YMPÄRISTÖPÄIVÄN KUNNI… eikun muistoksi

Evoluutio ei tunne tasa-arvoa. Siksi kuningattaren puolisoa kutsutaan prinssiksi, vaikka kuninkaan puolisoa sanotaan kuningattareksi. Muistan, että olin vielä pieni poika ihmetellessäni, miksi kuningatar Elisabet II:n mies on prinssi Philip. Prinssinhän pitäisi olla kuninkaan ja kuningattaren poikanen! Ai niin, mutta eivätkös ne miehet kuuluisan feministisen määritelmän mukaan olekin ikuisia poikia?

ELY -keskukset runnottiin kasaan pari vuotta sitten valtion tuottavuusohjelman nimissä. Suuri idea oli panna yhteen valtion alueellinen elinkeino-, liikenne-, työvoima- ja ympäristöhallinto. Kaukonäköisimmät osasivat jo silloin ennustaa, miten siinä tulee käymään ja mikä oli uudistusta ajaneiden kokoomuksen ja keskustapuoleen ääneen sanomaton tarkoitus: ympäristöhallinnon vallan vähentäminen.

Tänään vietetään maailman ympäristöpäivää. Eivät liehu liput saloissa. Ehkä parempi niin, sillä niiden pitäisi olla puolitangossa. Päivää vietetään siksi, että myös tulevilla apinasukupolvilla olisi luononvaroja käytettävänään. Huonolta näyttää, koska poliitikkaa ohjaavat juuri nämä ääneen sanomattomat missiot. On tahoja, jotka vetelevät nukkepoliitikkojen naruja näyttämön takana.

Suomalaista avoimuutta

Ympäristöalalla työskentelevät ovat jo pitkään tienneet sen, minkä Yle julkisti eilen: tuottavuuden nimissä tehdyt säästöt ja leikkaukset ovat kohdistuneet nimenomaan ympäristöhallintoon. Lisäksi TEM:n suunnittelemat palvelujen leikkaukset ja ELY- keskusten määrän vähentäminen ovat olleet henkilöstön tiedossa ainakin vuoden verran. Pienimmät, erityisesti ympäristövalvontaan keskittyneet kuusi ELY -keskusta aiotaan lakkauttaa. Siinä menisi myös Talvivaaran kaivosta hätyytellyt Kainuun ELY -keskus.

Eipä kulunut kuin muutama tunti, kun Yle sai kuulla kunniansa. Ei hallinnon sisäisiä kähmintöjä saa uutisoida! Niin ympäristöministeri Ville Niinistö, kansliapäällikkö Erkki Virtanen kuin elinkeinoministeri Jyri Häkämieskin ärähtivät. Miksikö? Siksi, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.

On tietysti ymmärrettävää, että Virtanen ja Häkämies yrittävät selittää olevaista olemattomaksi. He siis valehtelevat virkansa puolesta. Siinä ei ole mitään uutta tai ihmeellistä. Se on jokapäiväistä politiikkaa kaikkialla maailmassa. Mutta Niinistön rooli on hieman erilainen. Hänen pitäisi periaaatteessa olla tulevaisuuden asialla. Mutta myös hän valehtelee!

Miksi Ville Niinistö valehtelee? Siksi, että hänelle(kin) puolue on tärkeämpi kuin ympäristön tila. Ei tässä tilanteessa kuntavaalien alla ole vara myöntää, että oma tontti on tullut hoidetuksi niin huonosti, että muut ovat päässeet sitä esteettä jyrsimään. Muutama kuukausi pitäisi siis vielä valheen avulla sinnitellä.

Voidaan toki näsäviisastella, ettei Niinistö oikeastaan valehdellut. Hänhän vain totesi, että ympäristövalvonnan asema on turvattu hallitusohjelmassa. No, oikeasti on ihan sama, mitä sinne papereihin on kirjoitettu, jos käytännössä toimitaan toisin. Kukaan ei myönnä, että mitään olisi suunniteltu, asiat vain tapahtuvat itsekseen. Ei niitä edes tarvitse suunnitella, riittää kun ELY -keskusten johtajissa on tarpeeksi elinkeinoelämän edustajia. Loppu hoituukin sitten alitajunnan tasolla juuri niin kuin pääoma haluaa.

Ninistön ongelma on, ettei hän ymmärrä. Tai jos ymmärtää, hän ei halua/uskalla tehdä mitään. Tärkeämpää on olla kamu Kataisen kaa.

On nämä ympäristöministerin saavutukset nähty. Jollakin tapaa ne kulminoituvat kaivosteollisuuteen. Ensin Talvivaara kaatui niskaan ja ja sitten Raahen kultakaivokselle annettiin lupa johtaa jätevetensä luonnonpuroon. Molemmissa tapauksissa säästettiin RAHAA väärässä paikassa. Minkäs teet, kun markkinatalous hallitsee.

Talvivaaran kaivos sai synninpäästön ja Niinistön henkilökohtaisen luvan jatkaa ympäristön pilaamista ainakin vuoden loppuun saakka. Niinistö olisi toki voinut tehdä toisenlaisenkin ratkaisun. Miksi ympäristö joutuu aina joustamaan? Elämme ympäristöstä ja kaikki iskee lopulta takaisin. Vasta uutisoitiin siitä, kuinka Japanin ydinvoimalaonnettomuuden radioaktiiviset päästöt ovat levinneet jo Amerikan rannikolle saakka. Ympäristöpäivän kunniaksi kerrotaan, että säilykkeiden syöminen nostaa elimistön bisfenoli A -pitoisuudet tuhatkertaisiksi parissa päivässä.

Eiväthän nämä mitään uusia asioita ole, siksi kai ne eivät ketään kosketa.

Oikeasti tämä kaikki menee samassa järjestyksessä kuin poliitikkojen intressit kaikessa muussakin lainsäätämisessä. Ensin tulee puolueen etu, vasta sitten ajatellaan seurauksia. Tämä näkyy niin kuntauudistushankkeessa kuin myös terveydenhuollon suunnitellussa remontissa. Niitä tehdään sen mukaan, minkä oletetaan tulevaisuudessa tuottavan eniten hyötyä omalle puolueelle – ja taustaryhmittymille, niille sanattomille tahoille. Näin paljon poliitikot arvostavat laumaansa, että asettavat oman etunsa ja vallanhalunsa apinoiden terveyden edelle.

Oikeasti taitaa olla niin, ettei ympäristöhallinnolla ole edes välineitä pistää lappua luukulle, vaikka yritykset kuinka ympäristöä rassaisivat. Näkihän sen siitä, kuinka Talvivaarassa työntekijän kuoltua rikkivetymyrkytykseen piha-alueella, kaivoksen metallitehdas suljettiin heti TUKESin päätöksellä.

Yhteiskunnan suhtautumista ympäristöasioihin kuvaa loistavasti kuolleiden lintujen löytyminen kaivoksen myrkkyaltaista. Altaita on hehtaarikaupalla ja fiksumpi kysyisi, mihin ne myrkyt sieltä lopulta päätyvät. Vaan poliisi ryhtyi kysymään, olisiko joku ekoterroristi tuonut tappamansa linnut tarkoituksella altaisiin kaivoksen mainetta pilaamaan! Jopa linnut löytäneitä syyllistettiin, kun olivat menneet alueelle ilman lupaa. Näin toimii avoimuutta korostava länsimainen demokratia vuosimallia 2012.

Ylimielistä vai ei?

Muun muassa poliitikko Osmo Soininvaara ja professori Olli Tahvonen ihmettelevät, miksi Suomi sallii mineraalivarojensa vapaan ryöstämisen ukomaille. Ehkä se on sitä väärinymmärrettyä globalisaatiota? Muualla 1700 -luvulta periytyviä kaivoslakeja on innolla uudistettu siten, että valtiokin saa osansa kaivosten tuotoista. Meillä sen sijaan yritykset nauttivat valtiovallan erityistä suojelua eikä muinaista käytäntöä muutettu edes presidentti Halosen hallintokaudella Mauri Pekkarisen ollessa Suomenmaan elinkeinoministeri – vaikka kaivoslaki uusittiinkin. Jälkeenpäin Pekkarinen ei ole keksinyt löperyydelle muuta selitystä, kuin että Suomen ratkaisu perustuu siihen, mitä esimerkiksi Ruotsi on tehnyt…

Pekkarinen hyppää siis vaikka myrkkyaltaaseen ruotsalaisten perässä?

Emme ole ylimielisiä, Talvivaaran kaivosyhtiön toimitusjohtaja Harri Natunen julisti kiivaimmassa tuiskun tiimelyksessä. Kului vain vuorokausi, niin hän jo uhkasi  sulkea kaivoksensa, jos ympäristölupaviranomaiset tiukentavat kaivoksen lupaehtoja. Mikä on ylimielisyyttä, ellei tämä? Ei kai kukaan oikeasti usko, että sulfaattipäästöt tulivat pyytämättä ja yllättäen kuten ne kuuluisat faksit Anneli Jäätteenmäelle? Ei kansainvälinen suuryhtiö rupea niin heppoisilla tiedoilla kaivosta perustamaan, ettei muka tietäisi, mitä aikoo louhia ja miten kivensä käsitellä!

Totta kai he tiesivät. Taisivat tietää senkin, ettei suomalaisilla ympäristöviranomaisilla ole tietämystä kaivostoiminnan prosesseista. Siksi oli niin helppoa ja houkuttelevaa pimittää tietoa. Lupahakemuksessa sulfaatin määrä arvioitiin 170 milligrammaksi litrassa, mutta tuotannon päästöt ovatkin sitten olleet luokkaa 7000 mg/l. Nyt yhtiö kieltäytyy investoimasta enempää kuin mitä tason 2000 mg/l saavuttaminen edellyttää. Se siis sanelee itse itselleen sopivat lupaehdot.

Ylimielisyys paistaa myös Raahen kultakaivoksen johtaja Krister Söderholmin kehuissa sen jälkeen, kun kaivos oli saanut haluamansa luvan alapuolisen vesistön pilaamiseen. Minusta tämä on hyvä päätös ja se meni niin kuin toivoimme. Niinpä, miksei menisi, kun lupaviranomaisen edustaja ympäristöylitarkastaja Tarja Savela (kärkky Hautalalle: sukupuolestaan huolimatta) on näin lepsu: ympäristönsuojelulain mukaisesti arvioituna näillä pitoisuuksilla ei ympäristölle ja terveydelle aiheudu merkittävää vaaraa. Täytyy ottaa huomioon oleellisesti muuttunut tilanne aiempaan, lupa on annettu yksittäisenä, ei oteta kantaa aikaisempaan luparatkaisuun tai miten hakija on toiminut.

Lakijargonin taakse on piilotettu se, että lupaviranomaisella on vapaa valta tulkita merkittävää vaaraa halunsa ja himonsa mukaan. Ympäristölupavirastoissa istuu lähinnä lakimiehiä ja insinöörejä, joten ei kai muuta voi odottaakaan? Huolestuttavaa on myös, että hakemukset käsitellään yksittäisinä tapauksina eikä luonnon kokonaiskuormitusta kukaan jaksa ajatella. Silläkään ei siis ole väliä, kuinka paljon hakija valehtelee. Myös Raahessa valehdellaan. Ei kai kukaan oikeasti usko, että Raahen kaivoksen jätevesiin ilmaantui uraania yllättäen ja pyytämättä, ilman että siitä olisi mitään löydöksiä koeporauksissa saatu.

Lupaviranomaisten kummaa löperyyttä ilmentää sekin, että vasta nyt, monen vuoden jälkeen, Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kentala (kärkky taaskin) huomasi, että Vapo on jättänyt tekemättä lupavelvoitteiden mukaiset päästötarkkailunsa puolensadan turvetuotantosuon osalta. Herää tietysti kysymys, paljonko näitä laiminlyöntejä on Suomessa kaiken kaikkiaan. Miksi Vapo olisi fuskannut vain yhden ELY -keskuksen alueella?

Mutta edustaisiko Lapin kullankaivajain liiton toiminnanjohtaja Kai Rantanen kuitenkin ylimielisyyden huippua? Sunnuntain kymppiuutisissa hän valitti, kuinka tämä (kullan konekaivuu) edellyttää kaikki samat ympäristöluvat ja toiminnan ympäristövaikutustarkkailut kuin esimerkiksi Talvivaara. Kerrassaan huoosti valittu vetailukohta muuten! Siihen perään hän ryhtyi julistamaan uskoaan, että konekaivuun kieltäneille etelän herroille käy vielä kalpaten: Uskon kyllä, että yhteiskunta tulee järkiinsä ja ne tulevat lakki kourassa pyytämään meiltä anteeksi.

Se suurin järkytys odotti kuitenkin kymppiuutisten lopussa, kun ruutuun ilmestyi meteorogi Miina Mannisen uudet kasvot! Olen nautiskellut Miinan vahvoista, naisellisista, kauniista ja mielikuvituksekkaasti sidotuista pitkistä hiuksista. Ne tekivät hänestä erittäin haluttavan. Nyt pää oli kynitty poikatukalle. Kyllä se vaikuttaa naisen koko olemukseen, eikä pelkästään positiivisella tavalla. Jokaisen oma asia tietty, mitä päälleen tekee. Mutta jokainen saa myös itse päättää, mitä moisesta ajattelee.

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 05.06.2012.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: