KORRUPTIOVAARA

Tietofinlandiapalkinnon kirjallaan ”Syötäväksi kasvatetut” voittanut Elina Lappalainen toivoo tulevan lainsäädännön varmistavan eläimille oikeuden lajitypilliseen käyttäytymiseen. Milloin vastaava oikeus säädettäisiin ihmisille, joita milloin minkin ismin nimissä yritetään muokata kyseistä aatetta hyödyttävään muottiin?

MOT kurkisti ansiokkaasti Björn Wahroosin ja monen muunkin eliittiapinan suosiossa olevan vuosisadantakaisen (!) idolinaaraan helmojen alle. Ayn Randia palvotaan vieläkin kuin messiasta – samoin kuin erään sukulaisaatteen sisaret palvovat omaa Simoneaan, hänkin ajalta ennen nykyaikaa ja ihmiskäsityksen vallankumousta. Mot -jakso on niin mainio, että se kannattaa todella katsoa.

Nyt meillä on sitten on käsissämme paskainen todiste tämän objektivismin tuloksista: Talvivaaragate.

Kun viranomaisvalvonta hiemankin pettää, oman edun hillittömät metsästäjät repivät suruttomasti voittoja kotiin ilman ensimmäistäkään ajatusta muille apinoille tai ympäristölle aiheutuvasta tuskasta, kärsimyksestä tai kustannuksista. Randin lanseeraama ajattelu on itsekkyyden huipentuma: tärkeintä ovat omat voitot ja tehokkaimmin tulokseen päästään muiden oikeuksia polkemalla. Siitä Talvivaarassa on kysymys, ei Paula Lehtomäen naivistisesta uskosta, että kaivosyhtiö ajattelisi kainuulaisia työpaikkoja. Vielä vähemmän Lehtomäki on oikeassa siinä, että olisi pörssiyhtiöiden omistajien etu huolehtia ympäristöstä.

Ei se vaan ole omistajien intressi. Ei meillä muuten olisi Talvivaaran kaltaisia ongelmapesäkkeitä eikä meillä koskaan olisi ollut laajoja vesialueita saastuttanutta puunjalostusteollisuutta eikä ahneita koskienvaljastajia eikä hulvatonta turveteollisuutta. Kaikkien näiden ympäristöä raiskanneiden yritysten aisoihinsaaminen on vaatinut ympäristöliikkeiden synnyttämää painetta. Kaikkien. Mitään ei olisi vesiensuojelun saralla tapahtunut yritysten – eikä edes valtiovallan – toimesta ilman tavallisten apinoiden nousemista vastarintaan.

Nyt meillä on onneksi Stop Talvivaara -liike. Maailman pelastamisessa näyttää siis aina olevan vastakkain rahvas ja eliitti. Vainko normiapinat ovat huolissaan yhteisestä omaisuudesta, eliitti ei koskaan?

Suuruudenhulluus, suuruudenhulluus, suuruudenhulluus

Ei tietenkään kaikki yrittäminen perustu riistämiseen. On paljon pienyrittäjiä, jotka haluavat toimia kestävästi ja lähimmäisiä palvellen. Mutta sitä kovempaa pitäisi hälytyskellojen soida, mitä leveämpiä ladonovia paukutellen maailmalle lähdetään. Tässä asiassa kaivosinsinööri Pekka Perä on tai ainakin oli mestari. Hän osti kannattamattomana pidetyt kaivosoikeudet Outokummulta yhdellä eurolla vuonna 2003. Suomen valtio ja EU kehittelivät Perälle aivan uuden nikkelinliuotusmenetelmän Bioshale -hankkeessa. Vuonna 2007 Perä pääsi Lontoon pörssiin uhoamalla olevansa maailman suurin ja kaunein.

Sen jälkeen kaikki onkin ollut legendaa. Apinat riehaantuivat tästä supliikkimiehestä, jonka uskottavuus apinametsässä olisi ollut alle nollan. Yhtiön osakkeita ostettiin ministerisperheitä myöten ihan simona ja Perä huudettiin Kauppalehden äänestyksessä Suomen kolmanneksi parhaaksi yritysjohtajaksi vuonna 2011. Legenda jatkuu. Tähän mennessä yhtiö on ollut maailman paras vain ympäristön pilaamisessa. Nikkeliä on saatu markkinoille vain murto-osa luvatusta – ei kai mikään ihme, kun sitä on valunut tonnikaupalla maaperään ja alapuolisiin vesistöihin. Nyt tämä legendaarinen kaivos killuu konkurssin partaalla.

Varmaankin veronmaksajien on taas kerran pelastettava maailman loistavin yritelmä? Kainuussa ollaan huolissaan työpaikoista. Kannattaisi kuitenkin miettiä, paljonko niistä kannattaa maksaa. Bioliuotukseen perustuvia nikkelikaivoksia ei ole missään muualla ja se ainoa edellinen koe Australiassa piti keskeyttää juuri samaisten vesiongelmien vuoksi. Ellei tämä olisi niin traagista, niin voisi sanoa naurettavaksi yhtiön uuden hallituksen puheenjohtaja Tapani Järvisen lausumaa, jossa hän nimesi syylliseksi sateet! Unohtuiko suunnitteluportaalta, että Suomessa saattaa joskus sataa ja joskus sataa jopa keskiarvoa enemmän? Feministitkö siellä olivat asialla, kun eivät keskiarvosta mitään ymmärtäneet?

Puoli vuotta sitten Perä perusteli luopumistaan Talvivaaran toimitusjohtajan pestistä sanomalla, että ideapankki on käytetty Talvivaaran osalta. Toivottavasti edes yksi idea on jäljellä, kun hän nyt taas on astunut toimitusjohtajan kuraisiin saappaisiin. Hän ehti jo luvata jossain haastattelussa, ettei tämä enää koskaan toistu. Kuinka hän voi sellaista luvata – ellei sitten ole ottamassa käyttöön suunnitelma B:tä eli katoamista pierun lailla Saharaan nauttimaan veroparatiiseihin siirretyistä miljoonistaan.

Kiire, kiire, kiire

Pitäisikö viranomaisten ymmärtää, että maata kaivamalla syntyy aina jonkinsortin ympäristökatastrofi? Totta kai pitäisi. Sen verran Suomessakin on jo kokemusta tekoaltaisiin kertyvästä elohopeasta, koneellisen kullankaivuun jäljistä, turvetuotannon humuskuormituksesta sekä metsäojitusten ja -aurausten kalatalousvaikutuksista. Kuinka on mahdollista, ettei meillä ole mitään opittu?

Kaivosteollisuus on nyt kuin metsäteollisuus 70 -luvulla. Osa tehtaista teki konkurssin ja jätti jälkien siivoamisen veronmaksajille, kuten esimerkiksi Lievestuoreella tapahtui. Loput pakon edessä rupesivat rakentamaan jätevedenpuhdistamoita – ja kas, lohi palasi kiittämään.

Jos Suomessa kohta rakennetaan talot valmiiksi homeisina, on kai vain pelkkää pässinlihaa, että kaivosaltaatkin vuotavat. Syykin on sama eli ahneuden generoima aliurakointi ja kiire. Kiireellä ei koskaan tule muuta kuin sekundaa. Ja Talvivaaraa leimaa kiire, kiire, kiire – samoin kuin muuten hallituksen kunta- ja soteuudistuksia! Tai EU:n talouskriisinhoitoa… Markkina- eli kvartaalitalous pakottaa tekemään asiat huonosti, koska tulevaisuus ei kiinnosta ketään.

Talvivaaragate kaatuu myös viranomaisten syliin. Syitä on monia. Oli uusi biokasaliuotusmenetelmä, josta lupaviranomaiset eivät ymmärtäneet sen enempää kuin sulkava suhteellisuusteoriasta. Oli valvontaa suorittava ympäristöviranomainen, joka ei tohtinut panna kapuloita ison pörssiyrityksen rattaisiin, vaikka tämä alvariinsa rikkoi lupaehtoja. Oli kaivosteollisuutta edistänyt geologi, josta tuli kainuun ely- keskuksen ylijohtaja. Oli Talvivaaran maarakennustöiden suunnittelusta vastannut projektinjohtaja, josta tuli patoylitarkastaja Kainuun ely -keskukseen. Oli Kainuun ely-keskuksen jatkuvatoiminen mittausasema, jonka lakkasi toimimasta vajaa kolme viikkoa ennen jätealtaan poksahtamista. Oli entinen Suomen hallitus, joka halusi yhdistää ympäristöhallinnon ja -valvonnan elinkeinotoimintaa edistäviin ely-keskuksiin. Ja oli Suomen nykyinen hallitus, joka halusi tehdä Suomesta vihreän kaivosteollisuuden mallimaan koko maailmalle…

Valvonta, valvonta, valvonta

Kestävän elinkeinotoiminnan edellytys on tietysti se, että noudatetaan lupamääräyksiä. Talvivaara on todistetusti rikkonut ympäristöluvan ehtoja siitä huolimatta, että ne ovat varsin löysiä.

Lupaviranomaiset (Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta korkeimpaan hallinto-oikeuteen) ryssivät pahemmanlaatuisesti, kun eivät vaatineet kaivosta rakentamaan jätevedenpuhdistamoa heti alkuunsa. Nyt kaivosyhtiö on pistämässä pystyyn täyden mittakaavan kalvosuodatus(käänteisosmoosi)laitosta – mutta kuinka ollakaan, se tuottaa alkuvuodet puhdasta vettä kaivoksen käyttöön, se ei siis puhdista luontoon päästettäviä vesiä!

Jos luvan ehtona olisi ollut riittävän kapasiteetin omaavat puhdistusjärjestelmät ja yhtiö olisi niitä osannut käyttää, ympäristöongelmia ei välttämättä olisi syntynytkään. Yhtiö jopa kuvailee rakenteilla olevaa laitosta edulliseksi investoinniksi. Epäilevät tuomaat puolestaan arvioivat itse puhdistusprosessin tulevan niin kalliiksi, että se vie kaivokselta kannattavuuden. Käänteisosmoosia käytetään myös juomaveden tekoon merivedestä. Menetelmällä on ongelmansa, sillä vedestä erotettu mömmö muodostaa rejektijätettä eikä kukaan taida tietää, mitä sille sitten pitäisi tehdä. Emme taida millään ilveellä päästä jätesialtaista eroon.

Talvivaaran toiminnan ympäristövalvonta on ollut Kainuun ely-keskuksen harteilla, se lienee tullut kaikille selväksi. Hallitus ja ministerit ovat sujuvasti pesseet omat kätensä osoittelemalla ”toimivaltaisen viranomaisen suuntaan”. No katsotaanpa, mitä Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on syönyt.

Patoylitarkastajan virkaa hoitaa Timo Regina, joka oli aikoinaan Destian projektinjohtajana vetämässä tiimiä, joka vastasi Talvivaaran kaivoksen kaikkien maarakennustöiden suunnittelusta! Vaikka hänen sanotaan jääväävän itsensä Talvivaaran padoista, hän valvoo kuitenkin kaikkia muita maamme kaivospatoja. Kuka lieneekin sitten se onneton pikkuvirkamies, jonka harteille Talvivaaran padot on rysäytetty? Ei ole nimeään näkynyt mediassa ja ehkä hyvä niin. Käytännössä se menee kuitenkin niin, että ylitarkastajan varjo seuraa hänen kaikkia liikkeitään, eikä Kainuun patoasioista Reginan tietämättä tehdä yhtään päätöstä. Jääviys tarkoittaa käytännössä vain sitä, ettei Reginan nimi näy missään asiakirjoissa.

Mistään pienistä patoasioista ei tässä nyt ole kyse, sillä jo tämän uusimman vuodon puolivälissä (8.11.) se luokiteltiin kuuluvaksi parinkymmenen suurimman pato-onnettomuuden joukkoon viime vuosikymmenten tilastoissa – maailmassa!

Kuka sitten on Kainuun ely-keskuksen ylijohtaja ja samalla ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen johtaja? Siis henkilö, jolla on valta yksin päättää, käytetäänkö hallintopakkoa vai ei. Hän on geologi Kari Pääkkönen, joka on virkavapaalla Geologian tutkimuslaitoksen (GTK) Itä-Suomen aluejohtajan virastaan. Hänen johdollaan tehtiin ne liuotuskokeet, joiden perusteella Talvivaara uskallettiin pistää pystyyn. GTK on virasto, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa kaivostoiminnan edistäminen.

Samoihin aikoihin, kun Talvivaara päätti sijoittaa puoli miljardia kaivoksen perustamiseen, Pääkkönen nimitettiin Kainuun ympäristökeskuksen johtajaksi pääministeri Matti Vanhasen allekirjoituksella. Kolme vuotta myöhemmin hänet nimitettiin vastaperustetun Kainuun ely-keskuksen ylijohtajaksi pääministeri Mari Kiviniemen allekirjoituksella. Ely-kekukselle on tehty ainakin kolme hakemusta pakkotoimiin ryhtymisestä, mutta ne kaikki ovat saaneet kielteisen päätöksen. Oikeuskansleri on jo hyvän aikaa tutkinut Pääkkösen mahdollista esteellisyyttä.

Onko se sitten komediaa vai tragediaa, että myös eräs Jyri Häkämies oli Yle-uutisoinnin mukaan huolissaan ely-keskusten kaivoskytkennöistä? Siis se sama urosapina, joka ollessaan Suomen tasavallan elinkeinoministeri, olikin kvartaalisekuntia myöhemmin Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja…

Salaliittoteoria

Talvivaarasta on oltu huolissaan EU -komissiota myöten. Komissio pyysi Suomelta tietoja kaivoksen ongelmista ja kansliapäällikkö Hannele Pokan allekirjoittama vastaus lähti Brysseliin lokakuun puolivälissä. Suunnilleen samoihin aikoihin Kainuun ely-keskuksen jatkuvatoiminen mittausasema lopetti toimintansa. Sen oli tarkoitus analysoida Vuoksen vesistöön laskettuja Talvivaaran jätevesiä. Akusta oli loppunut virta, sanottiin. Pimennystä kesti kolmisen viikkoa ja akut saatiin vaihdetuksi vasta sen jälkeen, kun jätevesialtaan vuoto oli 4.11. tullut julki. Outoa, sillä näiden mittausasemien tulokset voi lukea Kainuun ely-keskuksen tietokoneelta reaaliajassa. Jos ely-keskuksessa ylipäätään tehdään töitä, niin olisihan moinen katkos pitänyt huomata. Tyhmempi voisi jopa kuvitella, että nämä laitteet olisivat niin älykkäitä, että ne varoittaisivat virran loppumisesta hyvissä ajoin etukäteen. Joka tapauksessa ely-keskus mokasi tämänkin asian. Olisiko blackoutia edes huomattu, ellei Pohjois-Savon ely-keskuksesta olisi ruvettu kyselemään kyseisen ajankohdan analyysituloksia. Savolainen ammattikalastaja Raimo Tervonen oli nimittäin löytänyt kuolleita mateita Laakajärvestä juuri sinä aikana, kun mittari oli pimeänä. Tämä kalakuolema ei jostain syystä koskaan päätynyt valtamediaan.

Mikä loistava tilaisuus kaikille salaliittoteoreetikoille! Kaivosyhtiö päästää jätteensä hulvattomaan juoksuun juuri kun kaivosalue on täyttymässä ääriään myöten vedestä, juuri kun Suomi on saanut lähetettyä EU:lle selvitykset kaivoksen ympäristöongelmista ja juuri kun automaattimittari on lakannut toimimasta…

Mutta olisiko se nyt niin mahdotonta? Että Talvivaara vaan kylmästi laski, ettei näistä vesimassoista pääse eroon millään muulla konstilla kuin lorauttamalla ne vesistöön. Sen jälkeen voisi aloittaa taas puhtaalta pöydältä. Mitä nyt maine hieman kärsisi, mutta halvemmaksi se kuitenkin tulisi kuin mikään muu konsti. Ja maineenkin kanssa on vähän niin ja näin. Tärkeimpiä ovat kuitenkin sijoittajat ja heitä ei kiinnosta mikään muu kuin raha. Jätevesi ei sijoittajia pelottanut, sillä kurssi rupesi laskemaan vasta kun alkoi näyttää siltä, että tässä tuleekin tauko tuotantoon. Nyt kurssi on taas hyvässä vedossa.

Media innolla puhui kipsisakka-altaista, vaikka ne oikeasti olivat jätevesialtaita. Joku oli antanut kaivokselle luvan varastoida vesiä avolouhokseen. Se kertoo jo aika epätoivoisesta tilanteesta, koska vesi estää louhinnan jatkumisen! Jossain vaiheessa sitten keksittiin, että korotetaan kipsisakka-altaan reunoja muutamalla metrillä ja pumpataan jätevedet siihen. Altaan vesipaine kasvoi massiivisesti ja vesi muuttui happamaksi, mikä liuotti metallit ja uraanin veteen. Kaikki tietävät seuraukset, mutta kuka antoi luvan tähän toimenpiteeseen?

Jos kalvossa on reikä, niin sitä kautta vesi pääsee purkautumaan ympäristöön. Näin viisaasti sanoo Tampereen teknisen yliopiston opettaja Minna Leppänen. Hän ei itse suunnittelisi koskaan sellaista allasta, jossa on kalvo yksinään ilman mineraalista tiivistyskerrosta. Talvivaaran vuotoallas kuitenkin tehtiin juuri näin – eikä varoaltaissa ole edes sitä kalvoa.

Ja miksi Kainuun ely-keskuksen tiedotus on koko ajan ollut ympäristövahinkoja vähättelevää? Samaan aikaan, kun Suomen ympäristökeskus kertoo moninkertaistuneista myrkkypitoisuuksista ja on asiallisesti huolissaan siitä, että vierasaineet jäävät pysyvästi luontoon, ely-keskus mainostaa mittauslukemien parantuneen Talvivaaran lähivesissä. Ikään kuin siellä ei ymmärrettäisi päästön pitkäaikaisvaikutuksia ja myrkkyjen kertymistä ravintoketjuun. Ikään kuin siellä uskottaisiin, että kaivosalueella tai varoaltaissa killuvat vedet eivät pilaisi ympäristöä ja pohjavesiä. Ikään kuin siellä ei kukaan ymmärtäisi mitään ekologiasta!

Kriisijohtaminen

Talvivaaragate on maailmanluokan onnettomuus, mutta hallitus katselee sivusta. Miten tämä on mahdollista – sivistysmaassa? Se on mahdollista kokoomuksen Suomessa, jossa kriisijohtamista ei haluta uudistaa. Meillä pääministeri joutuu menemään kansainvälisiin tapaamisiin joukkoviestimien tarjoaman tiedon varassa, sillä meillä ei ole toimivaa kriisinjohtamisjärjestelmää. Meillä uskotaan hajautettuun malliin, jota kukaan ei oikeasti johda.

Ely-keskukset sinänsä ovat kummallisia viritelmiä. Niissä työ- ja elinkeinoministeriö johtaa alueellista ympäristöhallintoa! Vaikka ympäristövastuualueiden johtajilla on itsenäinen päätösvalta alansa asioissa, ihmisen käyttäytyminen ei ole näin yksiviivaista. Ympäristöväen pitää olla ely-keskuslauman jäseniä ja silloin ei kannata tehdä aivan mitä tahansa. Tämä nostaa vääjäämättä kynnystä ryhtyä hankalaksi kaikissa muiden ajamissa ”hyvissä” hankkeissa. Tällaisen viritelmän edellinen hallitus kuitenkin välttämättä halusi tehdä.

Entinen valtiosihteeri Risto Volanen on ollut itse näkemässä, kuinka tietämätön maamme johto on maailman kriisitilanteissa ollut. Vaikka hänen huoliinsa saattaa sekoittuakin puoluepoliittista väriä, hän puhuu silti asiaa. Ei koko kansakuntaa koskettavia tapahtumia voi jättää ”vastuuviranomaisen” huoleksi, koska siellä ei välttämättä ole tarvittavaa rohkeutta eikä osaamista. Ympäristöministeri Niinistö jopa myönsi, että ympäristöviranomaiset ovat olleet liian kilttejä. (Tästäkö johtuu Hämeen ely-keskuksen terästäytyminen, kun se uskalsi keskeyttää Virtaan voimalaitoksen toiminnan Sysmässä?).

Thaimaan tsunami hoidettiin vastoin silloisia järjestelmiä valtioneuvostovetoisesti. Kaksi vuotta sen jälkeen vuonna 2006 perustettiin valtioneuvoston tilannekeskus, josta tuli osa valtion kriisinjohtamismallia. Tämä aiheutti kriisin niissä viranomaisissa, jotka kokivat valtansa vähentyneen ja alkoi vastarintataistelu. Mitä tapahtuikaan, kun pääministeri vaihtui vuonna 2010? Kokoomus pääsi puhaltamaan Kiviniemen niskaan ja ajoi läpi turvallisuusstrategian, joka korostaa toimivaltaisten viranomaisten itsenäisyyttä ja byrokratiaa! Se on osaltaan mahdollistanut Talvivaaragaten paisumisen. Volanen vaati Hesariin jokin aika sitten laatimassaan kirjoituksessa Kataiselta uudistumis(!)kykyä, jotta kriisinhallinta saataisiin kuntoon.

Tarvittaisiinko kriisijohtamista vaikkapa itsekehuun perustuvan Green Mining -ohjelman pelastamiseksi? Saan aina näppylöitä, kun joku mainostaa olevansa maailman paras, se kun kertoo vain äärimmäisestä tietämättömyydestä. Tekes kuitenkin yrittää olla sellainen ja Katainen komppaa innokkaana kuin poika ensimmäistä autoaan. Green Mining -hankkeen tavoitteena on huomaamaton ja älykäs kaivos! No, Talvivaara ei ainakaan ole huomaamaton. Mikä siellä edustaisi älykkyyttä? Olisiko se yhtiön kestävän kehityksen johtaja Eeva Ruokonen, joka viime keväänä lupasi hätustellä muuttolintuja pois prosessivesialtailta, jonne niitä oli kuollut kymmenittäin.

Ei unohdeta naaraitakaan

Seksiä tihkuvan Annukka Roinisen haastatteluissa on nähty pelkkiä urosapinoita. Jopa Talvivaaran tiedotuspäällikkö on poikkeksellisesti uros. Ikään kuin tämä ongelma kaatuisi vain miesten niskoille. Onneksi on kuitenkin tämä kestävän kehityksen johtaja Ruokonen. Missä hän on koko akuutin kriisin ajan piileskellyt? Luulisi näin puusta katsoen, että hänen niskoilleenhan tämän pitäisi kaatua. Mitä virkaa hänellä ylipäätään on, kun kaivos tuntuu tekevän kaiken väärin kestävän kehityksen kannalta?

Pikaisella nettiselailulla Ruokonen löytyi tuon hätistelyjutun lisäksi vain vuodentakaisen Kalevan sivuilta, jossa hän vähättelee kaivoksen ympäristövaikutuksia.

Talvivaaraa tuskin olisi olemassa ilman biokemisti Marja Riekkola-Vanhasta, jota pidetään bioliuotusmenetelmän äitinä. Hänet valittiin vuonna 2007 Vuoden luonnontieteilijäksi ansioistaan uuden lehden kääntämisessä kotimaisen kaivosteollisuuden historiassa. Hän on kehittänyt menetelmän, jolla pystytään ympäristöystävällisesti hyödyntämään maaperän nikkelivarantoja.

Talvivaaraa ovat valvoneet myös Säteilyturvakeskuksen johtaja Tarja K. Ikäheimonen sekä Tukesin laitos- ja kaivosvalvontayksikön johtaja Päivi Rintakoski. Uraanin puuttuminen lupaehdoista ihmetyttää monia. Harvoin on sitäkään tuotu esille, että malmissa on uraanin lisäksi merkittävä määrä toriumia. Mitä sille tapahtuu? Ihmetystä on herättänyt sekin, että Säteilyturvakeskus tekee myös maksullista palvelutoimintaa, minkä vuoksi esimerkiksi kaivosprosessista ja jätteistä tehtyjä mittaustuloksia on jätetty julkaisematta.

Entinen ympäristöministeri Paula Lehtomäki kiemurteli A-talkissa eikä tietysti suostunut kantamaan Talvivaarasta minkäänlaista taakkaa. Hän jopa muisti muistuttaa, että viime aikoina jätevesikuormitus on saatu huomattavasti pienenemään. Johtuisiko sekin vain siitä, että jätevesiä on kerätty kaivosalueelle? Jossain vaiheessa tässäkin tietysti tulee raja vastaan ja se tapahtui marraskuun neljäs päivä.

Tapaus Kyllönen

Sekä Häkämies että Niinistö välttivät jopa ohjausmielessä visusti olla puuttumatta alaistensa viranomaisten toimintaan. Mutta mitä tekee kainuulainen naarasministeri? Hän erottaa alaisensa viraston johtajan, koska tämä ei ymmärtänyt olla tarpeeksi nöyrä. Roolit ovat menneet sekaisin, sanoi Merja Kyllönen. Kukaan edellisistä liikenneministereistä ei ollut rooliongelmia huomannut. Ehkä he ovat olleet parempia johtajia? Ehkä he ovat ymmärtäneet, etteivät ole kaikkitietäviä? Ehkä he ovat jopa sietäneet hieman kritiikkiäkin?

Kyllönen sen sijaan ei sulata arvostelua. Hän vetää esille naiskortin ja tasa-arvokortin ja uhrikortin ja ikäkortin. Ai nyt mua kyllä kiusataan, kun mää oon nainen. Naiskortin heiluttelu viestii pelkästään omasta heikkoudesta ja itseluottamuksen puutteesta. Yksikään mies ei voisi voivotella, että nyt ne naiset kiusaa mua, vaikka siellä sataa lunta tupaan ainakin yhtä sakeana kuin naaraspuolella. Kyse on vain sukupuolten erilaisesta selviytymiskyvystä. Se on biologiaa. Miehillä on enemmän testosteronia, joka suojaa mieltä. Muun muassa siksi politiikka on miljoonien vuosien ajan ollut miesten puuhaa. Politiikka on kuin jääkiekko, jossa välillä taklataan sääntöjen vastaisestikin. Jos sitä ei kestä, ei ehkä kannattaisi hamuta keskiympyrään?

Menetin luottamukseni Kyllöseen viimeistään silloin, kun hän oli Leikolan ja Lähteen vieraana Politiikkaradiossa. Voe mahoton, millaista kehumista ja hypetystä. Jos joku lupaa kuut ja taivaat ja kuulijansa (eli tässä tapauksessa L&L) rupeavat hypettämään, niin jotain on pielessä. Ihan niin kuin Talvivaarassa kävi. Vuonna 2007 Merja Kyllönenkin muuten hehkutti Talvivaaran ihanuutta.

Kyllönen tekee itsestään tasa-arvokysymyksen. Minä teen tasa-arvokysymyksen nälkälakkolaisista, jotka pääsivät valtamediaan vasta, kun ambulanssi haki heidät pois eduskuntatalon edustalta. Jos siellä olisi ollut naisia ilman ruokaa, sisäministeri Päivi Räsänen olisi tehnyt jotain konkreettista eikä suhtautunut asiaan niin kylmäkiskoisesti kuin urosapinoiden kohdalla teki. Sukupuolilla on eroa ja se ero on naaraiden hyväksi.

Harvoin se menee niin, että vain yksi on puhdas pulmunen. Kyllönen osoittaa käytöksellään ja mustavalkoisuudellaan, ettei politiikkaan pitäisi ottaa 1) naaraita eikä 2) nuoria. On melko mautonta esiintyä nuorena tuossa iässä (kohta 36 v) ja leimata samalla edeltäjänsä Anu Vehviläinen (49 v) vanhaksi. Ei kai vaan ikärasismi pilkistä päätään?

Kyllönen ei ole tuonut mitään uutta halveksimaansa äijäkulttuuriin. Hän potkii vielä pahemmin vyön alle kuin miehet koskaan. Mutta se on naisten oikeus ” tasa-arvon” nimissä. Kyllöstä katselemalla ja kuuntelemalla on helppo ymmärtää, mistä termi riivinrauta on peräisin. Hän haukkuu jopa naispuolisen edeltäjänsä osaamattomaksi! Jos ei edes julkisuudessa pysty kiukkuaan hillitsemään, voi vain arvailla millaista meno on kulisseissa – siinä taitaa Halonenkin jäädä toiseksi. Auttaisiko seksi?

 

PS. Voiko olla mitään kiehtovampaa kuin oikeasti nuori kaunotar, joka harrastaa suodatusta ja kaivosteollisuutta!

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 22.11.2012.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: