JOTAIN POSITIIVISTA?

Viime aikoina viina on aiheuttanut kansan keskuudessa (jälleen kerran) jäätynyttä naurua. Ensin Etelä-Suomen aluehallintovirasto kielsi viski -sanan käytön ja sen jälkeen Valvira sensuroi Ron Jeremyn kuvan rommipulloista, seksin vuoksi! Missä logiikka ja terve järki? Siinä, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja on Anneli ja Valviran ylijohtaja Marja-Liisa.

Uutisten luonteeseen kuuluu, että ne ovat negatiisia. Hyvä asia pääsee harvoin median etusivulle ja vielä harvemmin positiivista sanottavaa löytyy poliitikkojen puheista. Nyt sellainenkin ihme on Jyväskylästä kaaliin kalahtanut. Tarkastellaanpa sitä ja siinä ohessa tulee kehutuksi yhden naarastoimittajan sinnikkyyttä. Aivan kokonaan tätäkään juttua ei voinut myönteisiin asioihin perustaa, siitä jokapäiväinen tasa-arvomafia pitää huolen.

Hidasta sotaa

Mietipä, että on kaksi laumaa. Toisessa elää sata apinaa ja toisessa tuhat apinaa. Isomman lauman johtajat hamuavat pienemmän resursseja joko kateuttaan tai pelkkää suuruudenhulluuttaan. Voi syynä olla vallanhimokin. No, isomman lauman johtajilla on kaksi mahdollisuutta. Joko hyökätään tussarit tanassa pienemmän lauman johtobunkkeriin tai ruvetaan käyttämään henkistä väkivaltaa. Lisäapua voi huutaa ylemmillä tasoilla vaikuttavilta aateveljiltä ja -siskoilta.

Ensimmäinen vaihtoehto edustaa perinteistä sotaa. Jälkimmäinen tapa on hidasta sotaa, jota nykyään kutsutaan rakenneuudistukseksi. Käytännössä on siis kysymys näännytystaistelusta.

Kummankin sodankäynnin tarkoitus on sama: oman lauman (ja johtajien henkilökohtaisen) vallan kasvattaminen.

Euroopan unioni on jalostanut tämän suuruudenhulluuden vielä pidemmälle. Kun saksalaiset eivät 1930 -luvun opeillaan onnistuneet yhdistämään Eurooppaa omien saappaidensa nuolijoiksi, sama päämäärä on nyt saavutettu hitaan sodankäynnin avulla. Kaikkialla Euroopassa kumarrutaan nyt suutelemaan poikien ympärileikkausta ihannoivan Angela Merkelin avokkaita. Ja mikä huolestuttavampaa, Angela ei ole tähänkään tyytyväinen. Yhä on valtioita idän suunnalla, joista voisi lisää nöyryyttä löytää.

Ihmislajista kertoo paljon se, että tällaiselle unionille on myönnetty Nobelin rauhanpalkinto!

Miten tämä nyt liittyy Jyväskylään? Selitys on päivänselvä. Kaupunginjohtaja Markku Anderssonin (kok) johdolla kaupungin päättäjät ovat ties kuinka kauan yrittäneet milloin maanitella, milloin pakottaa lähikuntia liittymään ihanuuden muurahaispesään Jyväskylään. Korpilahti ja Jyväskylän maalaiskunta  saatiinkin muutama vuosi sitten suostuvaisiksi. Siitä seurasi taloudellinen katastrofi. Sitten katse kohdistui menestyvään Muuramen kuntaan. Sitä ei millään ilveellä saatu huijatuksi. Onneksi Anderssonin oikea käsi Henna Virkkunen pääsi aateveljien avustuksella kuntaministeriksi. Alkoi rakenneuudistus, joka tähtäsi yli kahdensadan kunnan lahtaamiseen vain siksi, että hyvinvoivat muuramelaiset saataisiin pakkoliitoksen avulla Jyväskylän taloutta paikkaamaan.

Asialle pantiin kolme valtiovarainministeriön harmaahapsista idi… eikun apinaa. Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen esittivätkin kerrassaan kuuden kunnan liittämistä Jyväskylään! Kaikki täysijärkiset ymmärsivät, ettei tämä ilman pakkoa onnistuisi. Nyt kun hallitus on Hennan lähdön jälkeen luopunut pakosta, poliitikotkin uskaltavat sanoa, mitä ajattelevat.

Ja nyt päästään vihdoin siihen positiiviseen uutiseen. Pidätä hengitystäsi!

Jyväskylän kaupupunginhallituksen puheenjohtajatroikka Riitta Mäkinen (sd), Jaakko Selin (kok) ja Meri Lumela (vihr) kirjoittivan blogin, jossa irtisanoutuivat kuntaliitoshömpötyksestä ja neuvoivat kaikkia muitakin kuntia tekemään samoin. Säästyneet voimavarat tulisi käyttää esimerkiksi soteratkaisun hiomiseen:

Näemme, että nyt on aika katsoa eteenpäin. Kuntarakenteen muutoksesta käytävän keskustelun jatkamisen ja turhan kinastelun sijaan nyt on syytä keskittää voimavarat siihen, että sosiaali- ja terveyspalveluiden mittava uudistus voidaan toteuttaa koko maakunnassa parhaalla mahdollisella tavalla.

Onko moisen rohkeuden taustalla se, että Markku Andersson on jäämässä eläkkeelle? Kun kissa lähtee, hiiret hyppivät pöydille? Joka tapauksessa blogi on harvinaista herkkua Suomen poliittisessa historiassa: hallituspuolueiden edustajat myöntävät, että ovat olleet väärässä.

Kuka vaivautuisi laskemaan, kuinka kalliiksi tämäkin harjoitus veronmaksajille tuli?

Kirsin sitkeys

Viimeisimmän A-talkin juonsi Kirsi Heikel. Meinasin kirjoittaa, että ihastuttava Kirsi Heikel. En sitä kuitenkaan tehnyt, koska Kirsiltäkin löytyy yhteys pahamaineiseen feministimafiaan. Hän on juontanut Porin SuomiAreenassa isyyden tasa-arvoseminaaria.

A-talkissa tappelivat tällä kertaa kokoomuksen ja demareiden nokka-apinat, ei sentään puheenjohtajatasolla. Tarkoitus oli selvittää, mikä hallituskumppaneiden yhteistyössä mättää: tulevat vaalit vaiko jopa ideologiset erot. Eipä tuosta tullut hullua hurskaammaksi, koska keskustelijat jankkasivat vanhoja fraasejaan. Erityisesti kokoomuksen Jan Vapaavuori ja Ben Zyskowics kieltäytyivät olemasta avoimia.

Erityisesti nämä herrat kieltäytyivät myöntämästä, että edustamansa ideologia toimii veroparatiisifirmojen lobbarina. Monet toimittajat tyytyvät ympäripyöreisiin puheisiin, mutta ei Kirsi. Hän jaksoi kysyä moneen kertaan, vaatiiko kokoomus sotehärvelissä lisää valtaa yksityiselle sektorille. Hän jopa uhkasi istua tuolillaan koko illan, ellei selkeää kyllä tai ei -vastausta kuuluisi.

Ei sitä vastausta vaan kuulunut. Pelkkää idioottimaista höpinää näiltä kokoomusherroilta. Ken vielä tämän jälkeen kehtaa kokoomusta äänestää, voidaan julistaa hyvinvointivaltion viholliseksi.

Huvittavinta tässä Vapaavuoren ja Zyskowicsin kiemurtelussa on se, että kokoomuksen kanta on kaikille päivänselvä. Vastaus Kirsin kysymykseen on kyllä. Jo seuraavan päivän uutislähetys sanoi sen suoraan. Saman ovat sanoneet lukuisat kokoomuksen (sekä rkp:n) kansanedustajat ja ministerit, kymmeniä kertoja viimeisen puolen vuoden aikana. Näin ovat tehneet myös entinen ja nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty ja Paula Risikko.

Mitä Ben ja Jan siis häpesivät?

Positiiviset uutiset loppuvatkin sitten tähän.

Ihmisen lajityypillinen käyttäytyminen

Kuinka se ylipäätään millään tavalla kuuluu ruotsalaisille, millaisen selostajan italialainen jalkapalloseura Juventus palkkaa itselleen?

Ei se normaalille ruotsalaiselle kuulukaan, mutta sikiönaikaisesta kehitysvammasta kärsivälle feministille kaikkinainen maailman seksuaalisuus näyttää kuuluvan. Puhe (lue: diskurssi) on valtaa. Mitä enemmän puhetta saa dumpatuksi julkisuuteen (sisällön järkevyydestä rippumatta) sitä parempi aatteen kannalta.

Strategia on tuttu kaikista totalitaristisista järjestelmistä.

Ensisijaisesti feministiksi itsensä määrittelevän apinan, päivystysvuorossa olleen Johanna Reimersin, oli siis aivan pakko avata suunsa, joka ei ole läheskään niin houkutteleva kuin Juventuksen selostajaksi valitulla Laura Barrialesilla. Ei mikään muukaan Johannassa vedä vertoja Lauralle. On siis helppo todeta, että kateushan se siinä velloo Johannan sisuksia. Mutta ei siinä ole kaikki.

Kyse on jälleen kerran näännytyspolitiikasta. Kun Expressen -lehteen saadaan taas yksi ”tasa-arvouutinen”, oman maan apinoiden manipulointi on askeleen pidemmällä. Ei siis olekaan tarkoitus vaikuttaa Juventuksen pomoihin, vaan pelotella ruotsalaisia. Kuten Johanna häpeilemättä paljastaa:

Jos sama tapahtuisi Ruotsissa, raivo repeäisi!

Kiintoisaa, että tuo Johannan käyttämä, ”moderniin kieleen” kuuluva raivo -termi ramaskri periytyy raamatusta…

Mistä feministiuskon määrittelemästä synnistä nyt on kyse? On kaksi syntiä. Ensinnäkin Juventus on syyllistynyt seksismiin palkatessaan liian kauniin Naaraan palvelukseensa. Syyte on kummallinen, kun samaan aikaan valitetaan naisten huonoista etenemismahdollisuuksista urallaan.

Kuinka naurettavaa, sillä ei ole olemassa mitään seksismiä. Seksismi on täysin tyhjä termi, joka on keksitty pelkästään valtapolitiikan välineeksi. Oikeasti ”seksismi” on vain normaalia ihmisen lajityypillistä käyttäytymistä.

Johannan mukaan ihmisen lajityypillinen käyttäytyminen on järjetöntä ja vanhanaikaista. Ei pidä paikkaansa. Se on normaalia ja ikiaikaista. Totta kai se on ikiaikaista, koska se tulee miljoonien ja kymmenien miljoonien vuosien takaa. Järjetöntä sen sijaan on sotia ihmisen lajityypillistä käyttäytymistä vastaan.

Tämä eläinten lajityypillinen käyttäytyminen näyttää sekoittaneen feministien päät täydellisesti. Suomen fenimistipuolueen eli vihreiden naaraat ovat huutaneet kurkkunsa käheiksi puolustaessaan turkiseläinten mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseensä. Ihminen sen sijaan kelpaisi häkkiin suljettavaksi!

Toiseen syntiin syylistyy Laura olemalla liian kaunis, esittelemällä liian elinvoimaisia hiuksiaan ja esiintymällä feministimafian sääntöjen vastaisesti. Johanna vaatii, että

Laura pitäisi pukea samoihin vaatteisiin kuin miehet korkeiden korkojen sijaan!

Miehet ovat ruotsalaisfeministien mielestä tuskin edes eläimiä, miksi naisten siis pitäisi pukeutua miesten lailla? No, paljastaapa lausahdus feministien todellisen tavoitteen: ei mitään vapauksia sen enempää miehille kuin naisillekaan – tämä on pahempaa kuin arabinaaraiden burkankäyttö.

Vielä Johanna määrittelee Lauran seksikkyyden tarkoittavan sivistymättömyyttä ja asiantuntemattomuutta. Johannan mielestä siis vain ruma nainen on sivistynyt? Aikamoista soopaa, mutta kaikkeen tähän vain feministi pystyy.

Mitä helvettiä teemme tällaisella ismillä, jonka mukaan kaikki kaunis, symmetrinen ja evoluution tuottama tarkoituksenmukaisuus on paskaa?

Ruotsissa feminismikritiikki on suomalaista kovaäänisempää ja sitä käyvät myös naiset. Esimerkiksi Erik Wedin kommentoi Johannan ajattelua. Genusdebatten -sivuilla meneillään olevaa kansan manipulointia verrataan Kiinassa 1950 -luvulla toteutettuun uudelleenkoulutusprojektiin. Jutussa Ruotsi kuvataan maailman suurimmaksi koulutusleiriksi, jossa ”väärin” ajattelevat apinat eheytetään noudattamaan pienen vähemmistön määrittelemää ”oikeaa” käyttäytymismallia. Kiinassa ”sivistämisen” hinta oli kymmeniä miljoonia kuolleita. Millainen hintalappu lätkäistään feminismikoulutukselle, kuka uskaltaa laskea?

Täällä voit käydä lahjoittamassa roposi ensimmäisen feminisminvastaisen konferenssin järjestämiseksi.

Naisiin on istutettu tapa

Onko Iltalehden toimittaja Malla Murtomäki feministi? Vai onko hän vain uudelleenkoulutuksen uhri? Vai lukeeko hän liikaa Huffington Postia?

Joka tapauksessa hänen sananvalintansa ovat idioottimaisia. Otanpa yhden esimerkin. Viikko sitten hän kirjoitti (Huffington Postista lainatun) jutun asioista, joita nainen pyytää turhaan anteeksi. Esimerkkinsä ovat lähinnä naurettavia, mutta voi meillä journalismia näköjään näinkin tehdä.

Sanansa, jotka raivoni nostattivat, ovat tässä: naisiin on istutettu tapa pyytää anteeksi.

Anteeksi, mutta kuka on istuttanut? Olematon patriarkaattiko vai tyttärensä kasvattaneet äidit?

On niin helppo heitellä passiivissa mitä paskaa tahansa. Yhtä helppoa on lainata mitä tutkimuksia tahansa, jos heittää omat aivonsa narikkaan.

Jutussa viitataan Psychological Science -julkaisussa neljä vuotta sitten ilmestyneeseen tutkimukseen, jonka mukaan naiset pyytävät enemmän anteeksi kuin miehet. Tulos on varmaankin oikea, mutta analyysi on enemmän kuin alapäästä. Tutkijoiden sanomaksi laitetaan tämä: tulos kertoo sukupuolten välisestä epätasa-arvosta: miehillä on edelleen naisia enemmän valtaa, mikä konkretisoituu esimerkiksi alistuvassa kielenkäytössä.

Tällaisen perustelun esittäjiä ei voi pitää tutkijoina. Tuosta kommentista voi jo päätellä, että ”tutkija” on nainen. Aivan oikein, hän on kanadalainen Karina Schumann.

Kyse ei ole vallasta eikä ”tasa-arvosta”. Kyse on biologiasta. Jos naisten verenkierrossa kiertäisi yhtä paljon testosteronia kuin miehillä, anteeksipyytelyissä ei olisi mitään eroa. Kyse on testosteronin buustaamasta itseluottamuksesta ja itsevarmuudesta. Tämä on se suuri ”tasa-arvo-ongelma”, jota feministit eivät suostu hyväksymään. Siksi he leimaavat biologian pelkäksi diskurssiksi.

Tasa-arvo on siis saavutettavissa testosteronia napsimalla. Niin yksinkertaista, niin helppoa!

Miksei evoluutio ole näin idioottimaisen yksinkertaista asiaa ymmärtänyt, vaan on tehnyt sukupuolista erilaisia? No siksi tietenkin, ettei mitään evoluutiota olisi koskaan tapahtunutkaan, jos kehityksen olisi pitänyt tapahtua ”tasa-arvon” ehdoilla.

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 20.10.2014.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: