HALLITUS VAARANTAA TERVEYTESI

Poliitikot jauhavat kyllästymiseen asti työurien pidentämisestä. Jospa tekisimme vuosittaisesta influenssarokotuksesta pakollisen kaikille apinoille. Se pidentäisi työuria tehokkaammin kuin mikään muu poppakonsti.

Nelivuotinen hallitus värkkää Suomen kuntakenttää sekä sille alisteiseksi (!) määrittelemäänsä sosiaali- ja terveydenhuoltoa (sote) uuteen asentoon seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Siinä se käyttää apunaan Suomen ja Euroopan sekä koko maailman parasta asiantuntemusta, koska kyseessä on valtakunnan kallein investointi koskaan. Näin voisi tyhmempi olettaa. Totuus on kuitenkin toisenlainen.

Hallitus keksi… tai eihän hallitus mitään keksinyt, kyllä siellä on ollut joku yksittäinen apina, joka on vahva peruskunta -mantran ensimmäisenä ilmoille pieraissut. Oliko se pääministerin pallin alleen kahminut Jyrki Katainen? Luultavasti. Kysymys kuuluu nyt, miksi muut viisi puoluetta koukun nielivät? Pelkkää vallanhimoaan vai hallitukseen pääsyn kynnysmaksunako? Vahva peruskunta kuulema on itsellinen olio, joka pystyy tarjoaamaan asukkailleen kaiken. Mitään muuta ei sen lisäksi tarvita, sillä se osaa jopa sydämensiirron, ainakin mikäli hallitusta uskomme.

Hallitus haluaa mahdollisimman suuria kuntia ja mahdollisimman pieniä sote -alueita. Keskeinen kysymys kuuluu miksi. Miksi hallitus haluaa väkisin mahdollisimman byrokraattisia kuntia ja mahdollisimman heikkoja sekä keskenään erilaisia terveydenhoidon yksiköitä, vaikka tutkimukset ja muun maailman esimerkit kertovat, että kuntien pitäisi olla mahdollisimman pieniä ja sote-alueiden mahdollisimman suuria? Millä logiikalla voidaan väittää, että suuret kunnat takaavat tasa-arvoiset palvelut asuinpaikasta riippumatta, mutta erikoissairaanhoidon laatu ja yhdenvertaisuus parantuvatkin nykyisiä yksiköitä pienentämällä?

Erikoissairaanhoito on lähellä sydäntäni siksi, että sen ansiosta istun tässä nyt kirjoittamassa. Ilman erittäin hyvää ja toimivaa julkista suomalaista erikoissairaanhoitoa olisin ravinnut apinametsän koivuja jo vuosikausia.

Niin vahvoja peruskuntia ei Suomessa ole olemassakaan, että ne selviytyisivät yksin kaikesta perus- ja erikoisairaanhoidosta sekä sosiaalipalveluiden haasteista. Teoria vahvoista peruskunnista ei perustu mihinkään tosiasioihin. Se on idealismia, jonka Jari Sarasvuo todisti pätemättömäksi tavaksi tehdä tulevaisuutta. Idealismi unohtaa todellisuuden eli biologian. Sarasvuo kaivoi esille Upton Sinclairin yli sata vuotta sitten kirjaaman totuuden, joka kuvaa loistavasti nykyistä hallitustamme:

On vaikea saada ihminen ymmärtämään jotain, jos hänen menestyksensä on riippuvainen siitä, että hän ei ymmärrä.

Hallituksen uskonkappaleet ovat kohdanneet vakaata ja syvällistä kritiikkiä. Jospa todellisuus onkin hallitusohjelmaa vahvempi, aluetieteen professori Hannu Katajamäki pohtii. Hänen mukaansa tarvitsemme vahvoja maakuntia, emme vahvoja kuntia. Olen samaa mieltä.

Saarnaajasyndrooma

Hallitus ei halua edes puhua (eli nykykielellä keskustella) maakunnista, vaikka se kaikessa muussa (esimerkiksi sairauspäiväkarenssissa ja seksinostossa) vetoaakin Ruotsin esimerkkiin. Mistä muusta tässä haluttomuudessa on kyse kuin muutosvastarinnasta? Ei mistään muusta. Maakuntamalli antaisi hallituspuolueiden mielestä liikaa valtaa keskustapuolueelle ja perussuomalaisille.

Kepun ja persun pelko on ainoa hallituspuolueita yhdistävä tekijä. Niiden mielestä oma vallanhalu on riittävän hyvä syy tehdä valtakunnan tulevaisuuden kannalta kolmanneksi parhaita päätöksiä.

Tulevaisuuden sote on vielä täysi kysymysmerkki. Lain kirjoittaminen alkaa silti jo maaliskuun alussa. Kuulostaako vakuuttavalta osaamiselta? Ainakin se kuulostaa juosten kustulta. Hallituksella on hirmuinen kiire, koska se tietää, että sillä on aikaa vain tämä hallituskausi. Sotepähkinää pureskellut Maria Guzenina-Richardsonin (GR jatkossa) viime keväänä nimittämä Palvelurakennetyöryhmä sai loppuraporttinsa valmiiksi viime perjantaina. Työryhmän hampaat tylsyivät kesken kaiken eikä pähkinää saatu rikki. Raportissa jopa epäiltiin vahvan kuntamallin järkevyyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kela sekä Espoon kaupunki jättivät raporttiin eriävän mielipiteensä – joka itse asiassa oli vain yksi versio maakuntamallista. Vantaan kaupunginjohtaja esitti raporttiin täydentävän lausumansa, joka sekin olisi hyvin voinut olla eriävä mielipide.

Koska mikään ei ole sotessa mennyt kuin Strömsössä, GR asetti jo ennen työryhmän työn päättymistä Selvityshenkilötyöryhmän, jonka tehtävänä on kommandojoukkoina (GR:n ilmaisu) selvittää alueellisesti parhaita ratkaisuja. Sieltä tulee takuuvarmasti ”oikeita” esityksiä, koska ratkaisujen edellytetään perustuvan hallitusohjelmaan ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän tekemiin linjauksiin.

GR on kesken taiston saanut herätyksen, että yksi koko maahan soveltuva malli on täys mahdottomuus. Tässä(kin) hän on väärässä. Vain vahvoihin peruskuntiin jumittuminen aiheuttaa tarpeen erilaisiin eli sekaviin ratkaisuihin. Maakuntamalli toimii länsinaapurissa erinomaisesti ja toimisi myös Suomessa nimenomaan siksi, ettei se ole sidoksissa kuntapolitikoinnin vedätyksiin.

Palvelurakennetyöryhmän oli tarkoitus olla asiantuntijatyöryhmä. Olen aina luullut, että kun päättäjät kuulevat asiantuntijoita, he oikeasti kuuntelevat, mitä näillä on sanottavaa ja vasta sen jälkeen valitsevat parhaan vaihtoehdon. En luule enää. Palvelurakennetyöryhmä oli pelkkä kulissi, joka oli nimitetty tuottamaan hallitusohjelman mukainen ratkaisu. Siellä ei siis etsittykään parasta ratkaisua Suomen tulevaisuudelle. Asiantuntijoille tämä tuli yllätyksenä ja työryhmästä rupesi kuulumaan urputusta.

Ei tällainen ole mitään uutta politiikan rintamalla. Entisessä Neuvostoliitossa se oli jopa normi. Uutta on vain se, kuinka avoimesti Maria GR myönsi poliittisen painostuksen, vaikka vielä ennen kuntavaaleja yritti asiaa peitellä. Asiantuntijoiden täytyy ottaa huomioon se, että kun on kuusi puoluetta hallituksessa, niin se antaa omia reunaehtojaan myöskin tälle uudistukselle. Haastattelussa Maria puhui ristiriitaisesti mitä sattuu ja vääristeli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen näkemyksiä. Ja mikä karmivinta, ministeri nimitti tätä valtakunnan pätevintä terveysalan asiantuntijaa sivustahuutelijaksi!

Kaiken höpötyksensä jälkeen Marialla riitti pokkaa sanoa, että arvostan tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Siinä vaiheessa kotikatsomossa savu puski korvista ulos. Varmaan hän on itse sitä mieltä, niinhän se saarnaajasyndrooma toimii. Olet varmaan huomannut, kuinka esimerkiksi homoudesta ja uskottomuudesta paasaavat kristillisessä aviossa elävät saarnaajat yksi toisensä perään paljastuvat Tom Of Finlandin rautatieaseman vessassa panemiksi hyypiöiksi.

Marialle oli myös olevinaan täys yllätys, että vihreiden varapuheenjohtaja Timo Juurikkala lyttäsi työryhmän raportin. Maria teilasi tämän yksityisajatteluksi. Kuinka ministeri Maria voi olla näin tietämätön toisen ministerin ajatuksista? Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö vaati nimittäin jo elokuussa sotesuunnitelma B:tä kehiin. Eikö hallituksessa keskustella ollenkaan?

Naisvaltaa?

Hallitusohjelman paimentamisessa ei ole kaihdettu koviakaan otteita. Palvelurakennetyöryhmän puheenjohtajaksi asetettiin aluksi STM:n kansliapäällikkö Kari Välimäki, joka oli vasta puoli vuotta aiemmin saanut nimityksen uudelle viisivuotiskaudelle. Hän ei ollut kuitenkaan tarpeeksi neuvostoliittolainen ja rupesi pelehtimään maakuntamallia muistuttavan soteversion kanssa. Se ei tietystikään Maria -ministerille sopinut ja niin Kari -poika savustettiin pois virastaan. Puheenjohtajan paikalle aatetta vartioimaan Maria nimitti syksyllä oman avustajansa Johanna Näätsaaren. Nyt rupesi kusti polkemaan. THL:n ylijohtaja Marina Erholan sanoin: viime syksynä poliittinen ohjaus muuttui entistä voimakkaammaksi ja se johti siihen, että asiantuntijat eivät päässeet esittelemään vaihtoehtoisia malleja.

Toisiaan vihaavat sossuministerit Paula Risikko ja Maria GR löysivät toisensa, kun molemmat puolustivat Palvelurakennetyöryhmän raporttia ja haukkuivat THL:ää. Kaksi naarasministeriä riittää lyttäämään Suomen parhaan terveysalan osaamisen? Tämän jälkeen THL voidaankin lakkauttaa. Ei kai turhaan organisaatioon kannata verovaroja kaataa. Samalla voidaan säästää lopettamalla muutkin valtion asiantuntijavirastot. Seuraavaksi lahtilistalle joutaa Suomen ympäristökeskus. Säästyvillä rahoilla voidaan nostaa ministereiden palkkoja, koska he ovat kaikkien alojen erikoisasiantuntijoita.

Työryhmän raportista ei järjestetty normaalia tiedotustilaisuutta. Työryhmän jäsenet kuulema itse halusivat pitää matalaa profiilia, koska he tiedotuspäällikkö Eriikka Koistisen mukaan olivat sitä mieltä, että tästä ei tule mitään uutista. Ministeriryhmähän on linjannut ne raamit, nyt tarkennetaan vaan nyansseja. Näin työryhmäläiset häpesivät itsekin tekemisiään.

Viisi työryhmän raportista kertovaa yhteyshenkilöä ovat nekin kaikki naaraita. Sotesotku ainakin näyttää olevan naispolitiikkaa.

Korkeimmalla jalustalla lilluu Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä, jonka linjauksia asiantuntijoiden oli kumartaminen. Ministerit siis julistautuivat Suomen parhaiksi sote-asiantuntijoiksi. Ja keitä nämä Suomen toivot sitten ovat? Siellä istuu seitsemän naarasta ja yksi uros. Miten tämä täyttää tasa-arvolain vaatimukset? Ja miten se täyttää sote-asiantuntemuksen vaatimukset, että suomalaisten tulevaisuuden terveys perustuu vararehtori Risikon, hevostenhoitaja Virkkusen, ylioppilas GR:n, kirvesmies Ihalaisen, MMM Hautalan, pankkijuristi Henrikssonin, apteekin tekninen apulainen Kyllösen ja lääkäri Räsäsen osaamiseen?

Marian nimittämässä Palvelurakennetyöryhmässä oli lähes 30 jäsentä. Jokainen työryhmissä istunut tietää, ettei liian suurella porukalla saada aikaan muuta kuin wienerinmurusia kokouspäydälle. Varapuheenjohtajana toimi Välimäen seuraaja kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee ja jäsenistä 61 prosenttia oli naaraita. Välimäen potkujen jälkeen työryhmän kiintiömieheksi nousi HUS:n toimitusjohtaja Aki Linden.

Jotta aate tulisi kirjatuksi oikein, työryhmällä oli kerrassaan 16 sihteeriä. Liekö lajissaan Suomen ennätys? Kaikki olivat tietysti sosiaali- ja terveysministeriöstä (väärä nimi, pitäisi olla sosialistinen huijausministeriö) ja heistä naaraiden osuus oli 63 prosenttia.

Eikä siinä vielä kaikki. Palvelurakennetyöryhmällä oli apunaan asiantuntijaryhmä, jota johti Päivi Sillanaukee. Näitäkin apinoita oli noin 30 ja heistä 71 prosenttia oli naaraita.

Himmelintekijät

Mielenkiintoista sinällään, että kaikki neljä poikkipuolisen sanansa jättänyttä työryhmän jäsentä puolestaan olivat urosapinoita – edellyttäen, että laskemme THL:n ylijohtaja Marina Erholan kirjanneen eriävän mielipiteensä pomonsa Pekka Puskan ohjeistamana.

THL:n eriävään mielipiteeseen yhtyivät Kelan Heikki Hiilamo ja Espoon perusturvajohtaja Juha Metso. Siinä paperissa sanotaan kaikki olennainen. Toimivaa järjestelmää ei voida rakentaa vajaan 100 000 asukkaan (työryhmän esitys) varaan, sillä kansainvälinen kokemus ja tietämys kertovat, että vasta 200 000 – 400 000 asukkaan väestöpohja riittää turvaamaan laadukkaat ja vaativat palvelut. Tästä on olemassa runsaasti tutkimuksia. Kyseisiä alueita voisi olla Suomessa esimerkiksi 12 (historiallisia maakuntia Suomessa on yhdeksän) ja korkeintaan 20 (nykymaakuntia on 19).

THL:n mukaan sellaista uudistusta ei kannata toteuttaa, jonka vaikuttavuus on epävarma ja joka saattaa jopa heikentää palvelujen laatua: loppuraportissa esitetyt ratkaisut eivät ole riittäviä , jotta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukselle asetetut tavoitteet ja suunta toteutuisivat.

THL myös toteaa, että kuntauudistuksen ja soteuudistuksen erottaminen saattaisi olla järkevää.

Erityisen mielenkiintoinen on rahoitusmallista syntynyt vääntö. Nykyään meillä on kolme rahoituskanavaa sotepalveluille ja ministerityöryhmä haluaa vähentää ne kahteen. THL tarjoaa vain yhden toimijan mallia, koska peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon ongelmien keskeisenä syynä on, että resurssien jako päätetään eri paikoissa ja monikanavaisesti.

No onko yksi parempi kuin kaksi? Totta kai, sanoo pelkkä apinalogiikka. Kaiken lisäksi hallituksen malli on levällään kuin jokisen eväät. Loppuraportista löytyy kuva, joka havainnollistaa ministeriryhmän ajattelun ”selkeyttä”. Tällaisen häkkyränkö me haluamme itseämme hoitamaan? Vantaan Kari Nenosen täydentävä lausuma esittää joukon kiusallisia kysymyksiä siitä, miten tällainen himmeli saataisiin käytännössä toimimaan.

Sotehimmeli

Suomen terveydenhuolto lepää nykyään aivan liian monissä käsissä. Tähän ongelmaan hallituksen soteuudistus ei toisi mitään helpotusta, sillä meille jäisi senkin jälkeen työterveys ja yksityisterveys, jotka vähitellen murentavat järjestelmämme USA:n tasolle. Mutta sitähän kokoomus haluaa. Työterveys olisi tarpeeton, jos yritykset osallistuisivat kunnollisen julkisen järjestelmän rakentamiseen.

Impivaaran ma(ll)illa

Miten hallitus kuvittelee saavansa erikoislääkäreitä terveyskeskuksiin, kun niihin ei nyt saada tavallisiakaan lääkäreitä edes yli 100 000 asukkaan kaupungeissa? Kaikki ovat huolissaan perusterveydenhoidon epätasa-arvoisuudesta, mutta hallituksen malli tuo saman epätasa-arvoisuuden myös erikoissairaanhoitoon. GR:n mukaan 50 000 asukasta voi olla riittävä erikoissairaanhoidon järjestämiseksi! Mikään ei voi olla enemmän väärin luultu kuin tämä.

Työryhmän varapuheenjohtaja Päivi Sillanaukee myöntää, ettei meillä ole vielä mitään lopullista mallia. Hänen mukaansa asiantuntijoiden poliittinen ohjaus on uudenlainen työskentelytapa: kun poliitikot ja asiantuntijat yrittävät hakea yhteistä näkemystä, niin se on niin uudenlainen tilanne. Osalle saattaa tulla sellainen kuva, että politiikka hajottaa, vaikka käytännössä ollaan keskinäisessä keskustelussa ja vuoropuhelussa. Kuulostaako uudelta? Ei minusta, sehän on vanhanaikaista feministidiskurssia, jossa yksi osapuoli sanoo, miten asioista pitää ajatella – ja asiantuntijat turhautuvat.

Hallitusohjelma tuntuu olevan ministereille jumalan sanaa. Kaikki tekeminen pohjautuu kiireessä kyhättyyn kompromissipaperiin. Ehkä tarvittaisiin hieman rohkeutta ajatella omilla aivoilla. Ehkä tarvittaisiin enemmän muutosvalmiutta. Siihen tämä soteuudistus tuntuu kaatuvan, poliitikkojen muutosvastarintaan. Parasta mallia ei haluta edes etsiä. Hallitus yrittää keskittää soteasiat kolmen toimijan sijaa kahdelle taholle ja mainostaa sitä innovaatioksi, vaikka tarjolla olisi yhden toimijan mallin.

Olisiko taas hyvä neuvo, että vähempi idealismi tuottaisi paremman tosielämän tuloksen. Hallituksen molemmat uudistuslinjukset perustuvat pelkille kokoomuslaisille päiväunille. Hallitus menee ideologia edellä. Hallitus vaarantaa terveytemme.

Hallitus näyttää myös huonoa esimerkkiä viestittäessään, ettei asiantuntemuksella ja koulutuksella ole mitään merkitystä. Vastapuolen kuuleminen ja erilaisuuden sietäminen ei sekään näytä olevan hallituksen vahvimpia lajeja. Ehkä näiden hyveiden tuputtaminen rasisteiksi leimatuillekin voidaan siis lopettaa? Hallitus on ihastunut omaan erinomaisuuteensa eikä tietenkään voi myöntää olevansa väärässä taistellessaan ihmisen lajityypillistä käyttäytymistä ja kansainvälisyyttä vastaan. Hallitus rakentaa meille aivan omaa impivaaralaista kunta- ja sotemallia, jonka ainoa hyvä puoli on se, ettei Kataisen tarvitse myöntää olevansa väärässä.

Kasvojen säilyttämisen pakko on yleensä idiotismin merkki ja sitä se on tälläkin kertaa.

Vahvan peruskunnan salaisuus

Mutta jospa tämä ei olekaan naispolitiikkaa. Jospa ne kaikki naisjohtajat ovatkin patriarkaatin uhreja ja patriarkaatin nimi on tällä kertaa Jyrki Katainen. Ehkä hallitus on kuin jääkiekkojoukkue. Se pelaa niin kuin urosvalmentaja käskyttää. Eikä tämä hallituksen toiminta mitenkään eroa Jokerien tai HIFK:n tavasta pelata kiekkoa. Jokeri heiluttaa nyrkkejä, hallitus harjoittaa henkistä väkivaltaa asiantuntijoita kohtaan. Kummassakin tapauksessa on syytä olettaa, että ne käskyt tulevat patriarkaatista. Eihän se suloinen blondi Maria voisi mitenkään syyllistyä väkivallan lietsomiseen, eihän!

Yhtä asiaa en vain ymmärrä ja se on median käyttäytyminen. Semir Ben-Amor pantiin tikunnokkaan ja käräjille, mikä olikin oikein, mutta miksi hallitus sitten saa rauhassa mukiloida toisinajattelijoita? Miksei lööppimedia nyt huuda skandaalia? Aliarvioiko se lukijansa olettaessaan, etteivät apinat ymmärrä muuta kuin nyrkkiä ja puutarhatekstareita? Tai ehkä tässä on taustalla se ikiaikainen eli biologinen ilmiö, ettei henkistä väkivaltaa ymmärretä fyysisen väkivallan veroiseksi paheeksi.

Lopuksi vastaus alkupuolen kysymykseen, miksi Katainen on vahvan peruskunnan keksinyt. Mikä on se Kataisen ääneensanomaton perustelu vahvan peruskunnan hokemalle? Vahva peruskunta on ainoa tapa varmistaa julkisten palvelujen yksityistäminen. Katainen siis haluaa myydä suomalaisten terveyden veroparatiiseihin.

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 17.01.2013.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: