PASKAA TUULETTIMESSA

Yhteiskuntamme on niin rakennettu, että urossukupuolen on mahdotonta käyttäytyä lajityypilliseen tapaansa. Jos keksii jotain hauskaa, poliisi on heti kurmuuttamassa. Mietipä päissäsi: kiellettyjen asioiden lista on todella pitkä.

Ajattelin lauantai-iltana katsella ruotsalaisten euroviisukarsintoja eli Melodifestivalen -ohjelmaa Yle Femmalta, mutta en sitten katsonutkaan. Täällä Apinametsässä Fem jostakin syystä lähetti pelkkiä tekstiuutisia oikeiden ohjelmien sijaan – eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, kun näin tapahtuu. Onneksi näitä länsinaapurin ohjelmia voi katsella SVT:n nettisivuilla. Ja Melodifestivalenia kannattaa aina tuijottaa vaikka pelkkien tiss… eikun sen teknisen osaamisen, iloisuuden ja naaraskauneuden vuoksi, missä olemme selvästi naapuria jäljessä. Sen sijaan kilpailukappaleet eivät ainakaan tässä osakilpailussa olleet kummoisia. Krista Siegridsillä ei siis ole mitään hätää!

Naarasjuontajana loisti jälleen ihastuttava Gina Dirawi. Ihastuttavuutensa tulee palestiinalaisjuurista. Tämä on se syy, miksi Suomikin tarvitsee lisää tummia geenejä. Monimuotoisuus parantaa yksilöiden symmetriaa. Luonnossa monimuotoisuuden on katsottu olevan hyväksi melkein asiassa kuin asiassa, miksei siis apinalaumoissakin. Tutkija Markus Jokela on saanut selville, että kauniit naaraat lisääntyvät rumia siskojaan tehokkaammin – sinänsä ei mikään yllättävä tulos. Hitaasti (0,02 standardipoikkeaman vauhtia/sukupolvi) mutta varmasti evoluutio siis kaunistaa naaraita.

Onko jossain maksimi, jota kauniimmaksi ei voi enää tulla? Joko ruotsalaisnaaraat hipovat tätä rajaa? No eivät kaikki ainakaan – voisiko naaraiden välisen kauneuskuilun suureneminen siis johtaa feministimilitarismin pahenemiseen? Pakko tätä on kysyä, kun lukee ruotsalaista tasa-arvopöhinää euroviisujen tiimoilta. Ruotsissa on nyt meneillään naiskriisi, kun kolme neljästä osakilpailusta on käyty ja vain yksi naisartisti on selvinnyt finaaliin!

Jestas sentään. ”Tasa-arvo” siis edellyttää, että kansan pitää äänestää yhtä innolla naisia ja miehiä riippumatta siitä, mitä kukin osaa? Tämä nyt viimeistään osoittaa, että Neuvostoliiton tiellä ollaan. Sukupuoli edellä mennään ja vasta sen jälkeen mietitään, mikä olisi laumalle parasta, jos sittenkään.

Hevosta poskeen

EU:ta puolestaan vavisuttelee hevoskriisi. En nyt oikein ymmärrä tätäkään. Olisihan se asiallista, että yrittäjät kertoisivat rehellisesti, mitä apinoille myyvät. Mutta milloin yrityselämä muka on päässyt rehellisyydellä rehvastelemaan? Jos rehellistä hevosenlihaa myydään rehellisen naudanlihan sijasta, ei rikos ole mielestäni kovin kummoinen. Ei se ole ainakaan tämän hysterian väärti.

Pakko on taas ihmetellä, miksi lauma aina vauhkoontuu vääristä asioista.

Joka kolmas brittiapina on jättänyt valmisateriat ostamatta equuskriisin vuoksi. Kerrassaan mainiota, mutta miksi juuri hevosenliha on saanut kuluttajat järkiintymään – valmisruuat kun eivät ylipäätään ole apinoiden ruokaa. Hevosenliha ei ole epäterveellistä, pilaantunutta eikä myrkyllistä, se on aivan tavallista lihaa. Vain tunne ihanista niityillä vapaana kirmaavista hepoistako boikotin on aiheuttanut?

Ei tällaista polemiikkia syntynyt edes silloin, kun meille syötettiin, ja luultavasti syötetään koko ajan, pilaantuneita, saastuneita ja tuunattuja elintarvikkeita. Eivät ftalaatit, nitriitit tai bisfenoli A ole koskaan tällaista kriisiä saaneet aikaiseksi. Siksikö, etteivät kemikaalit herätä tunteita? Ainoa mieleentuleva tunnekuohun aiheuttanut kemikaali taitaa olla talidomidi, mutta sen jäljet olivatkin silmin havaittavia.

Jos olisimme järkevästi käyttäytyvä eläinlaji, esimerkiksi suurin osa meillä myytävistä makkaroista olisi kielletty jo ajat sitten. Tai siis jos oikeasti olisimme järkevä eläinlaji, kenellekään ei olisi tullut edes mieleen sellaisia valmistaa.

Monimuotoisuutta UPM:n ja VAPO:n tapaan

Ehkä muistat Metsän tarinan? Parhaassa tapauksessa olet käynyt katsomassa elokuvan itsekin. Elokuva on kuvattu Etelä-Karjalan viimeisissä erämaissa. Niistä osan sattuu omistamaan metsäjätti UPM -Kymmene Oyj, joka aiemmin kunnostautui Indonesian sademetsien tuhoajana. Elokuvan toinen kuvaaja, entinen keihässuuruutemme Hannu Siitonen on huolissaan. Elokuvan piti olla vetoomus vanhojen metsien puolesta, mutta näyttääkin käyneen päinvastoin. UPM on kaavoittanut elokuvassa näkyvän Haarikon metsän rantatonteiksi. Aikataulu on kova, töiden pitäisi alkaa jo keväällä…

Jokaisen kansalaisen pitäisi tietää, että vanhat metsät ovat varsinkin eteläisessä Suomessa äärimmäisen vähissä. Suojellusta 1,1 prosentin metsäalastakin vain 0,2 prosenttia edustaa vanhoja metsiä. Kuukkeli ja muut erämetsien asukit tarvitsevat näitä viimeisiä eheitä metsälaikkuja. Sen tietää vallan mainiosti myös UPM:n ympäristöpäällikkö Sami Oksa. Silti hän ratsastaa elokuvan siivellä kehuen, kuinka se on kunnianosoitus suomalaiselle metsäteollisuudelle ja kuinka nykyisillä talousmetsien luonnonhoidon menetelmillä Haarikon metsät muuttuvat entistä monimuotoisemmiksi.

Jos Sinulla on päässäsi yhtään järkeä, käyt viimeistään nyt kirjoittamassa nimesi Haarikon alueen suojelua vaativaan adressiin, siis juuri tällä istumalla!

Saatan kuvitella, kuinka Siitosta vituttaa lukea tuollaista paskaa. Kuinka hänen työnsä onkin muka ollut kunnianosoitus UPM:lle. Hah! Voisiko apinaa enää pahemmin loukata? Viimeisten vanhojen metsien pirstominen ei millään muotoa edistä monimuotoisuutta. Vanha metsä kuuluu monimuotoiseen ympäristöön ja nyt sitä on liian vähän. Oksa tietää tämän vallan hyvin, mutta kyse ei olekaan tiedosta vaan politiikasta. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat, tiesi jo vanha kansa sanoa.

Olen tätä samaa laulua itsekin kuunnellut, kun aikoinaan taistelin valtionyhtiö VAPO:n turvesuohimoja vastaan. Siinä ei luontoarvoilla tai vesistöjen puhtaudella tai kalataloudella ollut mitään merkitystä. Vastassa oli milloin lakimies, milloin ympäristöpäällikkö. Ei mitään merkitystä sillä, että Pirkko Selin on koulutukseltaan biologi. Ei sitä hänen puheistaan voinut huomata.

VAPO näyttää edelleen jatkavan samalla linjalla, vaikka uusi toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny ehti muuta mainostaa. Turvetuotannossa jätevesien pudistaminen on ainakin yhtä haastava tehtävä kuin mitä kaivosyhtiö Talvivaaralla on edessään. Niinpä VAPO:n liiketoimintajohtaja Pasi Koivisto katsoi aiheelliseksi ruveta haukkumaan ympäristöstä huolta kantavia kansalaisia harvinaisen tökeröin sanakääntein. Koivisto on Oksan tavoin mestari puhumaan aidanseipäistä silloin kun pitäisi puhua aidoista. Jokainen asia maailmassa saadaan sanoja vääntämällä näyttämään juuri sellaiselta, miltä epäilyn kauppiaat sen haluavat näyttävän. Sitä Koivisto ei tietenkään halunnut mainita, että VAPO esimerkiksi on vuosikausien ajan järjestelmällisesti laiminlyönyt mainostamiaan tarkkailuvelvoitteita eikä turvetuotannon päästöistä ole koskaan mitattu humuksen määriä.

Paskakone

Talvivaaralla ei mene hyvin, vaikka viranomaisetkin yrittävät sitä tolpillaan pitää. Kainuun ely-keskuksen toimintaa on kovin vaikea ymmärtää. Senhän pitäisi olla ympäristöviranomainen. Ai niin, mutta sehän saa rahansa elinkeinoministeriöstä! Vaikea on löytää tolkkua sille, kenen lauluja ely-keskuksen virkamiehet laulavat ja kenen lauluja heidän sallitaan laulella. Kainuu ely on malliesimerkki siitä, kuinka viranomaisen ei pitäisi toimia. Geologian tutkimuskeskuksen tehtäviin kuuluu Suomessa kaivostoiminnan edistäminen Suomessa. Sieltä virkavapaalla oleva geologi Kari Pääkkönen johtaa koko ely -viritelmää sekä myös ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualuetta, eli juuri sitä osastoa, jonka pitäisi terrierin lailla roikkua ympäristörikollisten lahkeessa. Kuulostaako uskottavalta yhtälöltä?

Ely -keskusten synty oli ympäristön kannalta suuri virhe. Sen tiesivät monet jo päätöstä tehtäessä, mutta edellinen hallitus oli tuottavuushurmiossaan toista mieltä. Nyt riskit realisoituvat. Ely-keskuksissa on yleistä etua valvomassa ympäristöviranomaisen lisäksi myös kalatalousviranomainen, jolla on aiemmin ollut itsenäinen päätösvalta puolustettaessa kalatalouden etua erilaista taloudellista hyväksikäyttöä vastaan.

Kainuussa yritetään katkaista tämäkin ympäristöä puolustava säie. Ely -keskus ilmoitti lopettavansa kalatalouspäällikön viran tammikuun lopussa, kun viran silloinen haltija Jukka Nyrönen jäi eläkkeelle. Tarkoitus oli, että kalatalouden edusta olisi päättänyt elinkeinovastuualueen johtaja Jaana Korhonen! Tämä olisi ollut vallan erikoinen ratkaisu, koska elinkeinoilla ja kalataloudella on lukuisia törmäyskohtia. Korhonen ei itse nähnyt tässä mitään ongelmaa, mutta harva pystyykään malkaa omasta silmästään kaivamaan.

Viikko sitten Kainuun ely -keskus antoi Talvivaaralle luvan laskea 1,8 miljoonaa kuutiometriä ”puhdistettuja” jätevesiä Vuoksen ja Oulujoen vesistöihin. Ympäristöministeriön teettämän Talvivaara -selvityksen mukaan paitsi ely -keskukselta, myös Talvivaaralta itseltään on puuttunut asiantuntemusta ympäristöasioissa. Ei mikään yllätys tämäkään. Listaan on lisättävä myös Pohjois-Suomen aluehallintovirasto sekä Vaasan hovioikeus.

Yhtiö oli hakenut lupaa neljän miljoonan vesikuution juoksuttamiselle eikä tietysti ole tyytyväinen. Päätös voi vaarantaa nikkelinlouhinnan aloittamisen ja siten koko yrityksen toiminnan olemassaolon. Toimitusjohtaja Pekka Perällä onkin taskussaan suunnitelma B:

Jos niin sanotusti paska osuu tuulettimeen eikä Kuusilampea saada kokonaan käyttöön, meillä on suunnitelma avata Kolmisopin malmio.

Siis jos paska leviää oikein kunnolla, yhtiö repii auki toisenkin palan kainuulaista luontoa ennen kuin tekee konkurssin…

Lääniä Perällä riittää, sillä yhtiön kaivosalueen pinta-ala on 65 neliökilometriä. Viime syksynä, kuukautta ennen kipsisakka-altaan posahdusta, yhtiö ehti julkistaa suunnitelmansa alueen laajentamisesta 134 neliökilometriin. Se on melko tarkkaan sama kuin Lahden kaupungin maapinta-ala!

Muuten olen sitä mieltä, että Suomeen pitää saada tarpeeksi, siis todella tarpeeksi jämäkkä kaivosvero. Sitä ei koskaan tule, koska kapitalistit eivät halua luopua eduistaan ja rahoistaan. Kapitalistit rakastavat rahaa ja pääministeripuolue kokoomus rakastaa kapitalisteja.

Tässäkö syy, miksi meikäläinen lainsäädäntö näyttää nykyään niin ala-arvoiselta? Kaivoslaki tuli voimaan vuonna 2011 eikä siihen edes harkittu sisällyttää kaivosveroa. Metsälain uudistus on parhaillaan loppusuoralla eikä siinä ole kuunneltu luonnon monimuotoisuuden asiantuntijoita. Laista voi tulla jopa voimassaolevaa lakia huonompi! Sama asiantuntijoiden pelko riivaa kunta- ja sote -uudistajia. Täysin kummallista meininkiä.

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 18.02.2013.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: