ILMAISET LOUNAAT

Päivän tasa-arvo: Linnanmäelle myydään tästä lähtien vain yhdenlaisia lippuja. Lapset ja aikuiset ovat vihdoin tasa-arvoisia!

Tähän ikään on jo oppinut, ettei ilmaisia lounaita ole. Silti niitä silloin tällöin tyrkytetään. Tänään joku yli-innokas puhelinmyyjäuros olisi väkisin halunnut lähettää minulle täysin ilmaisia partahöyliä ja sukkia. Ei ollut edes ensimmäinen kerta. Miksiköhän ne ovat juuri nämä tavarat, joita miehille tarjotaan? No, joskus on tuputettu kalsareitakin. Saavat aina kieltävän vastauksen täältä apinametsästä. En halua turhaa roinaa enkä halua olla lisäämässä turhanpäiväistä kulutusta.

Pari päivää sitten maalikylillä käydessä joku ökyauto pysähtyi kadunvarteen ja avoimesta ikkunasta kuului pulinaa. Siinä oli italialaiseksi johtajaksi itsensä esitellyt 30+ urosapina. Luulin ensin, että kaveri kysyy tietä, mutta eihän navigaattoriaikakaudella niin alkeelliseen toimenpiteeseen tarvitse turvautua. Hyvin näytti italojohtajan oloiselta tämä apina, vaikka tuskin oikeasti mikään johtaja oli. Hän kertoi olevansa menossa lentokentälle ja selitti, että joutuisi siellä vaikeuksiin. Siksi hän halusi lahjoittaa minulle jotakin.

Haa, meinasin heti lähteä kävelemään, mutta uteliaisuus pakotti kysymään, mistä oli kysymys. Jotain hämärää tähän on pakko liittyä. Toivottavasti ei sentään huumepussia käpälääni tunge. No, pusseista oli todellakin kysymys. Näiden pussien sisällä kuitenkin oli kalliin näköisiä pukuja ja takkeja. Jos ostaisin yhden, niin saisin kaksi ilmaiseksi! Sellainen afääri tällä kertaa. Kauppoja ei syntynyt, kun en sellaisia kuteita tarvitse. Ei olisi syntynyt muutenkaan. Joko ne olivat varastettuja tai väärennöksiä.

Harmi, etten tajunnut ottaa auton rekkaria talteen, niin olisin voinut ilmoittaa poliisille. Tai miksi olisin ilmoittanut? Tuskin siellä kenelläkään olisi ollut aikaa tällaiseen reagoida.

Lännen tuho

Kaipa tuo bisneksen tyrkyttäminen on vain sitä Euroopassa 1500 -luvulla keksittyä kapitalismia. Länsimaisen kulttuurin versio 2.0 on siitä lähtien hallinnut maailmaa. Mutta mikään kulttuuri ei kestä ikuisesti. Sopii muistaa, että versio 1.0 kaatui yhden sukupolven aikana 1600 vuotta sitten. Onko meidänkin lähtölaskentamme jo alkanut? Sitä kysyi eilisiltaisen historiadokumentin Länsimaiden illankoitto ensimmäinen osa. Ja pätevästi kysyikin.

Tulossa on vielä kuusi osaa. Tätä ensimmäistä jaksoa voi katsoa Areenassa enää muutaman vuorokauden. Jo se paljastaa hämmästyttäviä tosiasioita historiasta. Ehkä emme olekaan niin loistavia kuin kuvittelemme? Vain tietämättömyys sallii meidän asettua muiden yläpuolelle. Jalkapallokin on keksitty Kiinassa! Et varmaan ole kuullut merenkulkijasta nimeltä Zheng He, joka purjehti Kiinasta Afrikkaan jo 1400 -luvun alussa? Silti tiedät, kuka oli Kristoffer Kolumbus – vain siksi, että olemme on niin sisäänlämpiävää porukkaa.

Euroopan nousu perustui ruokottomaan väkivaltaan sekä hajoita ja hallitse -periaatteeseen. 1500 -luvun Euroopassa pieni oli kaunista, koska se generoi kilpailua. Mutta nyt, kun Eurooppa laskettelee persmäkeä, se turvautuu keskittämiseen – kuten Suomen hallituskin!

Tarkoitus ei ollut katsella tuotakaan ohjelmaa, jotenkin vain eksyin väärään paikkaan oikeaan aikaan. Vielä vähemmän olin tietoinen A -studion jälkeisestä dokumentista. Jäniksenä Varkaudessa oli jo nimenä niin kiehtova, että oli pakko kurkistaa, mistä tässä oikein on kysymys. Itse asiassa se oli kertomus siitä, kuinka länsimaisen kulttuurin mureneminen on jo alkanut. Se oli kertomus Jäniksen valokuvaajasuvun historiasta 1900 -luvun Suomessa ja mitä sitten tapahtui, kun kapitalismi hylkäsi varkautelaiset.

Koska valokuvaus on toinen elämäni, elokuvaa oli kiehtova seurata. Suvun nuorin, neljännen polven valokuvaaja Matleena Jänis on koonnut sukunsa filmiaineiston dokumentiksi, joka on selostettu mainiolla murteella. Taas kerran saamme muistutuksen siitä, että hyvää (tai jopa parempaa) elämää oli ennen meitäkin. Ja kuinka hienoja kuvia alkeellisilla välineillä saatiinkaan aikaiseksi. Hävettää näiden automaattitarkennusten ja -valotusten sekä digimateriaalien ja kuvanvakainten keskellä. Tärkeintä on kuitenkin antaumuksellinen työ ja kuvaajan näkemys.

Tällekään taideteokselle ei ole suotu katseluaikaa kuin muutama vuorokausi!

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 12.02.2013.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: