäivän aattona haluat tulla onnelliseksi ja nauttia täysipäisten äitien ihanista ajatuksista. Ekassa linkissä tavataan yksinhuoltajaäiti Stiina Hänninen, joka on ryhtynyt sijaisäidiksi murrosikäisille pojille. Tokassa vinkissä kaksi äitiä, Marianne Uppa ja Annina Haapala, kertovat 24/7 -äitiydestään (kärkky Vartiaiselle!).

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 11.05.2012.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: