YSTÄVÄN ? PÄIVÄ

Pientä on miesten sortamisen halu naisiin nähden verrattuna naisten sortamisen haluun toisiinsa nähden.

                                                                                      – Sylvi Kekkonen

Hyvää ystävänpäivän myöhäisiltaa kaikille…

Hmmm, huomasit varmaan, ettei tuossa ollut huutomerkkiä toivotuksen lopussa. Oikeasti en ole koskaan viettänyt näitä dollarinkeruupäiviä. Sen verran sentään olen vanhanaikainen, että äitienpäivänä ja jouluna pitää lähiapinoita jollakin tavalla muistaa. Ja kuka edes on ystävä? Näin somehysterian aikana sana on menettänyt kaiken arvonsa.

Ja miksi juuri ystävän muistamiseksi pitäisi jokin erikoinen päivä olla? Eikös ystävä ole se, jota pitäisi muistaa joka päivä? Jos jollekin erityispäivä pitäisi keksiä, niin vihamiehelle. Olisi päivä, jolloin voisi virallisesti yrittää hyvitellä eniten vihaamiaan apinoita. Siitä voisi jopa syntyä jotain positiivista, muuallekin kuin pelkkiin kassakoneisiin.

Vihamies on tietysti patriarkaattinen termi, joka sivuuttaa kokonaan vahvemman sukupuolen. Silti en ole huomannut, että feministit olisivat vaatimassa sanan vaihtamista neutraaliksi vihahenkilöksi, vihanaisesta nyt puhumattakaan! Ai niin, sehän johtuu siitä, että näiden vihaisten apinoiden mielestä vihaisia naisia ei ole edes olemassa… Kannattaa kysyä vaikka Tuomas Enbuskelta, pitääkö tämä luulo paikkansa.

Miehen vankilavuosi on 13 kuukautta!

Ystävänpäivä ei ole enää pelkkä yrityselämän sponsori, nyt se on jopa valjastettu ideologisen sodankäynnin välineeksi. Aika raadollista – ystävyyden nimissä tehdään valtapolitiikkaa korkeimmalla mahdollisella tasolla. Tämä vain todistaa, kuinka loistavasti feministit ovat onnistuneet valtaamaan yhteiskunnalliset rakenteet.

Kannattaa muistaa, että feministit eivät aja naisten eivätkä miesten asiaa, vaan pelkkää omaa agendaansa. Se onnistuu loistavasti, koska he käyttävät hyväkseen naaraiden evolutiivista valta-asemaa. Koska naaras on urosta tärkeämpi sukupuoli, urosten tehtävä on suojella ja ottaa huomioon tämä erityisasema. Sen avulla näyttää olevan helppo kahmia rusinoita pullasta niin kuin naisliike tekee. Ne rusinat ovat pois paitsi miehiltä, valitettavasti myös naisilta – eritoten niiltä, jotka haluaisivat hoitaa itse omat pentunsa.

Nyt siis YK:n naisjärjestöt (UN Women) ovat keksineet laajentaa väkivaltapropagandansa myös ystävänpäiväteemaan. Suomessa tämän näyttää huomanneen vain Keskisuomalaisen nimetön pääkirjoittaja, mutta heti häntä siteerattiin Yle:n kanavilla muun muassa Lea Miettisen toimesta. YK:n ystävänpäiväsanoma menee näin: anna kumppanillesi, vaimollesi, äidillesi, sisarellesi ja tyttärellesi lahjaksi elämä ilman väkivaltaa. 70 prosenttia naisista kohtaa väkivaltaa jossakin elämänsä vaiheessa. Lisäksi naiset kokevat rakenteellista väkivaltaa. Talouskriisi vei pelkästään viime vuonna maailman naisilta noin 13 miljoonaa työpaikkaa.

Hyvä ajatus, eihän kukaan voi noita toiveita vastustaa. Ongelma onkin vain siiä, että ”tasa-arvoa” vaaditaan epätasa-arvoisin argumentein. Ystävänpäivä on siis päivä, jolloin vain naaraat ansaitsevat ystävyyttä? Miehille kai sitten jää vain se vihapäivä. Tuohon YK:n rummutukseen sisältyy viesti, että vain miehet harjoittaisivat väkivaltaa ja että vain naiset kokisivat rakenteellista väkivaltaa. Väärin molemmat – lasilattioiden alta löytyy pelkkiä miehiä.

Naisjärjestöt ovat onnistuneet väkivaltamanipulonnissaan erittäin hyvin. Suurin osa laumasta on saatu uskomaan, että naiset ovat pelkkiä uhreja ja miehet pelkkiä syyllisiä. Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusrikos, näin YK opettaa. Missä vaiheessa ihmisoikeudet ovat lakanneet koskemasta miehiä? Tai ehkä olen elänyt harhaluulossa, että ne olisivat joskus koskeneet.

Miehiä kuolee väkivallan vuoksi paljon naisia enemmän. Miehet kohtaavat paljon enemmän väkivaltaa elämänsä aikana kuin naiset. Siinä on yksi syy miksi miesten vuosi on 11 kuukautta. Siihen on biologiset syynsä. Mies on väkivaltaisempi kuin nainen päinvastoin kuin kolme neljäsosaa suomalaisista uskoo. Mutta miehet tappalevat yleensä keskenään. Biologia suojaa naisia niin paljon, että perhetasolla puntit ovat tasan. Nainen lyö ja haukkuu siinä missä mieskin – ellei jopa enemmän.

Kannattaa lukea esimerkiksi, mitä Wikipedia kertoo perheväkivallasta. Näitä lukuja et löydä naisjärjestöjen propagandasta. Jos ongelmaa tarkastellaan neutraalisti ja tilastoihin nojautuen, UN Womenin ja muiden naisjärjestöjen levittämiltä väitteiltä putoaa pohja pois. Ihan vaan esimerkiksi: miehet kokevat törkeää perheväkivaltaa naisia enemmän, nainen murhaa kaksi lasta kolmesta, seurustelusuhdeväkivallan uhreista neljä viidesosaa on poikia, parisuhdeväkivallan kohteeksi joutumista pelkäävistä kaksi kolmasosaa on miehiä…

Olisiko jo aika ruveta puhumaan aidoista eikä aidanseipäistä?

Olisiko myös tästä syytä puhua ääneen: Oikeudessa miehet saavat kovempia tuomiota kuin naiset, varsinkin kun on kyse perheväkivallasta. Jopa rikosten silminnäkijät muistavat tapahtumat miesten kannalta epäsuotuisammin.

Edes tuo työpaikkavalitus ei pidä paikkaansa. 13 miljoonaa toki lienee oikea luku, mutta eihän se kerro mitään ilman vertailukohtaa. Netistä luku löytyy helposti monilta YK:n sivuilta, mutta missään ei kerrota, moneltako mieheltä talouskriisi vei työpaikan. Ja miksikö? Siksi, että se olisi suurempi luku kuin 13 miljoonaa ja feministiseltä valitukselta putoaisi jälleen pohja pois. Ja miksi se on suurempi, siihen on monia syitä. Miesten osuus työvoimasta on ylipäätään naisia suurempi (mm. koska osa naisista hoitaa lapsiaan) ja talouskriisit lisäävät erityisesti miesten työttömyyttä. Viime aikoina mukaan on tullut huolestuttava piirre; miehet näyttävät katoavan työelämätilastoista kokonaan.

Rakkauden tasa-arvo

Aki ja Husu huseerasivat ystävänpäivän kunniaksi parisuhderakkauden kimpussa. He olivat kutsuneet asiantuntijoiksi psykologi Tony Dunderfeltin, toimittaja Roman Schatzin ja eduskunta-avustaja Nasima Razmyarin. Tony sanoi, että naista pitää ymmärtää, vaikka keskustelu päättyikin siihen, ettei naista voi koskaan ymmärtää.

Voisiko miestäkin välillä yrittää ymmärtää?

Roman ihmetteli, miksi parisuhteet voivat huonommin kuin koskaan, vaikka meillä on kaikenmaailmanterapeutteja enemmän kuin koskaan. Mainio oivallus. Ehkä taustalla on jotain sen suuntaista, että meillä käytetään huumeita enemmän kuin koskaan, vaikka huumesotia käydään enemmän kuin koskaan. Tai että lihaa syödään enemmän kuin koskaan, vaikka sen haitoista valistetaan enemmän kuin koskaan. Ja milloin olemme ennen syöneet näin paljon kevyttuotteita, mutta silti lihomme enemmän kuin koskaan…

Sopisiko tähän luetteloon myös sellainen epäortodoksinen ajatus, että perheväkivaltaa on enemmän kuin koskaan, vaikka siitä syyllistetään miehiä enemmän kuin koskaan? Ihmisen käyttäytyminen kun ei mene niin kuin robotilla. Epäoikeudenmukaiseksi koettu propaganda tahtoo generoida sille vastakkaista toimintaa. Siksi Neuvostoliittokin kaatui, vaikka oli niin suuri ja mahtava.

Totta kai tämä feministinen propaganda vaikuttaa. Se kun julistaa, ettei naisilla ole minkäänlaista osaa tai arpaa perheen sosiaalisessa kanssakäymisessä. Naiset saavat raivota ja huutaa sydämensä kyllyydestä, sitä ei lasketa. Vain miesten pitää hillitä itsensä. Voisivatko naisasianaiset viimein tunnustaa, että myös naisilla on jokin rooli perheväkivallassa?

Ali ja Husu kertoivat Suomessa asuvasta nepalilaismiehestä, joka on menossa kotimaahansa vihille naisen kanssa, jota ei ole koskaan nähnytkään. Jostakin syystä tällaiset avioliitot kestävät paremmin kuin ”rakkaus”avioliitot. Silti niitä demonisoidaan.

Isännät ottivat juontohomman ihan tosissaan. He jopa soittivat Ruotsiin Hanna Wageniukselle, joka on sikäläisen kepun nuorisojärjestön feministiksi tunnustautuva puheenjohtaja ja joka vaatii moniavioisuuden sallimista. Hieno juttu, koska emmehän muuten voi puhua rakkauden tasa-arvosta. Tony muistutti polygamian syvistä historiallisista juurista. Ihan hyvä, paitsi että kyseessä ovat biologiset juuret. Olemme biologisesti polyamorinen laji, jota hallitaan kulttuurisella yksiavioisuudella.Siksi niin monet voivat pahoin.

Roman tuskaili, että yhdessäkin naisessa on tarpeeksi kestämistä ja ehdotti, että jospa kieltäisimme heteroavioliitot. Vastarakastunut Nasima ei innostunut asiasta, vaikka tunnustautui hänkin feministiksi – feministiksi, joka ei osaa käyttää pyykinpesukonetta!

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 14.02.2013.

2 vastausta to “YSTÄVÄN ? PÄIVÄ”

  1. Hyvä kirjoitus. Kyseenalaistamalla disney-uskovaisten tarjoamat käytöskaavat ja uusin silmin ympäristöään tarkkailemalla ne elämän totuudet paljastuu. Naarashyttysvaltion ”laittomille killeille” tällainen valaistuminen vaan on tietysti suositeltavampaa ennemmin kuin myöhemmin…

    • Kiitti! Luulenpa, että valaistuminen valitettavasti tulee myöhemmin ja vaikeimman kautta. Koneisto on rakennettu niin mittavaksi, ettei se vapaaehtoisesti antaudu minkään totuuden edessä. Pelkästään UN Womenilla on Suomessa 30 paikallistoimikuntaa aatetta levittämässä…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: