MANNUN EREHDYS

Katselen Voice of Finlandia kun satun muistamaan. Ohjelmassa ihmetyttää, että Paula Koivuniemi voi esittää mieslaulajista seksistisiä kommentteja ilman että kukaan pahastuu. Miestuomareilla moiseen ei olisi mitään mahdollisuutta, koska saisivat niskoilleen feministikoneiston vihat. Paula voi turvallisesti kehua ”jykevää poikaa”, kuten teki viimeksi, mutta Lauri Tähkä ei voi ihailla ”norjaa tyttöä”.

Suosikkitoimittajani Eve Mantu puhui tänään läpiä päähänsä. Valtaisa pettymys, että hänkin on joutunut antautumaan aivopesun edessä. Ei lapsia kasvateta tytöiksi eikä pojiksi, he ovat sitä jo ennen syntymäänsä. Kuka enemmän, kuka vähemmän, mutta keskimääräinen ero on selviö. Jo päivän vanhat tytöt katselevat ihmiskasvoja keskimäärin hanakammin kuin pojat, joita taas kiinnostaa enemmän sängyn yllä riippuva mobilelelu. Ei tällä ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa.

Nyt ”tasa-arvoa” kuitenkin viedään pakolla kasvatukseen ja sitä ujutetaan päiväkoteihin saakka. Siksi meillä jo yksivuotiaiden äidit painostetaan töihin, jotta lapset saataisiin laitosoloihin eheytymään. Naisasialiitto Unionilla on meneillään OPM:n rahoittama hanke Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa – tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa. Niinpä, verovaroja käytetään tällaiseen huuhaaseen. Sama kuin rahoitettaisiin horoskooppimerkkien hyvödyntämistä varhaiskasvatuksen apuvälineenä.

Jos poikatyttöjen ja tyttöpoikien oikeuksia halutaan oikeasti parantaa, pitäisi puhua yksilöllisyyden huomioon ottamisesta ja erilaisuuden hyväksymisestä. Ei sillä ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa. Naisliikkeen mukaan tasa-arvo on sitä, että yritysjohtajissa, fyysikoissa, professoreissa ja päätoimittajissa on oltava vähintään puolet naisia. Tasa-arvo siis vaatii, että puolet pojista leikkii nukeilla ja puolet tytöistä leikkii autoilla. Mantu kielsi näin olevan, mutta ohjelman lopussa hän kuitenkin putosi siihen mustaan aukkoon, jonka varaan koko tasa-arvodiskurssi on rakennettu.

Hän innostui syyllistämään vanhemmat kysymällä kuka haluaa tyttärelleen toistella näitä Tähkäpäätarinoita ja kuka haluaa pojalleen opettaa, että hänen on aina oltava se, joka ratkaisee, taistelee ja vapauttaa. Tämä kommentti tarkoittaa juuri sitä, ettei Liisa saa leikkiä nukeilla, vaikka haluaisi eikä Matti saa leikkiä autoilla, vaikka haluaisi. Suurin osa tytöistä nyt kuitenkin haluaa olla Tähkäpäitä ja suurin osa pojista haluaa ratsastaa heitä pelastamaan! Tämä sattuu olemaan biologiaa ja sitä vastaan on turha taistella niin kauan kuin meillä on nämä nykyiset geenimme.

Kun taistelu on turhaa, miksi sitten jaksan kiinnittää Naisunionin aivopesuun mitään huomiota? Siksi, että yksilötasolla sillä voidaan saada paljon pahaa aikaan aivan samalla tavalla kuin millä tahansa muulla ideologisella propagandalla. Ei yksikään kulttuurinen kokeilu ole ihmislajia tähänkään mennessä paremmaksi muuttanut, mutta paljon inhimillistä kärsimystä niillä silti on aiheutettu.

Poikien ahdas pilttuu

Totta kai lapsia(kin) pitää käsitellä yksilöinä. Mutta samalla pitäisi ymmärtää ja hyväksyä, että pojat ja tytöt ovat keskimäärin erilaisia ja tämä erilaisuus on biologiaa, ei kulttuuria. Jos poika ei halua lajitella haarukoita, se ei ole tasa-arvo-ongelma. Eve Mantu luulee, että sukupuolisensitiivinen kasvatus antaa poikien leikkiä autoilla, jos he haluavat niillä rällätä. Mutta eihän se niin mene. Sukupuolisentiivisyys mittaa huomion määriä, tiedostamattomia ennakko-odotuksia ja kehonkieliä vaatien samoja lukuja – sukupuolen perusteella. Sukupuolisensitiivisyys ei välitä siitä, että pojat ja tytöt oikeasti tarvitsevat erilaista suhtautumista, koska he ovat erilaisten aivojensa vuoksi keskimäärin erilaisia.

Johtuuko tämä feministisen diskurssin onttous siitä, että aatesiskot eivät ole koskaan kuulletkaan sanaa keskimäärin? Projektipäällikkö Milla Paunon mielestä sukupuoli-identiteetti vaihtuu päivittäin – ja Eve nyökyttelee.

Yksi suuri ongelma näille aatesiskoille tuntuu olevan se, että heidän mielestään pojille sallitaan enemmän vapauksia kuin tytöille. Eihän sekään niin mene. Pitääkö vääntää rautalangasta?

Kuvataan yhteiskunnan vakiintunutta normikäytöstä vaikkapa luvulla 0. Pojat syntyvät keskimäärin luvun 100 kanssa ja tytöt keskimäärin luvun 40 kanssa. Mitä nyt sitten tapahtuu, kun pilttejä kasvatetaan? Onko pojille sallittu enemmän vapauksia, jos tytöt saadaan pakotettua keskimäärin lukuun 20 ja pojat lukuun 40? Tytöt siis ovat keskimäärin kaksi kertaa poikia ”kiltimpiä”. Poikien vapausko on keskimäärin kaksinkertainen tyttöihin verrattuna? Ei, vaan pojat on pakotettu keskimäärin kolme kertaa ahtaampaan pilttuuseen kuin tytöt.

Lukkiutuneet toimintatavat ja yhteiskunnalliset rakenteet ovat biologiaa, samoin poikien vaikeus hallita omia impulssejaan. Miehillä kun sattuu olemaan erilaiset aivot kuin naisilla. Hedelmöittymisen jälkeen kaikki alkiot ovat samanlaisia eli naaraita. Raskausviikoilla 8-24 XY-alkio altistuu testosteroniryöpylle, joka vääntää alkiosta uroksen, aivoja myöten. Karttuva tieteellinen todistusaineisto osoittaa, että kohdunaikainen testosteronialtistus vaikuttaa sosiaalisiin taitoihin, kielen kehittymiseen, empatiaan ja visuaalisanalyyttisiin taitoihin.

Urosten alkionkehitys on siten paljon riskialttiimpaa kuin naaraiden ja siksi meitä uroksia on niin moneen junaan, myös niitä, jotka eivät näytä ehtineen edes ratikkaan. Mutta myös pieni osa naarassikiöistä voi jonkin virheen vuoksi altistua mieshormoneille. He ovat usein niitä poikatyttöjä ja myöhemmin feministejä; miehiset aivot ~naaraan vartalossa.

Feministit eivät tunne oloaan hyväksi maailmassa, jossa suuri enemmistö käyttäytyy niin kuin heidän biologiansa käskee eli ovat ”stereotyyppisiä” miehiä ja naisia. Siksi feministit ovat kehittäneet opin, jonka mukaan sukupuoli on pelkkää kulttuuria, siis muovailuvahaa. Tämä oikeuttaa heidät hyökkäämään jopa päiväkoteihin sensuroimaan ”sukupuolisilmälasiensa” avulla lastenkirjoja ja vaatimaan enemmistöä käyttäytymään vähemmistön ehdoilla!

Epänormaali enemmistö

Ei tässä tietysti mitään järkeä ole, mutta kun se on muotia, niin jopa Eve Mantu on mennyt halpaan. Ohjelmaa kuunnellessa tuli väkisin mieleen 70 -luku, jolloin taistolaiset esittivät vastaavaa ”tiedostamisen” vaatimustaan (muistan sen ajan liiankin hyvin) – aivan vastaavaa propagandaa ja aivan yhtä biologian vastaista.

Muistanpa yhden opiskelijanaaraan, joka jo silloin vaahtosi tyttöjen ja poikien samanlaisuudesta. Hänestä tuli myöhemmin Suomen Luonto -lehden toimittaja. Olipa kiintoisaa lukea vuosikausia myöhemmin, kuinka hän lehdessä paljasti, että lapsistaan oli ihan väkisin tullut stereotyyppisiä poikia ja tyttöjä, vaikka hän oli parhaansa mukaan muuta yrittänyt.

”Tytöt” ovat keskimäärin rauhallisempia sukupuolensa ansiosta, siksi heitä on vähemmän vankiloissa kuin ”poikia”. Se on biologiaa, se on hormonitoimintaa – ei PMS ole ainoa asia, johon hormonit vaikuttavat. Vaatiiko ”tasa-arvo”, että vankiloihin pitää saada yhtä paljon miehiä ja naisia? Vaatiiko ”tasa-arvo”, että naisten on tehtävä yhtä paljon itsemurhia kuin miesten? Onneksi olkoon feministit, olette onnistuneet: naisten suhteellinen osuus itsemurhista on kasvussa ja naisvankien määrä on kaksinkertaistunut 15 vuodessa. Naiset vetävät viinaa ja tupakoivat kohta tasa-arvoisesti miesten kanssa. Luulenpa, että naisten mielenterveysongelmatkin ovat pahentuneet.

Aivan mahtavaa, nyt tämä ”kasvatus” aloitetaan jo päiväkodeissa! Ei kannata enää ihmetellä, miksi feministit niin raivokkaasti vastustavat lasten kotihoitoa.

Jos poika ei tykkää haarukoiden lajittelemisesta, miksi hänet pitäisi siihen ”tasa-arvon” nimissä pakottaa? Sukupuolisensitiivisyys kun nimenomaan korostaa, että jokaisen pitää saada tehdä halujensa mukaan – miksi tämä oikeus olisi vain sukupuolivammaisilla? Miksi sukupuolisensitiivisyys poistaa normaalisti kehittyneiden oikeuden käyttäytyä normaalisti?

Ohjelman kaikki tosielämän esimerkit osoittivat, että pojat ja tytöt ovat erilaisia. Se on feministeille syy sodanjulistukseen normaaliutta vastaan. Kansa käyttäytyy feministien mukaan väärin, vain he ovat oikeassa. Taas mennään samalla logiikalla kuin taistolaisten aikaan. Tasa-arvoa huudetaan poikkeustapaukset edellä. Suuri enemmistö julistetaan epänormaaliksi ja sitä yritetään vääntää vähemmistön mieleiseksi.

Kuulostaako viisaalta? Ei minustakaan.

Kotikasvatuksessa tätä kihvelisyndroomaa ei edes ole, koska siellä ei ole poikien ja tyttöjen ryhmiä. Tässä yksi syy, miksi laitoshoidosta pitäisi luopua. Vain laitoshoidossa enemmistö ”pakottaa” vähemmistön edustajia vääriin ”rooleihin”.

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 06.02.2013.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: