ASIAKASPALVELUA

Olen saanut viime päivinä taas harvinaisen hyviä kokemuksia erilaisilta palveluntarjoajilta, viimeksi eilen. Liian harvoin tulee annettua tunnustusta positiivisista asioista, joita arkipäivässämme on moninkerroin kehnoja enemmän. Yleispiirteenä voi jälleen todeta, että mitä pienempi yritys, sitä hienommin siellä asiakkaisiin suhtaudutaan.

Mutta eipä unohdeta julkista sektoriakaan, koska ihan samat apinat siellä meitä palvelevat. Edes poliisin lupavirastosta oli mahdoton löytää mitään kritisoitavaa, kun kävin passia uusimassa – ellei sellaiseksi lasketa sitä, että jonotussysteemi pukkasi minut urosapinan pakeille, vaikka hemaisevia naarasvirkailijoitakin olisi ollut tarjolla. Entäs sitten apinametsän terveyskeskus. Jostain olen saanut lahjaksi flunssanpoikasen ja se oireili antibioottikuuria vaatien. Soitin perjantaina sairaanhoitajalle kello 13. Kaikki lääkärinajat oli tietysti täyteen buukattu, mutta niin vain seisoin tunnin kuluttua resepti kädessä terveyskeskuksen ulko-ovella.

Vieläkö joku kehtaa valittaa, ettei julkiselta puolelta koskaan saa palvelua?

Nokakkain saa yleensä paljon parempaa palvelua kuin puhelimessa, kuten seuraavakin esimerkki osoittaa.

Nykyään tuntuu olevan muotia käydä terapeutilla. Ihan Amerikan tasolle emme onneksi ole vielä yltäneet. Siellähän eliitti luulee psykoterapian olevan elämän tarkoitus. No, olen minäkin käynyt hoidossa viime vuosien ajan. Sen terapeutin nimi on jalkaterapeutti. Toiset virittävät yläpäitään, minä siis sitä kaikkein alinta sektoria, koska erääseen tautiiin annetut tarpeellisen rankat hoidot pistelivät jalkojen hermoja romukoppaan. Todella viheliäinen vaiva tämä neuropatia.

Jalkaterapeutti on aivan ihana naaras. Siellä käy mielikseen. Ehkä hoidoilla on positiivisia vaikutuksia yläpäähänkin, ken tietää. Viimeisen käynnin jälkeen tuli kuitenkin yllätys. Lasku oli kolminkertainen aiempiin verrattuna. Melko reipas korotus taksoihin. Tämäkö on niitä hallituksen ”köyhyydenvaistaisen taistelun” tuloksia?

Pitihän sitä tietysti yrittää selvittää, mistä on kysymys. Se olikin helpommin sanottu kuin tehty. Jostain kumman syystä olin saanut tällä kertaa paperilaskun, vaikka ne on jo vuosikausia lähetetty Netpostiini. Laskussa oli vain yksi puhelinnumero. No hyvä, kyllä sekin riittäisi, mutta aavistin vaikeuksia, sillä numero näytti vievän aivan johonkin muualle kuin sairaanhoitopiiriin.

Soittelin ja soittelin. Automaatti vastasi, että puhelu saatetaan nauhoittaa palvelun kehittämiseksi. Mikään muu sieltä ei sitten vastannutkaan, odottelusta huolimatta. Kohta tulisi tämä soittelu kalliimmaksi kuin laskun määrä. Kerkesin siinä jo moneen kertaan ratkaisemaan, miten palvelua pitäisi kehittää. Ensinnäkin pitäisi kertoa, paljonko odottelu asiakkaalle maksaa. Sitten voisi luoda järjestelmän, joka laskisi keskimääräisen odotusajan ja kertoisi sen odottajalle. Sitten voisi panna linjoille jotain parempaa musiikkia, tai voisihan siinä kertoa vaikka jotain hyödyllistä terveystietoakin. Tai eroottisia tarinoita.

Kaikkein tärkeintä olisi tietysti lisätä asiakaspalvelijoiden määrää.

Lopulta olin olevinani ovela. Soitin sairaalan keskukseen ja pyysin yhdistämään laskutukseen. No sama lopputulos siitäkin, automaatti oli taas asialla. Miten niille keskussairaalan laskuttajille kukaan voi soittaa, kun puhelut ohjataan ties mihin päin Suomea? Pitäisi varmaan olla virkailijan nimi tiedossa…

Lopulta sieltä ”asiakaspalvelusta” joku ärtsynoloinen naarasapina vastasi. Oli varmaan saanut edelliseltä soittajalta palautetta palvelun laadusta ja minä tietysti jatkoin samalla linjalla. Kysyin ensimmäisenä, missä päin maailmaa puheluuni vastattiin. Rouva kieltäytyi kertomasta. Paljasti sentään, että kyse on Instrum Justitia Oy -nimisestä (perintä)yrityksestä. Sairaanhoitopiiri on siis ulkoistanut asiakaspalvelunsa yksityiselle firmalle. Sehän on nyt muotia, tai on ollut jo vuosikausia. Julkiset organisaatiot ”säästävät” ja panevat asiakkaansa maksumiehiksi.

Pitäisikö tässä nyt haukkua surkeaa yksityistä palvelua (Euroopan johtavalta yritykseltä) vai sairaanhoitopiiriä, joka on näin tyhmän ulkoistuksen tehnyt?

Arvasin jo etukäteen, ettei mikään idioottimaiselta kuulostava Instrum Justitia pysty kysymykseeni vastaamaan. Ei se pystynytkään. Rouva antoi minulle numeron, johon pitäisi seuraavaksi soittaa eli sen, johon olin toivonut sairaalan keskuksen minut yhdistävän. Sieltä vastasi toinen naaras ja kertoi, ettei hän osaa sanoa, miksi laskun määrä on kolminkertaistunut. Pitäisi soittaa jalkaterapeutille!

Saivat nitistettyä. En viitsinyt pilata vielä terapeutinkin päivää, vaan maksoin kiltisti laskun. Näin meitä hallitaan.

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 14.04.2013.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: