KESÄN SALDO – tasa-arvon epätasa-arvoinen maailma

Vittu mikä proggis!

Ohimennen vilkaisen,

Posse vie koko käden.

Kuuden äijän leikkii,

tää on testogeelii.

Kohta tää kielletään kait,

ei täyty Suomen tasa-arvolait.

Mitä jäi viime kesästä mieleen? Erikoiset sääolot varmaan useimmille. Kesäisen toukokuun jälkeen talvinen kesäkuu ja sitä seurannut ennätyshelteitä hiponut heinäkuu sekä esterinperseinen elokuu. Siinä sitä oli muun muassa perhosentoukilla ja kanalintuemoilla kestämistä. Maanviljelijöidenkään työ ei sujunut suunnitelmien mukaan, mutta milloinpa se niin tekisi.

Nuorena olisin nauttinut helteiden jatkumisesta täysin rinnoin. Enää ylenmääräinen lämpö ei samalla tavalla ilahduta, se jopa läkähdyttää. Toisten ilo voikin olla toisten kuolema. Viimekesäistä vaatimattomampi helleaalto vuonna 2010 aiheutti Suomessa 300 ennenaikaista kuolemaa. Vanhukset ja pitkäaikaissairaat eivät vain kestä moista rasitusta. Kokooomuspoliitikkoja tämä tieto varmaankin ilahduttaa, helpottaahan viikatemieh.. eikun henkilön tuottavuuden nousu kestävyysvajettamme ja samalla päästään eroon sotekustannuksia aiheuttavista turhanpäiväisistä apinoista.

On kesässä positiivisiakin puolia, kuten – Naiset. Talvivällyistään kuoriutuneet kaunottaret ilahduttavat silmää, elleivät mitään muuta. Ja hiuksensakin pääsevät pipon alta valloilleen. Poninhäntäriippuvaiselle kesäaika on orgastista iloittelua.

Vinkki naisille, joilla hiuksia riittää: ”häntä” heiluu sitä seksikkäämmin, mitä ylemmäs takaraivolle sen sitoo.

Poninhäntäkausi alkaa virallisesti Venlojen viestistä. Mikä sen kauniimpaa, kun lähdössä kaikilla eturivistä starttaavilla naarailla letti heilahtaa lähtölaukauksen jälkeen. Kannattaa muistaa, että sille paikalle pääsevät vain kilpakentillä parhaiksi valikoituneet geenit. Sama ilmiö kertautuu kaikkialla, missä naiset keskenään kilvoittelevat. Feministikampauksia saa mikroskoopilla etsiä niin yleisurheilukilpailuista, missikisoista kuin musiikkikilpailuistakin – ja melkoisia kaunottaria löytyy myös shakin naisten maailmanmestareista, venäläisgeenejä useimmiten.

Eivät kai kenellekään tule yllätyksenä ne tutkimustulokset, jotka paljastavat miesten suosivan pitkähiuksisia naisia. Vain pitkillä ja keskipitkillä hiuksilla on merkittävä yhteys naaraan koettuun viehättävyyteen. Eivät nekään tiedot yllätä, että maailman parhaiten palkatuilla tähtösillä on poikkeuksetta pitkät, tuuheat ja elinvoimaiset hiukset. Sellaiset hiukset jopa antavat anteeksi puutteita kasvojen symmetrisyydessä. Mutta tiesitkö, että tutkimukset myös kertovat loistavien hiusten olevan usein kulttuurisekoituksen tulosta? Heti tuli mieleen Maria Lund. Hänen täydelliset hiuksensa, kokonaisvaltainen kauneutensa ja huippulahjakkuutensa ovat suomalaisen ja romanialaisen geenicocktailin tulosta; ”kulttuuri” paljastuu jälleen biologiaksi!

Feministi on naiselle susi

Hiuksissa on tietysti kyse biologiasta. Hormonisi ja geenisi vaikuttavat siihen, miltä näytät. Ne paljastavat, oletko hedelmällinen, terve ja siten oiva partneriehdokas uusien ihmisten alullepanemiseen. WHR lienee tähän arviointiin paras mittari, mutta hiuksilla on oma merkityksensä. Tutkimukset paljastavat myös, että kauniit ja komeat ihmiset ovat älykkäämpiä kuin vähemmän viehättävät (yhteys on itse asiassa on vahvempi uroksilla kuin naarailla). Kurvikkaat eli naiselliset naiset hakkaavat älykkyydessä luisevat miesmäiset naaraat. Kaiken lisäksi leveälantioisilla naisilla on aktiivisempi seksielämä.

Koska kyse on niinkin tärkeästä asiasta kuin lajin olemassaolosta, on aivan ymmärrettävää, että kauneus, älykkyys ja muu kyvykkyys käyvät käsi kädessä. Tiedemaailmassa symmetrian, älykkyysosamäärän, terveyden, pitkän iän sekä yleisen menestyksen välinen korrelaatio on itsestäänselvyys, sen verran asiaa on tutkittu. Kauniisiin naaraisiin sijoitetaan parittelussa jopa enemmän spermaa kuin rumempiin naaraisiin.

Hyvät geenit ovat yhtä kuin symmetrinen ruumis ja paremmin toimivat aivot. Tuloksena ihanampi ja antoisampi elonkaari kuin huonojen geenien rumilla ja katkerilla. Kas, elämä on pelkkää biologiaa!

Vain yhden aatteen siskot pullikoivat kauneutta enää tiedettä vastaan. Varmaan tunnet  feministisen hokeman, että ei se ulkoinen vaan sisäinen kauneus. Voimme nyt lopullisesti kuopata tämänkin ”totuuden”. Sinänsä on ymmärrettävää, että vähemmän hemaisevat naarasapinat yrittävät epätoivoisesti nostattaa omaa statustaan, mutta valheisiin turvautuminen paljastaa samalla heidän sisäisen(kin) kauneutensa olemattomuuden.

Kuinka muuten ovat selitettävissä symmetristen naisten kokemukset:

Nimenomaan naiset suhtautuivat minuun nuivasti. Miehiltä en ole näinä 20 vuotena saanut ensimmäistäkään seksististä kommenttia tai minkäänlaista taitojen kyseenalaistamista. Naisilta niitä on tullut satamäärin.

Taideasiantuntija Pauliina Laitinen-Laiho on joutunut jopa lyhentämään hiuksensa kanssasisarten kateellisen käytöksen vuoksi. Hän on siis seksuaalisen häirinnän uhri. Jo vanha kansa tunnisti tämän naiskateuden. Havainto on puristettu ihailtavaan, twitteriäkin tiiviimpään muotoon: nainen on naiselle susi. Tuota voisi hieman stailata nykytietämyksen mukaisesti esimerkiksi näin: ruma nainen on kauniille naiselle susi. Vielä täydellisempi muotoilu olisi tietysti: feministi on Naiselle susi.

Koska kauniit apinat ovat keskimäärin rumempia apinoita pätevämpiä, he saavat helpommin töitä, heille maksetaan parempaa palkkaa ja he selviävät oikeuistuimissa rumia apinoita lievemmillä tuomioilla. Elämä on heille kaikin puolin helpompaa, ellei ulkonäkökateellisten panettelua oteta huomioon. Kauniina pidetyt naiset ansaitsevat kahdeksan prosenttia keskiarvoa enemmän, kun taas rumemmat sisarensa joutuvat tyytymään neljä prosenttia keskiarvoa alhaisempiin tienesteihin. Miehillä homma menee päinvastoin: komeat urokset tienaavat vain neljä prosenttia keskimääräistä enemmän, kun taas rumimmat jäävät 13 prosentin päähän keskivertouroksesta. Tässä näkyy havainnollisesti, kuinka evoluutio joka yhteydessä kohtelee lempeämmin naaraita kuin uroksia.

Myöhäiskesän ulkonäkökeskustelu roihahti silmille, kun EU -parlamentin korkea-arvoisin suomalaisvirkamies Sanna Lepola (vas) rupesi kateuksissaan lyttäämään seksikkyydessään ja osaamisessaan ylivoimaista ex-meppi Eija Riitta Korholaa (kok). Korholan synti on Sannan mielestä tietysti se, ettei tämä ole tarpeeksi feministi (ja edustaa väärää puoluetta). Käytännössä Sanna kuitenkin hyökkää kauneutta ja seksuaalisuutta vastaan! Nahkarintaliivit, alushousut ja muodokas vartalo ovat hänen mielestään asioita, joita pitää paheksua ja jotka on pidettävä kaapissa, ellei suorastaan kätkettävä burkan sisään. Kaiken lisäksi Sanna sattui keksimään nämä rintsikat ja pöksyt omasta päästään

Olisiko tässä sopiva paikka muistuttaa, kuinka biologia ohjaa käyttäytymistämme. Rumat naaraat eivät siis pärjää millään mittareilla kauniimmilleen. Mutta he voivat pahentaa tilannettaan stressaamalla itseään. Akatemiatutkija Markus J. Rantala on tämänkin selvittänyt: stressi rumentaa naista. Stressihormonitaso korreloi käänteisesti naisten kasvojen puoleensavetävyyden kanssa. Toisaalta stressihormonin tiedetään heikentävän naisten hedelmällisyyttä ja romahduttavan estrogeenitasoja. Se myös lisää rasvakudoksen kertymistä. On siis vain luonnollista ja lajimme kannalta tarkoituksenmukaista, että miehet välttelevät niin rimppakinttuja kuin läskejäkin.

Tulee mieleen, että onko tuo feminismin yksi pääprojekteista eli naisten pakottaminen kapitalistisen järjestelmän orjatyöläisiksi sekin alitajuista taistelua kauneutta vastaan; näin naisille luodaan suunnattomat määrät rumentavaa stressiä.

En ole feministi, koska olen Nainen

Oikeastaan kaikki feminismin väittämät voi todeta pätemättömiksi jo lyhyellä tutustumisella evoluutiobiologiaan. Siksi kai ismin soturit kieltävätkin biologian ja tarjoilevat tilalle ”kulttuuria” kaiken selittäjäksi. Mitään tieteellistä pohjaa väitteelle ei tietenkään löydy. Vai oletko ehkä sitä mieltä, että nais”tutkimus” on jo kumonnut biologian ja evoluution? Saatat hyvinkin näin kuvitella, uskoohan enemmistö länsimaalaisista apinoista enkeleihinkin. Jostakin syystä suuri osa laumasta luottaa mieluummin humpuukiin kuin tosiasioihin.

Kannattaisi muistaa aina, että kulttuuri on biologian tuote. Siksi sillä ei voi selittää mitään.

Jos yhtään olet feministien puuhailuja seurannut, et voi olla huomaamatta kuinka naisellisuus ja naissukupuolen vahvuudet sekä erityistaidot ovat naisliikkeen mustalla listalla. Itse asiassa feministit arvottavat maailmaa urosnäkökulmasta: esimerkiksi insinööri on kotiäitiä parempi.

Paradoksi selittyy siitä, että feministeillä todella on miesten aivot. Feministiprofeetat ovat altistuneet sikiönkehityksensä aikana epänormaalin suurille mieshormonipitoisuuksille. He ajattelevat miestyypin aivoillaan eri tavalla kuin oikeat naiset. Feministejä kun valitaan politiikan tai yrityselämän huipulle mikään ei muutu.

Kannattaisi muistaa, ettei politiikkaa tehdä ala- vaan yläpäällä!

Alapäässä suurimmalla osalla feministeistä lienee naarasvärkit, mutta ei suinkaan yläpäässä. Tätä blogia lukeneille tieto feministien kehityshäiriöstä ei ole uusi, mutta nyt se on todistettu tieteellisesti. Tutkimus tulee Ruotsista, joten sen täytyy olla totta. Mikä hauskinta, koekaniinit saatiin houkuteltua feministikongressin osanottajien joukosta karkkien ja hedelmien avulla!

Feministejä on lukumääräisesti hyvin vähän, mutta he käyttävät hyväkseen evoluution naaraille kehittämää erityisasemaa. Siltä korokkeelta huutaessaan he saavat vaikutusvaltaa, vaikkeivät lauman asialla olisikaan. Silti on kysyttävä, miksi mitättömän vähemmistön omasta erilaisuuden ahdistuksesta kumpuavan katkeruuden annetaan saastuttaa koko yhteiskunta?

Erityinen punainen vaate feministeille on heteroseksuaalisuus. Siksi sitä pyritään rajoittamaan kaikin mahdollisin keinoin. Feminismin pyhien kirjoitusten mukaan yhdyntä merkitsee jo sinänsä naisen alistamista. Ei kai siis ole ihme, että äitiys on halveksittava ominaisuus eikä sille tule suoda minkäänlaista arvostusta. Vähintä mitä äiti voi feministin mielestä tehdä, on pistää mukulat mahdollisimman pian kasvatuslaitoksiin, joita harhaisesti päiväkodeiksi kutsutaan. Vastenmielisintä mitä feministi voi kuvitella kuulevansa, on äitipuhe.

Olen pitkään ihmetellyt, miksi Oikeat Naiset antavat tällaisen oman osaamisensa ja elämänsä mitätöinnin jatkua. Yksityisesti alistamisen meininki kyllä tuomitaan, mutta julkinen vastarinta on jäänyt vaisuksi. Onneksi maailmalla on jo syntynyt liikehdintää: Naiset feminismiä vastaan. Milloin Suomessa? Voin lanseerata nopeimmille ilmaiseksi kaksi perustelua olla olematta feministi:

En ole feministi, koska olen Nainen

En ole feministi – koska estrogeeni.

Nainen on pariutumishierarkiassa feministiä korkeammalla. Miksi siis yksikään heteroseksuaalinen Nainen haluaisi olla feministi? On surullista, että feministit tyhmyydellään pilaavat naissukupuolen maineen.

Terroristijärjestöt

Kävin viime kesänä ihailemassa pohjoisruotsalaisia maisemia, erityisesti Storforsenia, joka on Euroopan suurin valjastamaton koski. Reissulla sattui käpälään paikallinen lehti, jossa mainostettiin queer-bussin saapumista paikkakunnalle. Kyseinen auto kierteli ympäri Ruotsia markkinoimassa queer-aatetta ennen syksyisiä valtiopäivävaaleja ja samalla tietysti mainostettiin Tukholmassa tänä viikonloppuna pidettävää Cinema Queer International Film Festivalia. Vielä siis ehdit mukaan tähän ylistystilaisuuteen!

Ensimmäiseksi tulee kysyneeksi, kenen rahoilla tämä kaikki värväys tapahtuu. Todennäköisin selitys on, että manipuloinnin kustantavat veronmaksajat. Bussin kiertelystä löytyy tietysti videoita YouTubessa. Kovin häävejä katselukertoja ne eivät ole keränneet, Kiirunan vierailua on käyty katsomassa sata kertaa. Siinä esiintyy apinoita, jotka on houkuteltu hehkuttamaan rakkauttaan queer-bussia kohtaan! Vastenmielisintä on, että mukana on pieniä lapsia. Miten tämä nyt eroaa muiden terroristijärjestöjen tavasta pakottaa kaappaamansa henkilöt ylistyspuheisiin?

Feminismi on kommunismiin ja natsismiin verrattava, elämän biologiset lainalaisuudet kieltävä järjestelmä. Sillä on oma terroristisiipensä SCUM, jonka tavoitteena on miesten eliminoiminen maapallolta. YouTubessa oli pitkään Swedish SCUM haviing fun -video, jossa tavoitetta havainnollistettiin ampumalla lehteä lukevaa miestä päähän ja juhlimalla tapahtumaa tanssin hurmassa. Videon avulla mainostettiin SCUM -manifestia esittelevää teatteriesitystä, jonne rahdattiin katsojiksi myös koululuokkia. Alkuperäinen video pantiin häveliäästi salasanan taakse vain uskoon vihkiytyneitä feministisotureita varten. Mutta se löytyy yhä tästä osoitteesta.

Tuota videota voidaan tulkita myös vertauskuvallisesti nykyisessä itä-länsi ottelussa. Lehteä lukeva mies on Vladimir Putin, jonka päätä IMF:n korruptiosta syytetty naarasjohtaja Christine Lagarde osoittaa aseellaan (eli EU:n talouspakotteilla). Laukaisun jälkeen Lagarde ilakoi Heidi Hautalan ja poikien ympärileikkauksia kannattavan Angela Merkelin kanssa sitä, että Venäjän talouskasvu on vihdoin saatu pysähtymään.

Kuinka SCUM muka eroaa muista maailman vaarallisimmiksi luokitelluista terroristijärjestöistä, kuten ISIS, Al-Qaida, Taleban, Al-Shabaab tai Boko Haram? Missä luuraa tasa-arvo, kun ISIS:n teloitusvideo järkyttää koko maailmaa, mutta SCUM:n teloitusvideo ei herätä minkäänlaista reaktiota?

Feministien suurimpien huolenaiheiden joukossa ovat tytöttely ja tissikatseet. Miksi en ole nähnyt heidän strategiaansa kasvihuoneilmiötä vastustaan? Ainoa (tarkoitushakuinen ja paikkansapitämätön) huolensa näyttää olevan,  että ilmastonmuutos on uhka naisille. En ole huomannut myöskään ISIS:llä olevan minkäänlaista strategiaa ilmaston lämpenemistä vastaan. Ehkä nämä aatteet luottavat fatalismiin ja perinteisen ristiretkeilyn voimaan. Kun puolet väestöstä (eli miehet ja kaikki vääräuskoiset) murhataan, oikeauskoisille löytyy riittävästi lebensraumia huonommissakin olosuhteissa.

Miesten eliminoimiseksi on kehitelty mitä erilaisimpia keinoja. Hellävaraisinta linjaa edustaa 22 -vuotias feministi Femitheist, jolla on facebookissa tuhat seuraajaa. Kaksi vuotta sitten hän lanseerasi Kansainvälisen kastraatiopäivän, jonka avulla miesten määrä saataisiin pudotettua 1-10 prosentin välille nykyisestä. Vain se takaisi hänen mielestään todellisen tasa-arvon saavuttamisen. ”Valitut” urokset sijoitettaisiin reservaatteihin, josta he voisivat siittiöntuotannon lomassa käydä tekemässä töitä – ilman palkkaa tosin, sillä eihän heillä olisi rahalle mitään käyttöä.

Femitheist on miettinyt valmiiksi tuon isänpäivän tilalle sijoitetun kastraatiopäivän ohjelmankin:

Urospuoliset apinat tuodaan alastomina toreille odottamaan vaaleilla valitun Castrator -naaraan toimenpidettä. Kadunvarsille kokoontuneet naiset hurraavat miehille, jotka kohta liittyisivät sivistyneeseen maailmaan. Heidät pannaan pöydälle ja nukutetaan siksi ajaksi, että Castrator saa nyhdetyksi kivekset irti. Miehille suodaan puolen tunnin toipumisaika, minkä jälkeen heidät lähetetään alastomina koteihinsa. Kaikki urokset, jotka eivät vapaaehtoisesti operaatioon suostu, murhataan ikään katsomatta. Kaikki naaraat, jotka pullikoivat vastaan, pannaan terapiaan vapautumaan naisvihastaan. Näin kaikki sodat, rikokset ja väkivalta loppuisivat maailmasta…

Suomessa tätä on itse asiassa jo kokeiltu. Hirvillä. Vasojen kanssa liikkuvien naaraiden ampuminen on ollut pitkään rikollista puuhaa. Niinpä vanhojen, kymmenpiikkisten ja voimakkaiden uroshirvien määrä on romahtanut. Se on vaikuttanut naaraidenkin käyttäytymiseen. Ne eivät ole nuorista teineistä kiihottuneet, joten lisääntyminen on heikentynyt ja vasojen koko pienentynyt. Nyt ollaan siinä pisteessä, että on jouduttu julistamaan sonnien suojelutalkoot!

Natsi-Saksassa uskottiin, että paratiisi tulee maan päälle, kun juutalaisista ja muusta roskaväestä päästään eroon. Feministit uskovat paratiisin koittavan, kun valkoisen heteromiehen patriarkaatista päästään eroon. Paratiisifanit uskovat täydelliseen maailmaan, joka on saavutettavissa uskonkappaleita toistamalla.

Sorry, täydellistä maailmaa ei koskaan tule.

Lähimpänä paratiisiaan ihmislaji oli 10 000 vuotta sitten eli ennen maanviljelyskulttuurin syntyä. Se taisi olla se paratiisi, jonka perään monissa uskonnoissa edelleen haikaillaan. Sen jälkeen on teknisestä kehityksestä, rauhanaatteista ja idealismista huolimatta menty vain huonompaan suuntaan. Olemme käyneet kuussa ja panneet uraanin halkeamaan, mutta oman lajimme käyttäytymisen tuntemus rämpii vasta alkumetreillään. Syynä on se, että päämme sisältö on tähän saakka ollut humanistien etuoikeus. Heidän aherruksensa tuloksena hallitsemme omaa käyttäytymistämme yhtä huonosti tai jopa huonommin kuin metsästäjä-keräilijät 100 000 vuotta sitten.

Onneksi evoluutiobiologia on ottanut ihmisen selittämisen tehtäväkseen. Muutamassa vuodessa olemme saavuttaneet merkittäviä edistysaskelia.

Usein virheellisesti kuvitellaan, että väkivalta ja sodat loppuisivat maailmasta, jos naiset sitä johtaisivat. Väärin luultu. Tämä on yksi niistä laiskojen ajattelijoiden sammakoista, joita muun muassa presidentti Tarja Halosen suusta on pompahdellut. Väitteeltä putoaa pohja jo pelkästään sen perusteella, kuinka naiset kohtelevat toisiaan ja kuinka vähän feministit sietävät erilaisuutta. Viimeisin osoitus tulee Ukrainasta, jossa kapinallisten pidättämäksi joutunut nainen koki aaraiden syyllistyvän pahimpiin raakuuksiin häntä kohtaan. Siksi 70 prosenttia perheväkivallasta on naisten tekemää – valtamediasta et tätä kuitenkaan voi lukea, koska se toimii tasa-arvopolitiikan juoksupoikana.

Vihdoin on saatu selvyyttä myös naisten osuuteen toisen maailmansodan julmuuksiin. Atena Oy julkaisi kesällä historian professori Wendy Lowerin kirjan Hitlerin raivottaret – Saksalaisnaisia natsien kuoleman kentillä. Se ei ole mukavaa luettavaa kenellekään. Sadattuhannet saksattaret lähtivät vapaaehtoisina natsien valloittamille alueille arjalaista ”ilosanomaa” julistamaan. He osallistuivat ja nauttivat kaikkein brutaaleimmistakin hirmuteoista. Erityisesti heitä näyttää kiihottaneen lasten tuhoaminen mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Sodan jälkee heistä vaiettiin ja siinä missä urosnatsit hirtettiin, naarasnatseista aniharva päätyi edes oikeuden eteen. Tämä on varmaankin sitä kuuluisaa tasa-arvoa?

Naiset ovat kaikkien maailman julmuuksien takana. Jokaisen hirmuhallitsijan takana ja innoittajana on nainen, joskus jopa suomalainen.

Feministikampauksen kertomaa

Niin että mikä feministikampaus? Olisiko maailman ensimmäinen ja ainoa feministipuolueen riveistä valittu parlamentaarikko sopiva mainoskasvo? Ruotsalaiset äänestivät keväällä Soraya Postin europarlamenttiin ties millä ansioilla. Ensi töikseen hän kannatti Jean-Claude Junckerin valintaa komission puheenjohtajaksi. Hän naitti tyttärensä 16 -vuotiaana, vaikka puolueensa kiimaisesti vastustaa lapsiavioliittoja.

Vai olisiko kommunisti, alkoholisti ja Ruotsin feministipuolueen puheenjohtaja Gudrun Schyman parempi mainoskasvo? Vaikka hänet on tuomittu verorikoksesta, silti hänen poliittisiin saavutuksiinsa lukeutuu miesveron vaatiminen: sitä maksamalla miehet ottaisivat kollektiivisesti vastuuta naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Näin pääsimmekin sujuvasti yhteen feministien lempiaiheista. Tämä, kuten kaikki heidän väitteensä, perustuu samanlaisiin argumentteihin kuin uskovaisten todistelut jumalan olemassaolosta. Logiikka ei ole kummankaan ryhmän vahvoja puolia. Onneksi naisväkivallasta on tehty tutkimustakin.

  • Ruotsalaistutkimus paljastaa, että naiset aloittavat parisuhdeväkivallan kaksi kertaa miehiä useammin.
  • Amerikkalaistutkimus vahvistaa, että suurin syy miesten väkivallalle on se, että nainen aloitti.
  • Yleisin syy naisten aloittamalle perheväkivallalle on turhautuminen, kun mies ei riittävästi kuuntele häntä ja reagoi hänen nalkutukseensa.
  • Suomalaistutkimuksen mukaan yleisin miesten naisiin kohdistaman väkivallan muoto on kiinnipitäminen. Siis kun nainen aloittaa ja mies suojautuu pitämällä raivoavaa akkaa ranteista kiinni, niin poliisipartion nappaa mukaansa tietysti – miehen…

On meillä toki kotimaisiakin feministikampauksen ikoneja. Olisiko queer-feministi Tiina Rosenberg mitään? Hänet on viime aikoina kutsuttu ”asiantuntijaksi” niin Radio Puheeseen, A-studioon, Aamuteeveehen kuin YLE:n pääuutisiinkin. Aika syvälle ovat feminismin lonkerot yhteiseen mediataloomme jo luikerrelleet, kun täysi nolla nostetaan valtakunnanvalistajaksi. Ihmetyttää muutoinkin tuo A-studion jakso, jossa ei ollut ensimmäistäkään asiallista aihetta. Jotain kertoo se, että kolmen eri puolueen silmäätekevät urokset yhteen ääneen tuomitsivat Rosatom -jutun erittäin voimakkaasti asenteelliseksi. Johtuuko moinen asiattomuus ohjelman toimittaneista Sean Ricksista ja Krista Taubertista? Sean on patavanhoillinen amerikkalainen ja Kristan suupielet kiristyivät, kun poliitikkomiehet tyrmäsivät hänen näkökulmansa.

Tällä(kin) kertaa Rosenberg lietsoo vihaa valkoihoista heteroseksuaalisuutta, miehiä, biologiaa ja geenejä kohtaan. Hänen mielestään nämä ilmiöt edustavat natsismia. Kun siis sanon, että ihminen on apina, niin syyllistyn natsismiin! Kiitos tästäkin. Moinen käyttäytyminen on ymmärrettävää siltä kantilta, että moderni tiede paljastaa käyttäytymisemme biologiset juuret ja sukupuolten erilaisuuden. Feministille moisen tiedon hyväksyminen merkitsisi katastrofia, koska se romuttaisi koko aatteen perustan sukupuolten samanlaisuudesta. Mutta kuinka tähän samanlaisuuteen sopii se ruotsalaisten feministien haistatus, että miehet ovat eläimiä?

Naisetko siis ovat aivan eri lajia, kokonaan eläinkunnan ulkopuolisia olentoja? Ehkäpä jumalia?

SCUM -siskot repivät vielä suurempaa rakoa sukupuolten välille. Heidän mielestään mies ei ole edes eläin, mies on pelkkä kone, kävelevä dildo. Yrittäkää nyt arvon feministit päättää, mitä mieltä sukupuolesta olette! Mutta kuten olemme monissa yhteyksissä todenneet, usko ja tieto eivät mahdu saman kallon sisälle.

Rosenberg ylistää queer-aktivisteja sekä kehuu ruostsalaisten kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta. Suomalainen ilmapiiri on hänen mielestään ahdistava ja nurkkakuntainen. Herää kysymys, miksi hän ylipäätään lähti lintukodosta tänne takapirulaan. Oliko syynä raha, sillä aatetoveri Paavo Arhinmäki järkkäsi hänelle hyväpalkkaisen rehtorin viran Taideyliopistosta? Vai oliko hänen lähdettävä pakoon toisten feministien vihaa? Hän tosin oli perustumassa naapurimaahan feministinen aloite -puoluetta, mutta riitautui pian muun puoluejohdon kanssa ja savustettiin ulos puoluehallituksesta.

Luulisi jo tämän herättävän kansalaiset ajattelemaan, millaisen porukan perässä politiikassa nykyään juostaan. Rosenbergin puolue yritti syyskuussa pidetyissä Ruotsin vaaleissa saada edustajansa parlamenttiin pääargumenttinaan ruotsidemokraattien vastustaminen. Ei onnistunut. Feministinen aloite ei kansaa villinnyt, sillä 97 prosenttia ruotsalaisista äänesti feministejä vastaan – sen sijaan ruotsidemokraatit saivat ”avoimilta ja suvaitsevaisilta maailmankansalaisilta” 13 prosentin kannatuksen.

Eläköön ruotsalainen demokratia, vai kuinka tätä nyt pitäisi tulkita?

Ei ehkä yllätä ketään, ettei Rosenberg ole ainoa taidelaitoksen rehtorina vaikuttava feministi. Sellainen löytyy esimerkiksi Jyväskylän tanssiopistolta. Tuija Nikkilä on valjastanut taiteensakin aatteen rattaita vetämään. Viimeksi on valmistunut ihmisen kauneutta kritisoiva tanssiteos – yllätys, yllätys!

Feminististä häirintää

Varsin kummallista on näiden rosenbergien harjoittama heteroviha ja vielä ihmeellisempää on, että sitä saa meillä niin rauhassa harjoittaa. Kaikki muu vihapuhe nostattaa suoranaista raivoa, mutta elämää ylläpitävää järjestelmää saa mollata kaikessa rauhassa. Tätä nakerrustayötä tehdään todella laajalla rintamalla, ovathan yliopistomme hyväntahtoisesti kouluttaneet feministisen sotatieteen maistereita ministeriöiden ja mediatalojen avainpaikoille.

Ei kai siis pitäisi olla yllätys, että ministeriöt kilvan värkkäilevät enemmän tai vähemmän lapsellisia ”tasa-arvo”kampanjoita. Viimeisimpiä median hypetettämiä hullutuksia johtaa neuvotteleva virkamies Hillevi Lönn. Hän on työ- ja elinkeinoministeriön sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja valtavirtaistamisen ohjelman päällikkö (!).

Jos maamme taloustilannetta haluttaisiin oikeasti parantaa, ensimmäinen toimenpide olisi näiden neuvottelevien virkahenkilöarmeijoiden irtisanominen. Heidän työnsä tulee Suomelle äärimmäisen kalliiksi siitä huolimatta, että feministihömppään mukaan lähtenyt EU rahoittaa osan näistä fasistisista manipulointikampanjoista.

Kaikki biologianvastaiset eli inhimillisyyttä runnovat opit edustavat lauman kannalta vaarallisia ääriliikkeitä. Ne yrittävät kaikki estää ihmisiä tekemästä vapaasti omien vahvuuksiensa ja etujensa kannalta parhaita ratkaisuja.

Paitsi ettei ”valistus”kampanjoilla päästä toivottuun tulokseen, ne tuhoavat niiden nuorten elämän, jotka ovat erehtyneet uskomaan ”valistajia” ja valinneet kykyihinsä verraten huonon tai täysin sopimattoman koulutuksen. Lönn hallinnoi ministeriönsä EU:n rahoittamaa Valitse ala päällä, älä alapäällä -propagandakampanjaa, jossa käydään sotaa sukupuolirooleja ja työelämän segregaatiota sekä siinä ohessa biologiaa vastaan. Nämä kampanjatko ovat syy nuorten naisten yhä lisääntyvään pahoinvointiin, työkyvyttömyyteen ja työelämästä poistumiseen? Lupaako Hillevi Lönn 30 vuoden kuluttua olla pitämässä kampanjan innoittamina väärän uran valinneita katkeria epäonnistujia kädestä kiinni – siis heitä, jotka sattuvat vielä oleman hengissä?

Pitäisi kai olla päivänselvää, että apinat osaavat tehdä elämänsä tärkeimmät valinnat paremmin itse, ilman valtion tai jonkin harhaisen ideologian painostusta.

Oikeasti segregaatio edustaa erilaisuutta. Ken vastustaa segregaatiota, vastustaa erilaisuutta. Erilaisuuden vastustaminen on rasismia. Mikä aate siis syyllistyy rasismiin vieläpä yhteiskunnan tuella? Lutuinen hallituksemmekaan ei tätä ymmärrä. Ei kai muuten voi ymmärtää päätöstä, jolla perheiltä viedään mahdollisuus päättää itse omien lastensa kasvatuksesta? Karmeaa politiikkaa. Vihreiden, vasemmistoliiton ja ärkoopeen ministerit nyt tunnetusti lipovat feministien kumisaappaita, mutta että kokoomuksenkin naaraat! Siis tämä vapauden ajatushautomo on luopunut tärkeimmästä opinkappaleestaan, sen todisti A-studiossa kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen. Kokoomus on siis uhrannut lapset (eli tulevaisuutemme) kvartaalitalouden pikavoittojen alttarilla.

Pakko kysyä, miksi tuossakin ohjelmassa esiintyi neljä feministä ja vain yksi täysijärkinen apina eli keskustan kansanedustaja Annika Saarikko? Miksei kysytty asiantuntemusta edes Mannerheimin Lastensuojeluliitosta?

Ideologinen vöyhötys näyttää sulkevan silmät ja aivot. Olemme jo niin pitkällä, että feminististä häirintää harjoitetaan varovaroin päiväkodeissakin, joissa lasten luontainen sukupuoleen sidottu käyttäytyminen mitätöidään vain sillä perusteella, ettei se ole pienen vähemmistön mielestä mukavaa. Tämä on sitä rakenteellista seksuaalista häirintää, jota yhteiskunnassamme yhä enenevässä määrin harjoitetaan.

On myös erikoista, että pienet lapset ovat ainoa ihmisryhmä, joka valtion toimesta pakotetaan laitoksiin. Vanhuksia tyrkitään kotihoitoon ja työelämässäkin pyritää eroon kalliista seinien rakentamisesta etätyötä lisäämällä. Kaikkialla muualla, jopa vanhusten hoivakodeissa ymmärretään, että ihmiset ovat yksilöitä. Päiväkodissa tulevaisuuden kykyjä kohdellaan kuitenkin massana: kaikki syövät, nukkuvat ja leikkivät valtion saneleman aikataulun mukaan.

Kun yksilöt saavat itse valita tulevaisuutensa ilman feminististä painostusta, myös kansantalous voi parhaiten. Kun apinat saavat vapaasti valita, tuloksena on nimenomaan ”segregoitunut” työelämä, sillä sukupuolten vahvuudet nyt vaan sattuvat olemaan keskimäärin erilaiset. Ero perustuu vuosimiljoonien mittaiseen kehitykseen, joka on varmistanut sen, että lajimme on vielä elossa.

Evoluution (biologian) kyseenalaistaminen kertoo puhujansa täydellisestä kyvyttömyydestä loogiseen ajatteluun. Ehkä tämä selittääkin sen kummallisuuden, että shakin rankinglistan (FIDE syyskuu 2014) sadan parhaan joukosta löytyy vain kaksi naarasta. Parempi heistä eli unkarilainen Judit Polgar on sopivasti sijalla 69 – kuinka sattuikaan! Ei tietoakaan feministikampauksesta, vaan ihanat hiuksensa ja symmetriset kasvonsa pakottavat heteronormatiivisen urosapinan kuvittelemaan juurikin sijanumeronsa lupailemia iloja. Juditin lahjat ovat juutalainen suvun perua, sillä siskonsa ovat muodollisesti yhtä päteviä ja myös logiikan alalla ansioituneita: Isosisko Susan on shakin naisten maailmanmestari (1996-99) ja keskimmäinen Sofia shakin kansainvälinen mestari (sekä lahjakas kuvataiteilija).

Hups, syyllistyinkö nyt seksuaaliseen häirintään? En aio kuitenkaan anoa feministimafialta armahdusta. Voitte vapaasti kyydittää vankilaan.

Aika hurjaksi onkin meno jo revennyt, kun Helsingin yliopisto erotti kesäkuussa kansainvälisesti arvostetun, Suomen Akatemiassakin vaikuttaneen huipputukijan ja professorin seksuaalisen häirinnän vuoksi. Media pääsi jutun jäljille vasta syyskuussa. Kumma salaperäisyys verhoaa koko tapausta, sillä edes professorille itselleen ei ole kerrottu, mikä on hänen syntinsä, puhumattakaan siitä, että minkään oikeusasteen olisi sallittu asiaa punnita. Media ei ollut aluksi tietävinään edes seksuaaliseen häirintään syylliseksi väitetyn apinan sukupuolta – ikään kuin se voisi näissä olosuhteissa mikään muu olla kuin mies.

Seksuaalisesta häirinnästä on hyvää vauhtia tulossa oiva tapa päästä eroon liian menestyneestä kollegasta. Tämä ei tule jäämään viimeiseksi seksuaaliseksi oikeusmurhaksi Suomessa. Mitään hyvää ei ole odotettavissa, jos päätöksiä tehdään ideologia edellä. Näin Helsingin yliopistossa kuitenkin tehdään. Hallintojohtaja Esa Hämäläisen sanoin: Yliopisto suhtautuu tällaisiin asioihin vakavasti ja meillä on niissä nollatoleranssi. Jos syytetylle ei paljasteta edes erottamisen syyytä, yliopisto on rikko omia toimintaohjeitaan.

Feministiset opit vaarantavat yhteisön tulevaisuuden. Tästä meillä on todisteena tasa-arvon laajamittainen koejärjestely aivan lähimenneisyydessä. Vai joko Neuvostoliitto on unohtunut? Ei kai ole mikään ihme, että feminismin arkkihenkilöt ovat (entisiä) kommunisteja.

Seksuaalista häirintää

Muutama vuosi sitten seksuaalinen häirintä tarkoitti vielä sitä, että niljakas urosapina ehdotteli viattomalle naaraalle yhteisiä iloja vielä senkin jälkeen, kun naarasapina oli selvästi moisen flirttailun kieltänyt. Nyt ei enää tarvita kieltoja, ensimmäinenkin väärä sana on seksuaalista häirintää tai naisen esineellistämistä.

Niinpä, milloin olet kuullut puhuttavan miesten esineellistämisestä – edes sen kuuluisan tasa-arvon nimissä?

Keskellä parhaita helteitä joku ministeriötason urosapina (nimensä olen armeliaasti unohtanut) tuli radioaaltoja pitkin varoittamaan, että jos sanon naista kauniiksi, syyllistyn naisukupuolen esineellistämiseen. Voi vittu, mitä paskaa. Kuukautta aiemmin feministiaviisi Hesarin sivuilla komeili kookas kuva jalkapallon MM -kisojen urugualaishyökkääjä Edinson Cavanin ylävartalosta. Otsikko kiehnäsi, kuinka pelipaidat tihkuvat seksiä niin, että jopa nännit paljastuvat ja kuinka naiskatsojien silmät jäävät pelipaitoihin kiinni. En huomannut minkään sortin mafian tai somen paheksuvan näin ilmeistä miehen esineellistämistä.

Jos otsikossa olisi seisonut jotain vastaavaa naisten nänneistä, meillä olisi ollut sisällissota käynnissä.

Sotahan siitäkin syntyi, kun Veikkaus mainosti jalkapallon MM -kisaveikkaustaan videolla. Väärin tehty, sanoi mainonnan eettinen neuvosto (tarvitsemmeko aivan oikeasti tällaista elintä?). Neuvoston mielestä Lasse Hurskainen MM. kisojen kahleissa -video sisälsi sukupuolistereotypioita ja naissukupuolen halventamista!!!

Kannattaisi muistaa, että käytännössä kaikki stereotypiat ovat empiirisesti totta. Elleivät ne olisi totta, ne eivät olisi stereotypioita.

Olen pitänyt mielikuvitustani melko perverssinä, mutta neuvoston perustelut ylittävät kyllä kaikki kuvitelmani:

Mainos sisältää seksiviittauksia, kuten ”ykkös- ja kakkostyttö” sekä threesome-teeman. Lisäksi naiset on kuvattu muun muassa vähäpukeisuuden ja pyllynpyörittelyn kautta seksiobjekteina ja urheilun statistien roolissa, ”MM-mirreinä”.

Mainonnan eettisen neuvoston moralismi näyttää periytyvän keskiajalta. Mitä pahaa muka on threesome -seksissä? Tai miksi mainonnan pitäisi olla ainoa elämänalue, josta seksi on siivottava pois?

Neuvosto taitaa sekin olla poppoo, joka on feministien miehitt… eikun henkilöittämä. Ja tosiaan, seitsemästä johtajia vilisevästä jäsenestä viisi on naisia. Kokoonpano ei tietenkään täytä minkään tasa-arvolain vaatimuksia. Puheenjohtajana häärii Taina Heinilä-Hannikainen sosiaali- ja terveysministeriöstä oikeana kätenään tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen! Sihteerinä, joka nuo tekstit arvon leideille valmistelee, toimii naarasapina Riina Hero. Myös neuvoston assistentti on samaa vallankäyttäjäsukupuolta.

Kukkahattutädit varoittavat jatkuvasti tyttöjä (miksei poikia?) laittamasta nettiin arkaluonteisia kuvia, koska niitä ei saa sieltä koskaan pois. Itse etsin tuota Veikkauksen videota tosissani, mutta kyllä se oli onnistuttu kuoliaaksi sensuroimaan – olisin vain halunnut näyttää Sinullekin, rakas lukijani, kuinka turhasta asiasta taas saatiin feministinen, koko kansakunnan voimavaroja kuluttanut ”häirintä” aikaiseksi.

Haa, nyt nappasi! Video löytyi sattumalta tune.pk:sta. Onneksi löytyi, sillä en muistanutkaan sen sisältävän miehiin kohdistuvaa väkivaltaa. Siitä eettinen neuvosto ei tietystikään ole moksiskaan. Tuskin edes huomasi sitä! On kai vain oikein, että liian hyvää pallonpotkijaa rangaistaan panemalla hänet rautoihin ja peittämällä silmänsä?

Näitä katastrofeja tehtaillaan ilmeisen tarkoituksella, jotta seksuaalisesta häirinnästä saataisiin jalostettua pedofiliaan verrattava ilmiö. Näin miesten tuomitsemiseen riittäisi pelkkä hysteria. Ei tarvittaisi edes näyttöjä, pelkkä huhu oikeuttaisi VHM:n lynkkaamiseen. Näin saataisiin jälleen nirhaistuksi pieni pala heteroseksuaalisuuden ”ylivallasta”.

Nykyään ollaan jo niin pitkällä, että sivukorvalla naapurihuoneesta kuultu, miehen kertoma pikkukallevitsi lennättää siveyspoliisin paikalle. Seksuaalista häirintää on myös se, jos koulun pihalla raikaa sana homo tai huora. Et voi enää kysyä mennäänkö meille vai teille, koska et voi tietää, millainen feministi siinä on vieressäsi. Sama kohtalo on sillä puutteessa elävällä peräkammarinpojalla, jonka tissikalenteri sattuu näkymään ikkunasta ulos ja järkyttämään ohikulkevan vanhanpiian. Samaan syntiin ei tietenkään syyllisty dildonsa kanssa leikiskelevä, moderni ja emansipoitunut naisjuristi, jonka työhuoneen seinällä urosapinoiden kiiltäviksi öljytyt ”lihakset” pullistelevat.

Epäselväksi on jäänyt, saako kovemman tuomion, jos jotakuta sanoo vitun homoksi pelkän homottelun sijaan?

Jos tissikalenteri on seksuaalista häirintää, eivätkö sitä sitten ole Tom of Finland -postimerkit? Kirje kun voi päätyä vastaanottajalle, joka todella pahoittaa mielensä moisesta tunkeutumisesta intiimialueelleen. Kaiken lisäksi homouden varjolla julkaistaan merkkejä, joissa apina esiintyy tupakka suussa vielä vuonna 2014! Homousko on tarpeeksi hyvä syy poiketa Savuton Suomi 2040 -tavoitteesta?

Tasa-arvon nimissä olisi tietysti vaadittava, että Suomen Posti julkaisisi vastaavanlaisia merkkejä lesbonaisten iloista. Luulenpa, että ne muodostuisivat Tomiakin suuremmaksi myyntimenestykseksi maailmalla. Naisasialiitto Unionkin seuraisi julkistusta pöksyt märkinä…

Ovatko tämän häirinnän puuhanaiset hetkeäkään miettineet, mihin askartelunsa johtaa? Jos asiaa ruvetaan tarkastelemaan tasa-arvosilmälasien läpi, silloinhan naisten paljastava kaula-aukko tai mikrohame ovat seksuaalisen häirinnän ydintä. Lööppilehtien mainokset pitäisi kieltää, koska suurin osa niistä sisältää seksuaalista vihjailua. Samalla perusteella kuin Veikkauksen video, myös maailmantähtösten musiikkivideot tulisi sensuroida, sillä nehän ovat juuri sitä itteään. Katso vaikka tämä – ja katso aivan loppuun saakka!

Miesten pitäisi ryhdistäytyä, ruveta moderneiksi ja ymmärtää, että elämme keskellä seksuaalista hääirintää. Heteromiehen on on mahdoton liikkua kaupunkiympäristössä törmäämättä useita kertoja päivässä rakenteelliseen seksuaaliseen häirintään.

Tarkemmin kuin ajattelee, niin juuri tämä feministien perimmäinen tarkoitus taitaa ollakin: kitkeä kaikki tissityrkyt ja pyllynpyörittäjät hiiteen koko yhteiskunnasta, sillä estrogeeni on feministin pahin vihollinen. Jennifer Lopez on ensimmäisiä apinoita, joihin tasa-arvoyhteiskunnan sensuuri ensimmäisenä iskisi. Ei kai feministejä mikään enempää kaivele kuin se, että tuota pitkähiuksisen Nicki Minaj:n videota on katsottu 240 miljoonaa kertaa samassa ajassa, jossa queer-bussivideota sata kertaa… en edes osaa laskea, kuinka monella prosentilla perinteinen sovinismi hakkaa modernin queer-liikkeen.

Jälleen tulemme siihen johtopäätökseen, että femakkopolitiikan lopputuloksena on väistämättä burkayhteiskunta.

Kuinka tunnistat feministin?

Tuossa edellä vastauksia kysymykseen jo löytyikin. Yksi idioottivarnmimmista keinoista on höristää kuuloelintään. Aina kun kuulet sanan heteronormatiivisuus, voit lopettaa kuuntelemisen, sillä odotettavissa ei ole mitään järkevää.

Vähemmistön tarpeet tulee tietysti ottaa huomioon, mutta ei se tarkoita sitä, että enemmistön pitäisi muuttua vähemmistöksi. Tätä feminismi kuitenkin kokonaisuudessaan tarkoittaa. Seksuaalisen häirinnän lanseeraaminen on siitä mainio esimerkki. Youtube -videoiden katseluluvut paljastavat armottomasti kuinka pieni on se vähemmistö, joka pyrkii hallitsemaan suurta enemmistöä ja kuinka pienen vähemmistön ahdistus pitäisi saada enemmistön kokemukseksi.

Jos tuosta videovertailusta laskemme, niin maapallolla on yksi feministi kahta miljoonaa apinaa kohden. Silti poliitikot kuuntelevat vain näitä punaisina kirkuvia terroristeja. Ovatko päättäjämme jo suomettuneet feminismin edessä?

Enemmistö normaalin estrogeenitason omaavista Naisista nauraa noille seksuaalisille häirinnöille. Suuri enemmistö Naisista haluaa kuulla olevansa kauniita ja haluttuja. Suuri enemmistö Naisista haluaa jopa naida miesten, ei naisten kaa. Onko tämä nyt niin vaikea ymmärtää?

Jauhamalla heteronormatiivisuudesta feministit tekevät karhunpalveluksen homoseksuaaleille ja kaikille muillekin kohdussa vammautuneille. Viestinsä antaa ymmärtää, että seksuaalisen suuntautumisensa voi vapaasti valita. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että homojen eheyttäminen olisi mahdollista. Tällaisen viestinkö feministit oikeasti haluavat suurelle enemmistölle kertoa? Unohtuiko logiikka jälleen kerran? Päivi Räsänen ainakin kiittää.

Suosikkinaaraani kuuluu tuohon feministihöpinöitä ihmettelevään enemmistöön, enkä minä ole mitenkään mielipiteeseensä vaikuttanut. Apinametsässä jokainen saa ajatella omilla aivoillaan. Suosikkinaaraani aivot ovat pitkien hiusten verhoamat. Siksi häntä ei pelota eikä ahdista, jos vaikka joku tuntematon urosapina tekee suorasukaisia ehdotuksia tai antaa käyntikorttinsa toivoen puhelinsoittoa. Näin kävi viime viikonlopun markkinoilla, kun ilmapallomyyjä ihastui tai oli ainakin seksiä vailla. Ei ollut mies varmaan kuullutkaan seksuaalisesta häirinnästä. Ei hän muuten olisi uskaltanut korttiaan ojentaa, olisihan mahdollnen soitto voinut tulla poliisilta, jos kortin saaja olisi kuulunut siihen kovaääniseen vähemmistöön.

Ehkä tuo kyseinen urosapina olikin niitä pelimiehiä (supliikkinsa ainakin siihen viittasi), jotka osaavat lukea ihmisiä, eivätkä näinollen vahingossakaan rupeaisi feministiä iskemään. Toisin on niiden miesten laita, joilla ei tuollaista silmää ole. He ovat niitä kilttejä ja ujoja, seksuaalisesta häirinnästä valistettuiksi tulleita moderneja pehmomiehiä, jotka eivät välttämättä löydä oikeita sanoja ja saattavat töksäyttää jotain ei-niin-limaista, että saavat ahdistelijan maineen.

Näin feministit pelaavat propagandallaan juuri niitä miehiä vastaan, jotka ovat naisille ”vaarattomimpia”. Ja taas pelimies kiittää.

Suosikkinaaraani ei hätkähdä myöskään työpaikalla, jossa mieskollegat milloin kehuvat peppunäkymää, milloin tikahtuvat omaan tissikatseeseensa. Miksi moisesta nyt pitäisi herneitä nenäänsä vetää? Miksi siitäkään pitäisi päivänsä pilata, jos pomo kehuu hiusten kauneutta, mekon istuvuutta tai ranskattaren tasoista tyyliä? Suosikkinaaraani päivää tällainen vain ilahduttaa. Mutta hän ei vihaakaan miehiä vaan suvaitsee erilaisuutta ja oma itseluottamuksensa on kunnossa.

”Tasa-arvon” yleinen ongelma on siinä, että urokset valittavat (biologiansa vuoksi) naaraita vähemmän, vaikka alistetumpi sukupuoli onkin – tai ehkä juuri siitä syystä. Hyvin harva mies kokee naaraan lähestymistä häirintänä eivätkä ne loputkaan voi virkavallan ovelle mennä nyyhkyttämään. Mietipä poliisin ilmettä, kun parikymppinen Petri tulee tekemään rikosilmoitusta, koska joku naaras on haukkunut häntä tuhkamunaksi ja tuottanut Petrillemme tuhansien eurojen edestä henkistä kärsimystä…

Tasa-arvon nimissä miesjärjestöjen tärkeimpiin tehtäviin tulisikin kuulua lauman urosten valistaminen siitä, minkä kaiken voi seksuaaliseksi häirinnäksi kokea. Vähitellen feministit saisivat ajattelemisen aihetta, kun seuraavassa kyselyssään 96 prosenttia miehistä ilmoittaisi olevansa seksuaalisen häirinnän uhri.

Homoseksuaalista häirintää

Olet varmaan huomannut, kuinka seksuaalinen häirintä kuvataan tarkoituksellisesti tilanteeksi, jossa VHM on tekijä ja neitseellinen nainen uhri. Kaikista muista häirinnän muodoista vaietaan. Entä jos musta homomies kertoo rasvaisen vitsin? Entä kun nainen häiritsee toista naista? Olen itsekin kuullut naisen suusta tulvivaa huorittelua ja kun asiaa hieman pysähtyy pohtimaan niin juuri feministithän moiseen kaikkein eniten ja vieläpä julkisuudessa (kenenkään paheksumatta) syyllistyvät. Juuri he leimaavat keksimistään normeista piittaamattomiat naiset (käytännössä siis enemmistön naisista) termillä ”daddy’s girl”, joka on olevinaan moderni versio huorasta.

Jopa feministin viittaa päälleen sovitteleva Milla Jurva myöntää, että ahkerimmat huorittelijat ovat itsekin naisia ja usein feministejä. Liikuttavaa rehellisyyttä. Sitä ei löydy feministilinnake Helsingin Sanomista, jonka toimittaja Annamari Sipilä työntää huorittelun kokonaan miesten niskoille: vastuu on aikuisen miehen!

Edellä puhuttiin Sanna Lepolan käyttäytymisestä Euroopan parlamentissa. Se on malliesimerkki Naiseen kohdistuvasta seksuaalisesta häirinnästä samoin kuin kuvailemansa ympäristövaliokunnan jäsenten tyttömäinen tirskunta. Vai olisiko Lepolan toimet luokiteltava peräti seksuaaliseksi hyväksikäytöksi?

En ole nainen, joten en tiedä miten lesbot halujaan ilmaisevat ja kuinka se heteronaisia häiritsee. Mutta homomiehista ja heidän lähentelyistään minulla on useita kokemuksia. Aikaisemmin en ole kiinnittänyt asiaan sen kummempaa huomiota, täytyyhän homojenkin seuransa löytää ja miten se muuten hoituisi kuin lähestymällä kiinnostavanoloisia apinoita. Mutta nyt, kiitos feministisen valistuksen, ymmärrän joutuneeni seksuaalisen ahdistelun kohteeksi, Nyyh! Varmaan pitää hakeutua terapiaan ja mennä Inhimilliseen tekijään kovaa kohtaloaan valittamaan.

Noin viisi prosenttia ihmisistä kokee olevansa HLBT – ihmisiä. Heidän harjoittamansa seksuaalisen häirinnän on pakko olla melkoinen yhteiskunnallinen ongelma, jos ”seksuaalista häirintää” ylipäätään halutaan sellaisena pitää. Miksi tästä häirinnän muodosta ei silti koskaan puhuta? Siksikö, ettei vähemmistöapinoita saa arvostella mistään, ettei heille tulisi paha mieli?

Dunbarin luku

Vähemmistöstatuksellaan riehuvat feministit ovat saaneet jo paljon yhteiskunnallista tuhoa aikaan. Soisi odottaa, että poliitikot tulisivat järkiinsä, mutta eihän sellainen ihme taida olla nykyisessä hysterian ilmapiirissä madollista; vihreitä (!!) lukuunottamatta kaikkien puolueiden arvoista löytyy sana tasa-arvo.

Elokuussa 12 -vuotiaat Maija ja Venla Lakka olivat pyöräilemässä ja kaatuivat sillä seuraukselle, että Maijan käsi meni poikki. Ihmisiä meni ohitse ilman, että kukaan vaivautui auttamaan. Siitäkös sitten sosiaalinen ja perinteinenkin media loihe kauhistelemaan, mihin suomalaisten auttamishalu on kadonnut. Väärin kauhisteltu. Kyse ei ole suomalaisista, sillä kaikki maailman ihmiset toimivat samalla tavalla vastaavissa olosuhteissa. Paikalla oli liikaa ihmisiä ja liian vähän tuttuja ihmisiä.
Ilmiön selittää Dunbarin luku.

Brittiantropologi ja kädellistutkija Robin Dunbar julkaisi tutkimuksensa vuonna 1992. Siinä hän tuli johtopäätökseen, että aivokuoren kehittyneisyydellä ja toimivalla laumakoolla on yhteys. Ihmislajilla tuo luottamusta ylläpitävän lauman koko on noin 150 yksilöä. Sitä suuremmissa laumoissa ihmiset eivät kykene vakaisiin vuorovaikutussuhteisiin, koska aivokuoren käsittelykyky ei riitä hallitsemaan yhteisön sosiaalisia suhteita. Emme pysty muistamaan sitä, kuka tekee mitä kenellekin. Tällöin yksilön rajaton ahneus, huijaus ja laiminlyönti onnistuvat ja tuottavat jopa voittoa tekijälleen, sillä lauman sisäinen kontrolli toimii sitä huonommin, mitä suuremmasta joukosta on kysymys.

Melko yksinkertaista, mutta kuinka monen poliitikon luulet koskaan mitään Dunbarin luvusta kuulleen? Mietipä, miksi suomalaisjohtajien ahneus repesi sfääreihin heti, kun he keksivät kuuluvansa globaaliin laumaan. Se entinen vähäinenkin häveliäisyys katosi taivaan tuuliin. Mietipä, miksi meillä on koulukiusaamista ja nettikiusaamista ja kaiken sortin kiusaamista. Ja mietipä, miksi poliitikot suuruudenhulluudessaan vain pahentavat tilannetta pakottaessaan kunnat valtionosuuksien leikkauksilla liitoksiin, jotta saataisiin se pyhäksi teesiksi julistettu sadan kunnan tavoite toteutumaan.

Sama hirttoköysi pakottaa kunnat rakentamaan vähintään tuhannen oppilaan kouluja. Dunbarin luku ennustaa, että kiusaaminen siitä vain lisääntyy. Nyt on jo havaittu, että kouluruokailun suosio on vähentynyt suurissa kouluissa. Sosiaalinen kanssakäyminen vaatii liikaa aivoilta, kun paikkaansa joutuu etsimään satojen tuolien rauhattomessa melskeessä.

Dunbarin luku pitäisi istuttaa puolueiden strategiapapereihin tasa-arvon tilalle ja maailma voisi pelastua.

No onko se auttamishalu sitten vähentynyt? Tekisi mieli sanoa, ettei tietenkään. Mutta kun tarkemmin ajattelee, niin jospa sittenkin. Taustalta löytyy oikeistopuolueen ja feminismin epäpyhä allianssi. Kokoomuksen yksilökeskeinen politiikka ja suuruudenhulluus sekä feminismin kylvämä miesviha tekevät pahaa jälkeä yhteisöllisyydelle. Valistetut miehet eivät pedolfiili- ym. syytösten pelossa uskalla enää mennä kymmentä metriä lähemmäs tuntematonta tyttöä.

Syntyvyys on laskussa neljättä vuotta peräkkäin. Asiantuntijat eivät osaa selittää laskua, sillä yleensä lama-aikoina syntyvyys kasvaa. Ilmiöön on vain yksi järkevä selitys: feministien harjoittama miesviha ja heteroseksuaalisuuden mustamaalaus. Projektin hedelmät alkavat näkyä siis jo väestötasolla! Naisasialiitossa taputetaan läpsyköitä yhteen.

Lieksassa ei hurrata. Lieksa on Suomen poikamiesvaltaisin pitäjä. Siellä 30-34 vuotiaista miehistä sinkkuna taapertaa 73 prosenttia. Seuraavan päivän lehdestä saimme lukea kuinka yksin elävien naisten hedelmöityshoidot ovat rajusti lisääntyneet. Syyksi mainittiin, että naiset eivät löydä miestä. Oikea selitys on tietysti se, ettei naisille kelpaa omaa ”sisistystasoa” alhaisemmat miehet tai demonisoidut VHM:t ylipäätään.

Interseksiä, uniseksiä, nudeseksiä, voyeurseksiä…

Tuo haukkumasana VHM (valkoinen heteromies) on kiintoisa sinänsä. Sehän on feministien lanseeraama vihatermi, joka on täysin rinnasteinen sanalle neekeri. Silti feministit ovat taistelevinaan vihapuhetta ja rasismia vastaan. Jokin tässä yhtälössä mättää. Ehkäpä kutsumme biologian apuun. Sehän se panee feministitkin käyttäytymään niin kuin käyttäytyvät. Se tulee niin syvältä, etteivät asianomaiset sitä itse tiedosta, ja meillä kaikilla näyttääkin olevan rasismin suhteen oma sokea pisteemme. Siis se, joka oikeuttaa meidät vihaamaan erilaisuutta.

Feministinen rasismi kohdistuu enemmistöön, siksi (!) ketään ei kiinnosta.

Tiedätkö, mikä on interseksuaalisten apinoiden määrä ihmispopulaatiossa? ”Totuus” vaihtelee lähteiden intresseistä riippuen jossakin prosentin tuhannesosan ja 0,2 prosentin välillä. Aika neutraali luku löytynee 0,03 prosentin tienoilta. Suomessa syntyy vuosittain noin 20 intersukupuolista lasta. Tämä oikeuttaa jotkut puhumaan kolmannesta sukupuolesta. Vertailun vuoksi, muita kehitysvammaisia on keskuudessamme 0,75 prosenttia, uroksia heissäkin selvästi enemmän kuin naaraita.

Hyvin on propaganda mennyt perille. Espoon nuorisovaltuusto esittää kouluihin tytöille ja pojille yhteisiä unisex-vessoja. Perusteluina puheenjohtaja Nicholas Kujala selittää, että se lisäisi tasa-arvoa ja helpottaisi intersukupuolisten ahdinkoa. Heillä kun on kuulema vaikea valita, kumpaan vessaan menisivät…

Yritän kovasti elätyä näiden intersukupuolisten housuihin/hameisiin, mutta vaikea minun nyt on ahdistua siitä, että voisin valita meniskö tänään poikien vai tyttöjen vessaan. ”Normaaleilla” koululaisilla moista mahdollisuutta ei edes ole. Tietysti heterona kannatan sitä, että pojille annettaisiin lupa jahdata tyttöjä myös käymälöissä. En ole kuitenkaan aivan vakuuttunut siitä, että enemmistö heterotytöistä on kanssani samaa mieltä.

Tässä ollaan taas tilanteessa, jossa mikrovähemmistön paisutellusta (ehkä kymmenesosa intersukupuolisista kehittää vessan valinnasta itselleen trauman) ongelmasta tehdään koko yhteiskunnan ongelma. Hetkeäkään ei mietitä sitä laajaa tyttöjoukkoa, joka eivät missään tapauksessa halua poikia häiritsemään intiimitilaansa. Joistakin unisex -kokeiluista onkin jouduttu luopumaan tytöiltä tulleiden valitusten vuoksi.

Vaikea on ymmärtää sitäkään, millä tavalla käymälät lisäisivät sukupuolten tasa-arvoa. Tuollaiset perustelemattomat heitot näyttävät olevan nykypäivää. Tasa-arvo on sana, jolla ajetaan mitä kummallisempia asioita. Vihreiden Leo Stranius on tehnyt valtuustoaloitteen, jossa vaaditaan pojille ja tytöille yhteisiä liikuntatunteja ja perusteluna on jälleen tasa-arvo. Aloitteesta ei selviä, olisiko tavoitteena myös yhteiset puku- ja peseytymistilat.

Toki Stranius vaatii myös ”nykyaikaan” siirtymistä. Sana moderni todella esiintyy lähes aina tasa-arvon rinnalla. Valitettavasti Leo on väärässä. Ensinnäkään Helsingissä ei ole mikään pakko voimistella erikseen, jos on uskominen perusopetuslinjan johtaja Marjo Kyllöstä. Hänen mukaansa koulut saavat itse päättää kuinka toimivat. Stranius siis vaaltii pakkoa vapauden tilalle.

Mikä tässä nyt muka on ”nykyaikaista”? Suomessa tytöt ja pojat ovat olleet yhteisillä liikuntatunneilla niin kauan kuin kouluja on ollut olemassa. Oikea, ei-feministinen, tasa-arvo ei ole ylipäätään mikään uusi tai moderni keksintö. Tasa-arvon vaatiminen itse asiassa edustaa paluuta 10 000 vuotta historiassa taaksepäin. Siihen saakka lajimme oli elänyt parisataatuhatta vuotta tasa-arvoisissa yhteisöissä.

Jos sekaryhmät edustavat tasa-arvoa, mitä menneisyyttä sitten edustaa eräiden Helsingin kaupunginvaltuutettujen tekemä aloite vain naisille sallitusta nudistirannasta? Aloitteen mukaan sekakäyttöön tarkoitetut alastonuintialueet eivät palvele molempia sukupuolia. Yllättävä näkökulma, jota perustellaan sillä, että Pihlajasaaren nakuranta on etupäässä miesten kansoittama! Tyypillistä feministidiskurssia. Kun naiset eivät jotain virkaa hae tai eivät halua olla miesten kaa samassa tilassa, syyllinen on urosapina ja kyseessä on paheksuttu segregaatio.

Siinä missä naiset vaativat nudistirantoje itselleen, mies ei voi olla Suomessa alasti edes kotonaan. Näin päätti Keski-Suomen käräjäoikeus, joka omien sanojensa mukaan toimii Jyväskylässä keskellä kauneinta Suomea. Paitsi ettei tuo mainoslause pidä paikkaansa, se muuttui suorastaan irvokkaaksi, kun oikeus tuomitsi jyväskyläläismiehen sakkoihin sillä perusteella,että tämä liikkuu kotonaan ilman vaatteita.

Omakotialueella sijaitseva asunto on 15 metrin päässä tiestä. Ainoa todistaja asiassa, lähi(ei raja-)naapurissa asuva kolmen lapsen äiti on siis joutunut tiirailemaan aika tarkkaan miehen ikkunoita todetakseen, että miehen kävely asunnossa on ollut tahallista. Nainen koki asian hämmentävänä ja epämiellyttävänä.

Lapsikorttikin tietysti vedettiin esiin. Äiti hurskastelee, että tyttönsä ovat joutuneet muuttamaan kulkureittejään miehen vuoksi – siis sen takia, että joku kävelee kotonaan ilman vaatteita! Oikeasti lapsia ei tietenkään ole häirinnyt naapurin setä, vaan oma äiti, joka oli tartuttanut oman hysteriansa lapsiinsa. Vastuullista vanhemmuutta?

Kyllä, meillä todella on keskuudessamme lapsellista porukkaa ja mikä pahinta, oikeusistuimet näyttävät heitä kuuntelevan. Mihin tekisin valituksen, sillä koen tällaiset uutiset hämmentävinä ja epämiellyttävinä? Menetin jopa yöuneni moisen VMP:n takia. Kuka korvaa kärsimykseni?

Käräjäoikeudella ei ollut minkäänlaisia todisteita sukupuolisiveellisyyden julkisesta loukkaamisesta (kuinka vanhanaikainen rikos tämäkin). Nainen joutui oikeudessa myöntämään, ettei hän ole nähnyt sukupuolielimen esittelyä ikkunassa. Näkyi vain paljas ylävartalo!

Olen aina luullut, että ihminen on syytön kunnes toisin todistetaan, mutta tämä ei todistetettavasti koske enää VHM:ä.

Ei siis mitään peniksen kourimista, erektiosta puhumattakaan. Kyllä on maailma mennyt hulluksi. Myös Iltalehden haastattelemilla rikosoikeuden professoreilla näyttää olevan logiikka kadoksissa. Kimmo Nuotion mielestä tässä on hirveästi kaikenlaisia nyansseja. Ei ole, on vain sekopää nainen ja kotonaan viihtyvä miesnudisti. Jussi Tapani rupeaa pohdiskelemaan, että jos mies kävisi alastomana postilaatikollaan… No ei käynyt. Ja miksi alastomuus, ihmisapinan luontaisin olotila, ylipäätään on nykyään tällainen tabu? Hei, elämme vuotta 2014! Matti Tolvanen puolestaan toteaa, että syyttäjän pitäisi pystyä näyttämään teolla olevan sukupuolinen merkitys. Jaahas, sukupuolikin on jo siis kiellettyjen asioiden listalla. Tolvanen jatkaa feministidiskurssia mukaellen, että jos joku pahentuu tällaisesta alasti olemisesta pihalla, niin voisihan sitten olla, ettei olisi alasti!!! Tämä tietysti edellyttäisi, että pehentunut apina kertoisi nudistille pahennuksestaan. Näin ei pahentunut äiti tässä tapauksessa toiminut, vaan marssi suoraan poliilaitokselle.

Ei jotain niin huonoa, etteikö siitä hyvääkin voisi vääntää. Meillä on nyt oikeuden päätös, jolla kehotetaan apinoita tiirailemaan naapurin ikkunoita. Se on täysin hyväksyttävää, tiedoksi teille lukuisille voyeristeille! Pois puskista reilusti kadun varteen tissejä bongaamaan! Paitsi että ei. Tasa-arvoideaali taitaa jälleen notkahtaa tässä kohdin. Nainen on aina uhri, on hän sitten ikkunan ulko- tai sisäpuolella.

Tuore tutkimus vahvistaa ennestään tiedetyn tosiasian, että parinvalinnassa naisten toiveet toteutuvat paremmin kuin miesten toiveet ja naisilla on määräävämpi rooli parinvalintamarkkinoilla. Mitä tämä kertoo tasa-arvosta?

Kymmenen kertaa paremmat

Tunnet varmaan naistutkimuksen kehittelemän hokeman, jonka mukaan naisen on oltava milloin kaksi, milloin kymmenen kertaa miestä pätevämpi tullakseen valituksi johonkin vakanssiin. Katsotaanpa, kuinka viimeaikojen tapahtumat tukevat tuota väitettä.

Sanni Grahn-Laasonen

Sattuikin sopivasti hallituksen ympäristöministerivalinta tähän saumaan. Alexander Stubb kehui entistä palkollistaan Sanni Grahn-Laasosta ”fiksuksi” ja valitsi tämän ympäristöministerikseen. Onpa siinä pätevyyttä kerrakseen.

Olisi odottanut kykypuolueesta löytyvän oikeasti ympäristöasioihin paneutuneita apinoita, kuten Eija-Riitta Korhola tai Pertti Salolainen. Voihan se olla niinkin, ettei suuri yleisö tunne kaikkia Sannin pätevyyksiä. Jostakin syystä tupsahti mieleen eräs Monica. Olisiko jopa tiettyä yhdennäköisyyttä? Onko valokuvaaja Heikki Saukkomaa onnistunut ikuistamaan tähän kuvaan johtaja-alaissuhteessa tapahtuvan seksuaalisen häirinnän – tai sitten jotain aivan muuta?

Sanni on istunut eduskunnassa ja sen tasa-arvovaliokunnassa vajaat neljä vuotta. Siinä lisää meriittejä ympäristöministerin postille. Pisteitä satoi laariin, kun lottoarvonta siirrettiin pois YLE:n kanavilta juurikin Sannin aloitteesta.

Sanni on muuten sitä mieltä, että ihmiselämä alkaa syntymähetkellä. Aika erikoinen käsitys biologiasta hänellä. 31 -vuotiaan untuvapoliitikon ura on silti lähtenyt rakettimaiseen nousuun: neljässä vuodessa äidiksi, ministeriksi, kansanedustajaksi, kokoomuksen varapuheenjohtajaksi, Kelan valtuutetuksi, kaupunginvaltuutetuksi ja samalla valtuuston varapuheenjohtajaksi sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajaksi. Ei kai kukaan enää voi väittää, että Suomessa syrjittäisiin nuoria naisia?

Paremminkin voisi sanoa, että meillä suositaan (nuoria) naisia. Suomen hallituksessa on nyt kymmenen naista ja seitsemän miestä. Tasa-arvolain pykälät täyttyvät nippa nappa. Siitä huolimatta Sanni vaatii sukupuolikiintiöiden ulottamista myös ammattiyhdistysliikkeeseen. Hänen ensimmäinen (ja ainoa) toimensa ministerinä on purkaa ympäristölainsäädäntöä ja parantaa (yritysten) ympäristölupien saantia. Tämä kuulostaa suoralta vastaukselta EK:n ”hätähuutoon”. Ympäristölait ovat maamme uusinta lainsäädäntöä, joten niissä on kaikkein vähiten perattavaa. Miksei aloitettu vaikkapa ongelmallisiksi todetuista yritystuista?

Sanni harkitsee myös haja-asutusalueen jätevesiasetuksen perumista tilanteessa, jossa kaksi kolmasosaa kiinteistöistä on jo omat järjestelmänsä hankkinut. Onko ministeri tullut miettineeksi, kuinka tasa-arvoinen tällainen päätös olisi ja millaiset korvausvaatimukset valtiolle esitettäisiin asetuksen määräystä totelleiden taholta?

Oikeasti Sanni on pelkkä sätkunukke, sillä tämä hyökkäys ympäristöasioita vastaan tulee suoraan pääministeri Stubbin aivoista. Sanni onkin nuorempi versio Henna Virkkusesta, joka toimi pääministeri Jyrki Kataisen ruoskana. Hyvä sinänsä, että kokoomuksen ympäristöpoliittiset tavoitteet paljastuvat hyvissä ajoin ennen kevään vaaleja.

Laura Räty

Kokoomuksesta ei päästä näin helpolla irti. Pitäisi kysyä, että mikä ihmeen kykypuolue, kun sosiaali- ja terveysministerin pallille istutettiin 37 -vuotias Laura Räty. Nainen, joka ei tiedä, että hallintoalamaisissaan on (melkoinen joukko) ihmisiä, jotka elävät alle 2100 euron kuukausituloilla. Sinänsä tässä ei ole mitään ihmeellistä, sillä suurin osa kokoomuspoliitikoista uskoo näin. Vain Räty on, hmmm niin rehellinen, että sanoo sen ääneen.

No ei vielä mitään, Rädyn menneisyys paljasti sen, minkä me kaikki itse asiassa jo tiesimme: kokoomuseliitti ei halua maksaa veroja. Se velvollisuus kuuluu alempiarvoisille apinoille. Niinpä Laurammekin harrasti ”verosuunnittelua” yksityisessä lääkärifirmassa asiakkaita rahastaessaan. Laura myöntää venkoilleensa eikä kuulema tekisi enää samoin, mutta puolustaa silti lääkäreiden verokikkailua hyvänä tapana yhdistää eri töitä ja työnantajia toisiinsa. Tämä kokoomuslainen verokeinottelu on leviämässä nyt myös julkiselle sektorille, kun kokoomuksen kansanedustaja ja Saarikka –perusturvaliikelaitoksen johtaja Mikael Palola on saanut ujutetuksi idean kunnanisille.

Palolan toiminta on mitä vastenmielisintä sote -härvelin hyväksikäyttöä. Hänen mielestään sote on sitä varten, että yksityiset (veroparatiisi)yritykset voisivat päästä sen avulla tahkoamaan lisävoittoja suomalaisten sairaiden kustannuksella. Laura Räty, Arto Satonen (kok) ja Carl Haglund (rkp) ovat ajaneet julkisesti samaa asiaa.

Vajaa vuosi sitten Räty antoi potkut toiselle naarasjohtajalle Merja Ailukselle, koska tämän arvostelukyky oli Rädyn mielestä pettänyt. Miten mahtaa olla Laura Rädyn oman arvostelulyvyn laita?

Muistanpa vuosien takaa prosessin, jossa heteroseksuaalisen urosministerin arvostelukyky kyseenalaistettiin tekstiviestien vuoksi. Käsittämätön ajojahti syntyi täysin olemattomasta asiasta, eikä pääministeri Jyrki Katainen uskaltanut antaa tukeaan julkisen lynkkauksen uhrille. Pääministeri Stubb sen sijaan riensi heti naarasministerinsä avuksi ja ilmoitti, että Räty on erinomainen ministeri ja hänelle pitää olla armollinen. Ilkka Kanerva on oikeasti erinomainen poliitikko, Laura Rädyn erinomaisuus on toistaiseksi vain Stubbin lausunnon varassa. Tai voihan olla, että ahneus ja pöyhkeys ovatkin uudessa kokoomuksessa erinomaisuuden mittareita?

Oikeastaan tuota ei kannattaisi edes kysyä, sillä lukuisat tutkimukset kertovat eliitin etiikkavajeesta.

Jatketaanko ministeri- vai kokoomuslinjalla? Valinnanvaraa on runsaasti, en pysty kuin uutisvirran pintaa hieman raapaisemaan. No, jatketaan kokoomuksen kykynaisten parissa.

Pia Kauma

Kansanedustaja ja kokoomuksen Espoon valtuustoryhmän puheenjohtaja Pia Kauma paljastaa lisää kokoomuksen suhtautumisesta vähäosaisiin. Hän vastustaa ehdottomasti suurituloistan verotuksen kiristämistä ja on huolissaan yli 45 000 euroa eläkettä saavien verotuksen kiristymisestä. Hän kyseenalaistaa sosiaaliturvan ja ihmettelee, miksi maahanmuuttajaperheille kustannetaan sosiaalituella uudet lastenvaunut, kun suomalaisperheet kierrättävät vanhoja.

Voisiko rasistisempaa syytöstä kuvitella, varsinkin kun Kauma myöntää itsekin, että väitteensä perustuvat toripuheisiin. Alan ammattilaiset kuitenkin todistavat yhteen ääneen, että kaikkia avuntarvitsijoita koskevat samat säännöt ihonväristä riippumatta. Olisiko kannattanut tehdä hieman taustatyötä, Pia? Tai käyttää maalaisjärkeä; voihan olla, että maahanmuuttajat lapsia rakastavina mieluummin säästävät muusta elämästä sen verran, että saavat lapsilleen ehdat keinutteluvaunut.

Politiikkaradiossa Pia paljasti yököttävän maailmankatsomuksensa. Hän kehuu olevansa omaperäinen ajattelija. Siihenkö lokeroon menee se, että hän on kallellaan kreationismiin ja pitää kreationismia hyvänä vaihtoehtona kouluissa opetettavaksi!

Elina Lepomäki

Kansanedustajaksi Jyrki Kataisen lähdön tiimellyksessä kohonnut enkelisijoittaja Elina Lepomäki (32) jatkaa nuorten (melko kauniiden) kokoomusnaaraiden Stubb -paraatia. Vieläkö siihen voi lukea vuonna 1974 syntyneen uuden puoluesihteerin, Minna Arveen? Eihän tästäkään nimitysruletista minkään sortin tasa-arvoa löydy.

Lepomäki toimi aikaisemmin köyhien kyykyttäjäyhteisön eli ajatuspaja Liberan ”tutkimusjohtajana”. Siinä hommassa hän kehitteli Liberan lippulaivan eli perustilin. Se on systeemi, jolla kansalaisten elämä sidottaisiin elinikäiseen velkavankeuteen. Lepomäki on myös sitä mieltä, että suomalaisia tuotteita ei kannata suosia, koska moinen tuhoaa maamme yrityselämän.

Syyskuun alussa Lepomäki pääsi Politiikkaradioon. Siinä hän tuli paljastaneeksi lisää kykypuolueen innovaatioita. Hän toivoo Suomeen nolla kuntaa, kannattaa Nato -jäsenyyttä ja myöntää olevansa ahdistunut – silti hän toimii puolueessa, joka eniten lisää yhteiskunnallista ahdistusta. Elinan mielestä yksilö on tärkeämpi kuin lauma ja keskeisin arvonsa on vapaus omistaa. Hänestä on se ja sama tekeekö ihminen töitä julkisella sektorilla vai onko hän työtön! Siinäpä mietittävää poliiseille, sosiaalityöntekijöille, kaupunginjohtajille, ministereille, sairaanhoitajille, opettajille, potilaskuljettajille ja mitä kaikkia teitä nyt onkaan.

Susanna Huovinen

Surullisenkuuluisat sotehärveli ja kuntahärveli ovat olleet naisministereiden vastuulla tunnetuin seurauksin. Lapsilisät leikattiin naisten pyöritellessä kutimia. Nostaako nyt äitiviha päätään, kun peruspalveluministeri Susanna Huovinen allekirjoitti (Laura Rädyn kompatessa) päivystysasetuksen, jolla käytännössä lakkautetaan kahdeksan synnytyssairaalaa. Se siis tietää äideille entistä pidempiä ja jännittävämpiä matkoja synnyttämään. Entistä useampi vauva putkahtaa tien päälle. Se tiedetään, että matkasynnytyksiin liittyy kuusinkertainen kuolemanriski.

Tästä huolimatta Huovinen ajaa massasynnytystä ja perustelee näkemystään potilasturvallisuudella. Päätöstä jopa kiirehdittiin kahdella vuodella aiemmista suunnitelmista, jotta asetus varmasti saatiin tehdyksi tämän hallituksen aikana. Kummasti tässäkin törmätään lukuun tuhat. Sen ylittävä potilasmäärä kuulema takaa päivytyksen sujumisen. Lääkärit ja muut alan asiantuntijat ovat eri mieltä turvallisuusnäkökulmasta ja syyttävät hallitusta kuvitelluista rahasäästöistä.

Seuraavaksi hallitus rupeaa kai värkkäilemään tuhannen lapsen päiväkoteja?

Synnytysosastojen puolesta on taisteltu koko kesä, huonolla menestyksellä siis. Eivät ole äitien puheet ja toiveet löytäneet vastakaikua naisministereissämme. Päinvastoin, nyt ollaan jo lakkauttamassa Kätilöopistoakin, vaikka se on suomalaisäitien eniten käyttämä synnytyssairaala. Ei ihme, että sairaaloita puolustamaan on pantu alulle kansalaisaloite. Käy allekirjoittamassa, jos olet äitien puolella ja feministejä vastaan!

Päivi Räsänen

Sisäministeri Päivi Räsänen on sekoillut kesän aikana vähintään kaksi kertaa. Väimerellä kuolevien afrikkalaisten venepakolaisten vielä ollessa otsikoissa Päivi keksi ongelmaan ratkaisun: Suomi ottaa lisää kiintiöpakolaisia – Syyriasta! Ei oikein mene kaaliin, kuinka afrikkalaisten ongelmat helpottuvat, kun meille tuodaan syyrialaisia apinoita. Osaatko vastata?

Loppukesästä meille sitten saapuikin kiintiöpakolaisia Syyriasta. Yle teki spektaakkelimaisen uutisen 11 -vuotiaan Islam Abu Bakrin perheestä, joka oli löytänyt netistä suomalaisen polkan ja ihastunut. Mielestäni polkka on fiksun ihmisen valinta. Nyt he asuvat Kuopiossa ja hyvä niin.

Silti tässä häiritsee pari asiaa. Miksi kiintiöpakolaisen mainoskasvoksi valittiin ylempää keskiluokkaa edustava perhe? Molemmilla vanhemmilla on hyvä koulutus ja hyvät ammatit eli heidän kotoutumisensa tuskin tuottaa ongelmia. Miksi pakolaisia paikan päällä valitsevat viranomaiset kuorivat kerman päältä? Miksi köyhimmät ja eniten apua tarvitsevat jätetään leireille kärsimään? Abu Bakrin perhe asui omilla kustannuksillaan talossa Jordanian puolella.

Pakolaispolitiikkaa taitaakin leimata rasismi. Tuskin meillä on ensimmäistäkään pakolaista Keski-Afrikan tasavallasta. Kongolaisille pakolaisille ei löydy Suomesta sijoituspaikkoja, mutta oikeanvärislle syyrialaisille on tarjolla ottajia enemmän kuin heitä on tänne tulossa. Missä luuraa se kuuluisa tasa-arvo?

Ministeri Räsänen myös valehteli eduskunnassa esittäen samalla väärän todistuksen lähimmäisistään. Tämä tapahtui Räsäsen vastatessa perussuomalaisten välikysymykseen poliisipalvelujen turvaamisesta koko maassa. Räsänen vakuutti poliisipalvelujan toimintakyvyn pysyneen vakaana. Väärin todistettu. Poliisi on entistä kauempana maaseudun väestöstä. Eteläisessäkin Suomessa lähin poliisi voi olla sadan kilometrin päässä, Lapista nyt puhumattakaan. Kansalaiset suunnittelevat turvakseen jo ”kodinturvajoukkoja” – poliisiylijohtaja Paateron kannattaessa ajatusta! Poliisit eivät edes ota kaikkia pikkuilmoituksia hoidettavakseen ja syyttäjien pöydillä vanhenee yhä suurempi osa tapauksista.

Räsänen vetosi siihen, että 92 prosenttia kansalaisista luottaa edelleen poliisiin. Niinpä, aika harva kyselyyn vastannut on oikeasti tarvinnut poliisin apua ja vielä harvempi heistä asuu maaseudulla.

Kaiken kukkuraksi Räsänen kyseenalaisti perussuomalaisten rehellisyyden, koska ovat moisesta asiasta huolissaan ja horjuttavat siten rahvaan turvallisuudentunnetta! Ministerin mielestä on siis oppositiopuolueen vika, jos kansa huolestuu poliisipalvelujen takkuamisesta…

Pia Viitanen

On aina hauskaa, kun feministit tappelevat keskenään.

Keväällä kaikkitietävä Sofi Oksanen poseerasi facebookissa ylpeänä suosikkifilosofinsa (!) Judith Butlerin rinnalla. Sukupuoli on performatiivi, jota tuotetaan diskursseissa ja määrättömästi muuta roskaa höpisevä Butler on yksi feminismin profeetoista. Hänen tekstinsä ovat idioottimaisen queer-liikkeen synnyn taustalla. Butlerin mielestä biologia on pelkkää sosiaalista toimintaa. Näin kevyesti hän kieltää evoluution sekä geenien olemassaolon. Feministit ovat siis kreationistien linjoilla. Vai onko heillä jokin oma teoria elämän synnystä ja kehityksestä maapallolla? Tai ehkä maapallokin on pelkkä diskurssi?

Sofin käämit paloivat, kun hän luki Hesarista kulttuuriministeri Pia Viitasen haastattelun. Tuotoksensa on vihapuhetta parhaimmillaan – malliesimerkki siitä, miksi kannattaisi aina laskea kymmeneen. Minun on mahdoton ymmärtää Sofin närkästyksen aihetta. Ehkä se oli se kissataulu, jonka Viitanen sanoi haluavansa ministerihuoneensa seinälle. Tämä toive herätti jostain syystä käsittämättömän paheksuntaryöpyn kulttuurieliitiksi itsensä luokittelevien joukossa.

Kissataulugate paljastaa, kuinka suvaitsemattomia suvaitsevaisuudellaan patsastelevat apinat oikeasti ovat. Professorin pallille istutettu queer-feministi Annamari Vänskä tuli yllättäen puolustamaan Viitasta kirjoituksellaan, joka saattoi kissataulujen mollaajat noloon tilanteeseen. Harvoin voi yhtyä feministiin, mutta Vänskän kirjoitus on sellainen. Eikä se todellakaan johdu siitä, että olisin kissafani.

Kesällä kaikkitietävä Oksanen kävi valittamassa Porin SuomiAreenalla, että taiteilijoille jaetaan liian vähän verovaroja. Kustannnusyhtiön omistajana hän vastustaa edistystä eli suunnitteilla olevaa ”kirjojen spotifyta”. Ovatko kirjojensa myyntitulot romahtaneet vai mistä moinen omaan itseensä käpertyminen? Rahaa Sofi kyllä tarvitsee, sillä elämäntyylinsä kuluttaa luonnonvaroja ja rahaa, yksistään kampaajakäynnilla kuluu 14 tuntia.

Syksyllä kaikkitietävä Oksanen kävi puhumassa Frankfurtin kirjamessuilla mutta tuhlasi mahtavan tilaisuutensa Venäjän haukkumiseen! Muutaman rivin saivat tilaa myös naisasialiike ja naiskirjailijat. Voisiko enää pahempaa rimanalitusta kuvitella? Suomessa media levitti innolla ”tietoa” Oksasesta mahdollisena Nobel – yllättäjänä. Yle mainosti asiaa ”kansainvälisen median” statuksella, mutta kun asiaan tutustui tarkemmin, huhu paljastui vain yhden ruotsalaisen kiihkofeministin (kiitos Susanna Varis!), Maria Schotteniuksen henkilökohtaiseksi missioksi. Näin niitä ”uutisia” tehtaillaan!

Anna-Maja Henriksson

Mitäs muita naisministereitä meillä on? Ai niin, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson aloitti ministerinuransa liivit paukkuen, että nyt tämä täti Suomesta seksikaupan lopettaa. Oli saanut Naisasialiitto Unionilta sen verran lobbausta, että oma ajattelukyky oli hämärtynyt. Tai voihan olla, että ristiretkensä rakkauden ammattilaisia vastaan tulee täydestä sydämestä eli sieltä kristillisfeminismin pohjattomasta seksinvastaisesta historiakaivosta.

Anna-Maja tilasi huolellisesti valitsemaltaan naisasianaiselta selvityksen, jonka avulla uskoi voivansa pakottaa hallituskumppanit missionsa taakse. Ei onnistunut, siitä kiitos hankkeen kaataneille ministeritovereille. Se ei kuitenkaan tädin vauhtia hidastanut. Nyt ministeriössä viilaillaan pienempiä kiusanaiheita seksityöläisille. Kesän aikana lakihankkeesta pyydettiin lausuntoja naisasiajärjestöiltä, joten perästä (sananmukaisesti) kuuluu.

Oletko muuten koskaan kummeksunut siitä, että seksinostosta keskustelevat vain naiset? Suomen vuosikymmeniä kestänyttä Nato -keskustelua luonnehditaan luokattomaksi, mutta prostituutiokeskustelu on sitä vielä kymmenen kertaa alkeellisempaa.

Jos seksinosto kielletään, pitäisikö loogisuuden vuoksi kieltää myös yksiavioisessa parisuhteessa pihtaaminen? Asiahan vaan on niin, että puolisoaan rakastavan ei pitäisi toisen seksuaalisuutta rajoittaa. Jos raiskaus on kielletty parisuhteessa, miksei myös pihtaaminen? Samalla tavalla nämä itsekkäät toiminnat loukkaavat kumppanin seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Jos siis elät seksittömässä liitossa, tiedät ettei sinua rakasteta ja silloin kannattaa lähteä nostelemaan – tai vähintään lähimmän ilotytön/pojan hoiviin.

Kaikki eivät halua parisuhteeseen. Seksi kuuluu myös heille. Sinkkujen olisi paljon rehdimpää mennä seksiammattilaisen luo kuin baariin iskemään yhden illan heilaa. Jälkimmäinen voi käsittää väärin, rakastua ja tuntea itsensä hyväksikäytetyksi. Naisia kunnioittava mies maksaa rehdisti ammattilaiselle eikä yritä vongata ilmaista seksiä amatööreiltä –  koskee tietysti myös seksin perässä juoksevia naisia.
Seksinostaja on yhteiskunnan vastuullisimpia jäseniä.

Carl Haglund

Feminismi on syvään juurtunut ruotsalaisessa kansanpuolueessa. Herää epäilys, että siellä politiikkaan pääsyn edellytyksenä on vähintään naistutkimuksen approbaturin suorittaminen. Sen verran polvillaan siellä ollaan humpuukin edessä. Muistamme kaikki Stefan Wallinin, joka puheidensa ja tekojensa perusteella on edennyt profeministimiesluokkaan saakka. Se taannee hänelle vapautuksen kastraatiopäivään osallistumisesta tai vähintään toimenpiteen suorittamisen yksityissairaalassa. Hän kuuluu valittuihin, joille feministit ovat luvanneet keinutuolin taivaan porstuassa. Stefan on onnekas, hänen ei tarvitse pelätä helvetin tulia.

Carl -poju kulkee edeltäjänsä viitoittamaa polkua. Oli todella rasittavaa kuunnella hänen narinaansa kokonaisen Politiikkaradion jakson ajan. Mutta tulipa julki Nappulan suurin saavutus ministeriuransa varrelta: hän on käskyttänyt, että varushenkilöillä on oltava vapaa-ajalla maksuton pääsy nettiin. Mutta ei mihinkään tavalliseen nettiin, vaan kiinalaiseen tapaan sensuroituun nettiin – aikuisviihdemaailmaan ei ole pääsyä!

Pelkääkö Carl noloja tilanteita, jos tuvissa innostuttaisiin kovinkin taajaan runkkaamiseen? Vai pelkääkö hän joidenkin urheiluvalmentajien tapaan, että sotilaiden voimat valuvat sperman myötä lakanoihin? Vai pesulanaaraiden mielenterveyttäkö tässä nyt ajatellaan? Ei ainakaan nuorukaisten terveyttä, sillä siemensyöksyt vaalivat miesten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja pitävät jopa eturauhassyövän loitolla.

No, tässähän se feministinen salajuonensa paljastuukin: miesten elinaikaa on pyrittävä kaikin mahdollisin keinoin lyhentämään.

Edes se ei ole vaikuttanut Carlin päätökseen, että naapurimaam kuninkaallinen kaimansa on sulostuttanut terveyttään naarapuolisten aikuisviihdetähtien kansoittamissa bileissä.

Aina kun kuulet sanan seksismi, kannattaa varautua vaikeuksiin. Tuo sana on yksi ase biologiaa ja miesten hyvinvointia vastaan käytävässä sodassa. Tällaisia otsikoita meille tarjoillaan jatkuvalla syötöllä. Uutisen on tarkoitus välittää viesti, että kaunis, hoikka ja pitkätukkainen Nainen edustaa feminisminvastaista naiskuvaa. Jos yksikin feministi pahastuu missä päin mailmaa tahansa mistä tahansa seksuaalisuuteen liittyvästä asiasta (ja niitähän seitsemän miljardin kokoisessa yhteisössä riittäää), media tekee siitä välittömästi suuren luokan ”seksistisen” kohun. Sic!

Tai sitten media tekee skandaalin asiasta, jossa ei ole edes skandaalin poikasta. Milloin luonnollisesta alastomuudesta on tullut tällainen ongelma naisille ja naisia pelkääville miehille? Viimeisimmän ”kohun” feministit ovat nostattaneet Jyväskylän yliopiston opettajaopiskelijoiden ideoimasta tyttökalenterista. Jälleen voimme todistaa kuinka ahdistava ja Naisten käyttäytymistä rajoittava feministinen yhteisö oikeasti on. Ihan oikeastiko he vielä ihmettelevät, miksi aatteellaan on niin huono maine Oikeiden Naaraiden keskuudessa? Hehän rajoittavat naisten elämää pahemmin kuin mullahit konsanaan. Taidanpa ostaa tuon kalenterin ihan vaan feministien kiusaksi.

Jos naiset olisivat ylivoimaisia johtajia, miksi kansa silti äänestää hallituksen parhaiksi ministereiksi miehiä? Onko lauma väärässä? Ei tietenkään, sillä se on vuosimiljoonien kuluessa oppinut luottamaan urospomoihin. Siksi kesän lopussa tehdyssä Taloustutkimuksen gallupissa hallituksen viiden parhaiten menestyneen ministerin joukossa ei ole yhtään naista ja viiden huonoiten menestyneen joukossa on vain yksi mies ja hänkin selviää näistä viidestä parhaalla arvosanalla.

Pirkko Mäkinen

Totesimme edellä kuinka tasa-arvovaltuutettu istuu kaikessa rauhassa neuvostossa, jonka kokoonpano ei täytä miesvajeensa vuoksi tasa-arvolain vaatimuksia.

Mahtaako tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkisellä olla tarpeeksi hommia, vai laiskotteleeko hän muuten vain? Odotin koko kesän, että hän olisi puuttunut feministien mustalle listalle päätyneen Vesa Keskisen touhuihin. Tuurin mies jakeli todella näkyvästi Kyläkaupan konsertteihin ilmaisia vain naisille -lippuja. Oli Paul Ankaa vähintään 60 vuotta täyttäneille äideille ja Cicciolinan tähdittämää Dance Partya alle kuusikymppisille naisille. Minulla ei tietystikään ole mitään tällaisia järjestelyjä vastaan, mutta eihän tämä nyt millään muotoa täytä tasa-arvon vaatimuksia.

Sen sijaan tasa-arvovaltuutettu tuli julkisuuteen seksuaalinen häirintä kassissaan. Oliko jo kulunut liian kauan aikaa edellisestä julkisuudessa pällistelystä? Kesän aikana meitä hellittiin kerrassaan kolmella ”tutkimuksella”, jotka esittelivät toinen toistaan erilaisempia lukuja tyttöjen kokemasta seksuaalisesta häirinnästä. Poikienkin kokemuksia oli selvitelty, mutta otsikoihin pääsevät pelkästään tytöt ja naiset – tässä jälleen yksi tasa-arvokummajainen.

Sisäministeriö tuli julkisuuteen ylitarkastaja Elina Katajamäen kasvoilla, Right to choose -hankkeella ja Poliisiammattikorkeakoulun lapsiuhritutkimuksella, jonka pääsanoma on, että lasten kokema väkivalta on vähentynyt. Mediassa ja ministeriössä tämä tieto sivuutettiin ja otsikoita revittin siitä, että lähes kolmasosa ysiluokkalaisista tytöistä on kokenut seksuaalista häirintää tai väkivaltaa. Poikien luku on vajaa neljännes. Siitä innostuneena ministeriö on polkaissut nettiin presidentti Niinistön suojeluksessa Right to choose -hankkeen, jonka kohderyhmä on 15-25 vuoden ikäiset naiset ja jonka tarkoituksena vähentää naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa ja häirintää.

Pojista ei niin väliä. Ei tietenkään, eihän pojilla ole omaa päiväänsäkään. Huomenna kuitenkin juhlitaan kansainvälistä tyttöjen päivää!

Elina Katajamäen ikimuistettava viesti kuuluu: parisuhde ei ole seksiautomaatti. Valitettavasti tämä on vain puolet totuudesta. Yksiavioisuutta edellyttävä parisuhde ei voi olla myöskään pihtaus- ja päänsärkyautomaatti.

Lapsiasiavaltuutettu (kuinka onkin niin, että näiden valtuutettujen kelpoisuusvaatimuksena näyttää olevan feministinen maailmankatsomus) Tuomas Kurttilakin napsahti mediaan omalla viestillään: koulukiusaamisen vähentymisessä ei läpimurtoa ja tyttöjen kokema seksuaalinen väkivalta on yleistä. Pojista Kurttila ei maininnut mitään viitatessaan vuoden 2013 Kouluterveyskyselyyn. Kyseisen selvityksen keskeinen viesti on kuitenkin, että kiusaaminen on vähentynyt ja lapsilla menee kaikin puolin entistä paremmin.

Jos Kurttila olisi viitsinyt lukea kyselyä tarkemmin, hän olisi huomannut, että pojat kokevat lähes kaikilla mittareilla mitattuna ja kaikilla opintoasteilla enemmän kiusaamista kuin tytöt. Ja jos hän olisi viitsinyt taulukoitakin vilkista, hän olisi havainnut poikien joutuvan tyttöjä useammin toistuvan seksuaalisen ahdistelun kohteiksi.

On tietysti tutkijan valinta, mitkä luvut hän haluaa nostaa julkisuuteen. Tyttöjä häiritään enemmän ”joskus”, joten siitä saa isoja lukuja ja raflaavia otsikoita. Mutta kumpien luulisit olevan enemmän huomion tai avun tarpeessa, toistuvasti uhriksi joutuvien (poikien) vai joskus häirittyjen (tyttöjen)?

Tasa-arvovaltuutettu Mäkinen kuitenkin löi pöytään kaikkein suurimmat luvut ja nekin on kaivettu Kouluterveyskyselystä: tytöistä 61, pojista 46 ja hlbt -nuorista 70 prosenttia on kokenut seksuaalista häirintää joskus tai toistuvasti. Miten tämä nyt kuuluu tasa-arvovaltuutetulle? Luvuthan todistavat, että tyttöjen ja poikien kohtelu täyttää vallan mainiosti kaikki tasa-arvolain 60/40 vaatimukset.

Mäkinen kuitenkin lukee lakiaan kuin piru raamattua. Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia edistämään sukupuolten tasa-arvoa omassa toiminnassaan. Hallituksen esityksen mukaan tämä velvollisuus laajentuu nyt koskemaan myös peruskouluja. Mäkisen mukaan seksuaalisen häirinnän ehkäiseminen on keskeinen osa koulujen tasa-arvotyötä. Sopii kysyä, miksi juuri tämä kiusaamisen osa-alue on nostettu tikunnokkaan. Helppo vastaus. Feministejä kiinnostaa seksuaalisuus järjettömän paljon, aivan yhtä paljon kuin paaveja, piispoja ja muita hengenmiehiä. Tulevat mieleen lestadiolaiset, jotka tilaavat pornolehtiä voidakseen paheksua meitä normaaleita apinoita.

Mäkinen taistelee seksuaalista häirintää vastaan ei meidän koulussa -teeman avulla. Mukaan on lähtenyt opetushallitus, Tuomas Kurttila sekä kerrassaan neljä oppilaitosta Helsingistä. Sivustolle on värkätty propaganda-aineistoa opettajille. Videon avulla kerrotaan seksuaalisen häirinnän kauheuksista. Kannattaa katsoa. Täällä Apinametsässä tosin kukaan ei näytä ymmärtävän, mikä videossa nyt on sitä seksuaalista häirintää. Sekö, kun Tiukkapipo-Aino rupeaa mukiloimaan Eliasta koulun käytävällä? Tasa-arvovaltuutettu haluaa siis viestiä, että on oikein hakata poikia ja miehiä. Ei mikään ihme, että perheväkivalta on meillä ongelma.

En ole huomannut, että sen paremmin Katajamäki, Kurttila kuin Mäkinenkään olisivat aktiivisesti taistelleet hallituksen suuruudenhulluutta vastaan. Vähintään tuhannen oppilaan koulut kun lisäävät kiusaamista, vihapuhetta, häirintää ja epäluottamusta. Kannattaisi viimeistään tässä vaiheessa pohtia, mitkä ovat Dunbarin luvun opetukset ja kuinka niitä voisi soveltaa käytäntöön terveen yteisöllisyyden lisäämiseksi koulumaailmassa – vahingollisen tasa-arvohaihatuksen sijaan.

Eva Biaudet

Seksikauppaan liittyen meillä levitetään ehkäpä enemmän valheellista tietoa kuin mihinkään muuhun toimintaan suhteessa sen volyymiin. Naisliike on tehnyt valehtelusta rakenteellisen ongelman, jonka perässä poliisivoimia ja lainsäätäjiä juoksutetaan tyhjän perässä. Kalliiksi tulee tämäkin, sillä ihmiskaupan uhreja ei vaan löydy.

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet tuli jälleen, ties monennenko kerran julkisuuteen vanhan ongelmansa kanssa. Ei siis mitään uutta tiedotettavaa hänellä tälläkään kertaa. Eva vain varmisti, ettei naamansa kokonaan kansalaisten aivokuorilta häviä. Sama naiskauppauhrien puute on vaivannut naisliikettä siitä saakka, kun ihmiskauppa heidän vaatimuksestaan vuonna 2004 Suomen rikoslakiin kirjattiin. Työministeriön ihmiskauppatyöryhmä valitti jo vuonna 2007, etttä Suomesta löydetyt ihmiskaupan uhrit ovat miehiä, kun heidän pitäisi olla naisia! Eva oli jo tuolloin valituskuorossa mukana.

Feministien strategiahan tässä paljastuu selkeästi. Jauhetaan vuodesta ja kuukaudesta toiseen samaa vanhaa virttä huolimatta siitä, kuinka paljon siinä on todenperäisyyttä. Eräänlaista väsytystaistelua siis.

Uhrien puute on tietty noloa, sillä vähemmistövaltuutetun virka perustettiin vuonna 2008 nimenomaan seksikauppaan liittyvää ihmiskaupparikollisuutta paijaamaan. Tarvittiin villoja seksikaupan kieltämisvaateiden taakse. Näin massiivinen koneisto vain siksi, että jälleen saataisiin vähennetyksi heteromiesten mahdollisuuksia toteuttaa seksuaalisuuttaan. Näissä piireissä ei koskaan muisteta huolestua siitä, että myös naiset ja homomiehet maksavat seksistä, ehkä jopa lesbot ja transapinatkin.

Anna Mäkelä

Jyväskylän kaupunginjohtajan virka oli kesällä haettavana. Hakemuksensa jätti 19 apinaa. Joukossa ei ollut ainuttakaan naarasta. Ei kannattaisi pitää niin suurta mekkalaa johtajien sukupuolesta, jos naaraista ei ole edes hakijoiksi!

Ehkä kannattaa suhtautua varauksella kaikkiin naishakijoihin, jos heitä sattuisi johtajakisoihin tupsahtamaan. Näin voidaan sanoa ainakin Kittilän esimerkin perusteella. Paikalliset poliitikot iskivät kirveensä kiveen, kun eivät tarkistaneet Anna Mäkelän taustoja ennen kunnanjohtajaksi valintaa vuonna 2010. Nyt siellä ovat asiat niin solmussa, että koko helteisen kesän ajan työskennellyt toimikunta päätyi esittämään Annan erottamista luottamuspulan johdosta.

Erottaminen ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista, sillä kuntalaiset ovat olleet niin ”sivistyneitä”, että ovat äänestäneet vasemmistoliiton Inkeri Yrityksen valtuuston puheenjohtajaksi. Siltä paikalta hän on heitellyt kapuloita erottamisprosessin rattaisiin. Samalla hän on hyllyttänyt koko kunnanhallituksen vetoamalla keskusrikospoliisin rikostarkastaja Maria Vuorivirta-Heikkisen salaiseen lausuntoon. Näin toimii hyväsisko -järjestelmä.

Jos kunnanisät olisivat penkoneet taustoja edes Wikipedian verran, he olisivat saaneet tietää, että Anna Mäkelä on paitsi feministinen mediatutkija, ollut myös perustamassa feminististä Tulva -lehteä, toiminut sen päätoimittajana ensimmäiset kolme vuotta sekä urakoinut Tasa-arvoasian neuvottelukunnassa, Naisasialiitto Unionissa ja Naisjärjestöt yhdessä – Nytkis ry:ssä. Hän on pyrkinyt eduskuntaan vihreiden listoilta, mutta luonnehti ehdokkuuttaan kunnanjohtajakisan tiimellyksessä nuoruuden hairahdukseksi.

Hohhoijaa!

Maaret Kallio

Hohhoijaa jälleen! Mitä johtopäätöksiä tekisit, jos erityistason seksuaaliterapeutti, verovaroin kustannetun Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan erityisasiantuntija kirjoittaisi näin:

Seksin saama huomio on kohtuuton, sillä harva todella on seksin puutteessa.

No ainakin sen voisi todeta, että kyseisen terapeutin on pakko olla naarasapina. Ja niin todella onkin. Hän on Maaret Kallio, joka kirjoittaa myös blogia Hesariin. Elokuinen kirjoituksensa on viehättänyt ainakin Yle Puheen toimittajia Jarmo Laitanevaa ja Hanna Kinnusta, joten hänet oli kutsuttu levittämään ilosanomaansa myös Puheen päivään.

Elämme niin feminiinisessä maailmassa, että Kallion (hetero)seksivihaa uhkuvat mielipiteet otetaan lauman keskuudessa hurmioituneina vastaan. Kriittiset näkemykset ja tutkimustulokset leimataan sovinistiseksi paskaksi. Myös em. toimittajat yrittivät parhaansa mukaan nuoleskella Suurta Ajattelijaa. Toimittaja Kinnunen taitaa olla oikeasti uskossa, koska totesi eräässä toisessa yhteydessä, ettei miehen ja naisen seksuaalisuudessa ole mitään eroa!

Maaret kaipaa takaisin keskiaikaan, jolloin seksi oli piilossa eivätkä mainosten kuvat häirinneet poloista kadullakulkijaa. Ei silloin ollut pahaa internettiä, josta porno olisi päälle vyörynyt. Nyt seksi saa mielestään kohtuuttoman huomion ja sitä on yhteiskunnassa liikaa. Maaret sekoittaa seksin ja rakkauden sekä saarnaa pakkoseksistä, tyhjästä olosta, omaksi itseksi kasvamisesta, riippuvaisuudesta ja itsensä tuntemisesta. Harvempi mies kärsii näistä eksistentiaalisista ahdistuksista. Näin Maaret paljastaa, ettei todellakaan tunne eikä hyväksy miesten seksuaalisuutta.

Maaret tyrmää senkin ajatuksen, että jos (nuoret) miehet saisivat tarpeeksi seksiä, moni lyönti jäsisi lyömättä ja selkkaus sotimatta. Hän kysyy heti, että mites se naisten tyytyväisyys. Hieman outo kommentti, joka Maaretin suulla vahvistaa kokemuksen, että naiset ovat miehiä vähemmän kiinnostuneita seksistä, jopa niin, että he valitsevat mieluummin sodan kuin seksin!

Meillä on toki esimerkki siitä, kuinka seksillä hävitetään väkivalta. Se esimerkki asuu Afrikan sydämessä. Vapauttamalla seksin bonobonaaraat ovat saaneet itselleen paitsi rauhan myös lauman johtajuuden – niillä on siis täysin päinvastainen strategia kuin ihmisserkuillaan ja Maaret Kalliolla.

Maaret on yksi lenkki naisliikkeen taistelussa heteroseksuaalisuutta vastaan. Hän ihmettelee, miksi (valistuneimmat) bloginsa kommentoijat valittavat hänen edustavan naisasiaa tai naisen näkökulmaa. Maaret ei pädä väitteestä ja yrittää kumota sen todistelemalla, kuinka suurin osa asiakkaistaan on ollut miehiä. Sääli kavereita!

Parin vuoden takainen kirja Pimppini on valloillaan – naisiin kohdistuva seksuaalinen vallankäyttö, kertoo jotain muuta. Maaret Kallio on yksi kirjoittajista. Teosta on luonnehdittu feministiseksi kirjoituskokoelmaksi. Ja sitähän se on, pelkkää miesten syyllistämistä vailla minkäänlaista logiikkaa tai faktapohjaa. WSOY:n kutantaman kirjan mukaan kaikki naiset ovat uhreja. Jos lähtee tällaiseen projektiin yhdessä Sari Näreen, Pia Puu Oksasen, Terttu Utriaisen, Sanna Karkulehdon ja Sanna Aaltosen kaltaisten telaketjujen kaa, niin ei voi olla olematta itsekin sinne päin kallellaan.

Kirjan päätoimittaja, kuuluisan kaappausjutun ”uhri” Katja Kettu, mainostaa olevansa henkeen ja vereen feministi. Kun Iltalehden toimittajat haistoivat palaneen käryä Ketun sepittämässä raiskausyrityksessä, aatesisko Laura Gustafsson riensi apuun perinteiseen feministiseen tapaan:

V***n Iltalehti. Haistakaa p**se p**kat lööppilehdet ja niiden iilimatotoimittajat. Miksi kukaan ees lukee niitä. Sopivia lähinnä lukutaidottomille. Hyi helvetti mitä p**kaa p**kaa p**kaa. V***n iiliäiset niilinkäiset anaalikasvaimistot.

Mahtaako tämä olla vihapuhetta, seksuaalista häirintää vai jotain vallan muuta?

Katleena Kortesuo

Kokoomukseen päin kallellaan oleva viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo vaikuttaa ensikuulemalta tolkun naaraalta. Esimerkiksi hänen tylytyksensä Pekka Himasen Sinisestä kirjasta on hyvä.

Jokin hänen ”tutkimuksissaan” kuitenkin särähtää ja niinpä kotisivujen takaa paljastuu ”kevytfeministi”. Näitä tapauksia meillä on melko paljon, siis naisia, jotka eivät kaduilla kovaan ääneen huuda miesvihaansa, mutta ovat omaksuneet tasa-arvo-opin kliseet tajuamatta kuitenkaan ideologiaa niiden takana. Yhteiskunnan kannalta he toki ovat yhtä vaarallisia kuin 1930 -luvun kansallissosialismia myötäilleet saksalaisapinat.

Katleena esittelee itsensä kouluttajaksi, tietokirjailijaksi ja kasvuyrittäjäksi. Omaa koulutustaan hän ei paljasta. Suomessa toimii lukematon määrä kalliita konsultteja, jotka ovat pelkkiä ylioppilaita. Tunnetuin heistä lienee Jari Sarasvuo. Elämässä menestymiseen ei tarvita akateemista sivistystä, pääasia on, että osaa saarnata monisanaisesti, hehkuvasti ja helppoheikkimäisesti. Siksi on myös samantekevää mitä sanoo, kunhan saa kuulijat ihastumaan itseensä. (Toinen, feministien käyttämä tapa on täysin päinvastainen: kuulijat pitää saada pelkäämään joko itseään tai julkista häpäisyä).

Tuossa kuolutuksen yleisen hypettämisen ja elämässä menestymisen välisessä ristiriidassa on jotain samaa kuin koulukiusaamisessa. Olemme herttaisen yksimielisiä siitä, että kiusaajat ovat luusereita ja onnettomia paskiaisia, mutta jostakin syystä heistä tuleekin menestyneitä yritysjohtajia, poliitikkoja ja pääministereitä. Meidän kaikkien ”rakastama” Aleksander Stubb on mainio esimerkki, eihän kukaan oikeasti kehtaa paheksua hänen historiaansa. Jopa Wikipedia kieltäytyy tunnustamasta tätä ristiriitaa. Se luettelee vain tunnettuja entisiä koulukiusattuja (ja nykyisiä työpaikkakiusattuja) mutta ei kuuluisia entisiä koulukiusaajia (ja nykyisiä työpaikkakiusaajia).

”Törmäsin” Katleenaan elokuussa Radio Suomessa. Yllättävää että vasta nyt, sillä Areena paljastaa hänen olevan Yle:n vakioasiantuntijoita. Tällä kertaa hänet oli kutsuttu ilmeisesti puolustamaan pääministeri Stubbin yletöntä twiittaamista ja siinä ohessa sosiaalista mediaa. Meillähän riittää näitä someuskovaisia, jotka arvottavat ihmisiä sen mukaan, kuinka nämä somessa menestyvät. Katleenakin jakaa ihmiset vanhaan koulukuntaan ja moderneihin somettajiin. Jyrki Katainen edustaa edellistä ja Alexander Stubb jälkimmäistä ihmisryhmää.

Tällaiset kahtiajaot ovat harvoin hedelmällinen tapa analysoida yhteiskuntaa. Ei onnistu Katleenakaan. Hänen tuomionsa on, että temperamentiltaan (eli biologialtaan) vähäpuheiset, varautuneet ja hitaasti lämpenevät yksilöt eivät sovellu politiikkaan. Nyt tarvitaan somehörhöjä, vekkuleita veli/siskokultia, joilla on aina sana hallussaan tai ainakin twitterissään ja tietysti ratkaisu asiaan kuin asiaan yhden millisekunnin päässä.

Katleenan malli jättää siis lauman lahjakkaimmen osan kyvyt hyödyntämättä.

Katleena selittää viimeisimpien pääministereidemme eroa ”virranjakajasukupolvella”. Tämä epämääräinen termi on Katleenan ihan oma keksimä – vaikka hän Himas -analyysissään lyttääkin filosofin sillä perusteella, että tämä käyttää itse keksimiään epämääräisiä termejä.

”Virranjakajasukupolvikin” on täyttä humpuukia. Kataisen ja Stubbin eron taustalla on vanha ja perinteinen temperamentti. Kuinka ikävää kevytfeministin kannalta. On suorastaan rikollista leimata apina moderniksi tai edistykselliseksi vain biologisten ominaisuuksien perusteella. Temperamenttierojen ei pitäisi määritellä ihmistä sen paremmin koulussa kuin muuallakaan yhteiskunnassa. Hölöttäjä ei ole sen parempi ihminen tai osaaja kuin ujokaan.

Kortesuon mielestä aktiivinen tviittailu ja sosiaalinen mielenlaatu kertovat avoimuudesta, jonka taakse ei voi kätkeä mitään salaisuuksia. Väärin menee tämäkin analyysi. Henkilökohtainen ”avoimuus” on pelkkää pintaa, jonka taakse voi kätkeä mitä kauheimpia asioita. Onganisaation avoimuus on aivan eri asia. Jospa hölöttäjä onkin vain niin rakastunut omaan naamaansa, ettei voi edes tärkeimpien asioiden äärellä olla mainostamatta itseään? Jospa ”avoimuus” onkin itsekkyyttä?

Vielä Kortesuo julistaa, että hölöttäminen on tulevaisuutta eivätkä ujot ja hitaat ole siihen maailmaan tervetulleita. Kiitos nyt tästäkin!

Summa summarum

Oikeastaan feministejä pitää kiittää siitä, että he määrittelevät seksuaalisen häirinnän sitä kautta, miltä ”uhrista” sattuu tuntumaan. Mikä tahansa ilme,i ele tai hymy tai vaikkapa yksityiselämää koskeva kysymys on häirintää, jos nainen haluaa niin kokea. Kukaan ei siis voi tulla kieltämään tuntemustasi seksuaalisesta häirinnästä, jos tissityrkky tai roiskeläppänaaras on astellut näkökenttääsi tai joku naaras kysyy miten poitsulla menee.

Feminismi tarvitsee uhreja koneistonsa polttoaineeksi. Oletko koskaan miettinyt noita silmillemme heitettyjä ylisuuria prosenttilukuja vaikkapa seksuaalisesta häirinnästä? Nimenomaan naisliike niillä hekumoi. Selitys on yksinkertainen. Valittaminen on yksi naaraiden tavoista ja ainoa feministien tapa käyttää valtaa. Valta on suorassa suhteessa ”uhrien” määrään. Mitä suurempia lukuja naisliike esittää, sitä enemmän se saa huomiota ja – rahaa. Monet urokset törmäävät tähän vallankäytön muotoon myös parisuhteessaan. Paitsi että nalkuttaminen on tehokas keino miehen syyllistämiseksi, se myös tutkitusti lyhentää miesten elinikää.

Tällainen uhrilukujen kevytkenkäinen venyttäminen on pelkkää itsekkyyttä eikä tietenkään auta ratkaisemaan varsinaisia ongelmia. Huomio kiinnittyy vääriin asioihin, kun huolta kannetaan joskus eli kerran elämässään mielensä pahoittaneisiin eikä niihin, jotka joutuvat toistuvan häirinnän, ahdistelun, väkivallan tai kiusaamisen kohteiksi.

Feminismi on ottanut taisteluaseekseen myös sanan ”moderni”, ikään kuin se edustaisi hyvää ja ”perinteinen” (joka on yleensä vuosimiljoonien kuluessa hyväksi hioutunut) pahaa. Eihän se niin tietenkään mene. Paradoksaalisinta tässä on tietysti se, että ”moderni” feminismi on kuin keskiaikainen katolinen kirkko, joka kirosi tähtitieteen saatanallisena ilmestyksenä. Nyt meillä on keskuudessamme ismi, joka kieltää biologian, evoluution ja genetiikan samanlaisena saatanallisena ilmestyksenä. Feministit ovat tismalleen samalla tiellä kuin katolinen kirkko on aina ollut, kieltämässä kaiken seksuaalisen ja ”maallisen”.

Ihmislajin käyttäytyminen ei tietenkään ole muuttunut keskiajalta miksikään. Kansakuntien ja unionien johtajat ovat samalla tavalla feministien vietävissä kuin edeltäjänsä, jotka tosissaan pelkäsivät kirkkoa ja helvettiä. Näitä Emma Watsonin kaltaisia hyväntahtoisia hölmöjä näyttäää aina vain riittävän.

Äitiys on naiseuden kova ydin. Kaikki, jotka tämän kieltävät, syyllistyvät naisvihaan. Ja siihenhän feminismi juuri syyllistyy: mediassa jauhetaan jatkuvasti kodin ja työn yhteensovittamisen vaikeudesta. Mistä muusta tämä kertoo kuin äitiyden huonosta asemasta yhteiskunnassa ja sen myötä lapsuuden halveksunnasta? Äideiksi haluavat naiset ajetaan vastoin tahtoaan työelämään ja stressikierre on valmis. Kuka muu kuin feministi tästä hyötyy?

Äitiyden(kin) kaikki yhteiskunnalliset ongelmat olisi helppo ratkaista yhdellä lailla. Se olisi laki kansalaispalkasta. Kuka sitä kehtaa vastustaa? Juuri valmistunut tutkimus kertoo kuinka äidit tekevät yhtä paljon töitä kuin lapsettomat naiset ja isät tekevät töitä muita miehiä enemmän. Onko tässä jotain logiikkaa?

Luuleeko uraäiti olevansa lastenhoitajaa parempi ihminen, kun ei alennu tekemään paskaduunia eli hoitamaan synnyttämiään lapsia? Miksi ura ja lapset ylipäätään asetetaan vastakkain, voisihan lapsesta huolehtiminen olla yhtä arvokasta kuin itsensä toteuttaminen jonkun palkollisena. Tämä on asennekysymys ja siihen yhteiskunnalla on nykyään vain yksi ratkaisu tarjottavana ja se viesti on yksinkertaisesti väärä: eivät tässä taistele keskenään moderni ja perinne, vaan feministi ja äiti, vähemmistö ja enemmistö.

Tiesitkö muuten, että Suomi on nyt UN Womenin suurin rahoittaja? Olemme siis suurempi kuin esimerkiksi ”tasa-arvon” suurvalta Ruotsi. Suurlähettiläs Jarmo Viinanen hehkutti kesäkuussa New Yorkissa, kuinka tasa-arvo ja naisten oikeudet ovat keskeisimpiä edellytyksiä kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien edistämisessä. Huomaat varmaan, kuinka tasa-arvo ja naisten oikeudet käyvät aina käsi kädessä. Tämäkin jo todistaa valheiksi höpinät siitä, kuinka tasa-arvo olisi muka miesten asialla.

Oletko kuullut kenenkään puhuvan miesten oikeuksista?

Tasa-arvossa vallitsee rakenteellinen ongelma. Vaikka meillä puretaankin rakenteita suurella intohimolla, näyttää siltä, ettei kyseistä ongelmaa ole edes tiedostettu. Tuore eläkeratkaisu on tästä malliesimerkki. Ministeri Jan Vapaavuoren johdolla meillä linjataan kuinka eläkeiän on noustava samaa rataa elinajanodotteen kanssa. Looginen ja tasa-arvoinen johtopäätös tästä olisi, että miesten eläkeikä olisi 6,5 vuotta naisten eläköitymisikää alhaisempi.

Oletko kuullut kenenkään moista edes esittäneen? Voimme siis heittää koko tasa-arvokäsitteen roskikseen.

Olemme nyt oppineet kuinka esimerkiksi nollatoleranssista, steretypioista, sukupuoliroolimalleista, segregaatiosta, tasa-arvosta, seksismistä, sisäisestä kauneudesta tai seksuaalisesta häirinnästä jauhaminen on sama kuin ryhtyisi tuulimyllyjä vastaan taistelemaan. Kannattaisiko heittää nämä humanistien vaalimat ideologiset harhakäsitykset romukoppaan ja myöntää, että olemme biologisia olentoja? Ihmiskunta olisi monta kertaa onnellisempi ja rikkaampi niin henkisesti kuin taloudellisestikin, jos energiaa ei tarvitsisi tuhlata ideologian alttarille.

Joskus tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 10.10.2014.

4 vastausta to “KESÄN SALDO – tasa-arvon epätasa-arvoinen maailma”

  1. Mahtava katsaus kesän ”tasa-arvo”antiin. Kiitos siitä.

    • Kiitokset kiittämisestä!

      Ja papukaijamerkki, jos jaksoit lukea koko jutun! Niin surullista, että vaati 97210 merkkiä pienenpienen raapaisun tekemiseen aikamme suurimmasta uskonnollisesta huijauksesta.

  2. Tuo women against feminism -sivu oli kyllä päivän piristys. Ihania Naisia. 😀

    Kaikenmaailman sukupuolineutraalit irvokkeet, kuten vessat, ovat kyllä järkyttäviä. Olen asioinut moisessa laitoksessa kahdesti ja olin molemmilla kerroilla kauhistunut. Ja minä sentään olen transsukupuolinen. Toivottavasti jengi tajuaa motata kuonoon niitä pellejä, jotka yrittävät ajaa noita pärskeleen sukupuolineutraaleja vessoja, liikuntatunteja ja suihkuja. Niissä ehkä viihtyy se 0,5% väestöstä, mutta ei kukaan muu.

    • Olen tässä lueskellut blogiasi. On hienoa törmätä kaveriin, joka osaa ajatella omilla aivoillaan. Melkein tässä jo uskoo, että maailma saattaa jopa pelastua.

      Sitten kuuntelen Puheen päivää, jossa yhtäkkiä ruvetaan haastattelemaan Tiina Rosenbergiä. Ja asialla on mies, Kalle Haatanen, jota olen erehtynyt pitämään melkein tolkun apinana. Päivä on taas pilalla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: