PENISTEN KILPAJUOKSU

Olen kierrellyt Suomea näin vaalien alla Rovaniemeltä Paraisille. Tienvarsien vaalimainokset ovat tulleet tutuiksi. Sellainen mielikuva on päällimmäisenä, että eniten paperia on tuhlattu juuri näillä kahdella paikkakunnalla. Huono mainos herättää aggressiota, hyvä mainos saattaa jopa houkutella äänestämään. Noin 99 prosenttia läpysköistä menee kuitenkin täysin hukkaan, sillä ne eivät aiheuta minkäänlaista aivotoimintaa. Ne siis ovat turhaa roskaa suomalaisessa maisemassa. Mainostoimistot, painotalot ja paperinmyyjät toki hierovat tyytyväisinä rasvaisia käpäliään.

Ärsyttävimmän mainoksen plakaatti menee ankkalammikkofeministi Stefan Wallinille. Pienikokoinen kuva pukumiehestä kädet puuskassa ei herätä minkäänlaisia positiivisia ajatuksia. Kuva henkii lähinnä suomenruotsalaista ylemmyyttä. Paraisilla mainoksia oli naulattu joka toiseen pylvääseen, mutta pohjoisesta Varsinais-Suomesta en parinsadan kilometrin ajamisella törmännyt ensimmäiseenkään Walliniin enkä itse asiassa kehenkään muuhunkaan puolueensa ehdokkaaseen. RKP keskittyy siis tiukasti omiensa pariin, mynämäkeläisen ääni ei kielipuolueelle kelpaa.

Toisten äänet ovat näköjään arvokkaampia kuin toisten. Jos kotikylältäsi löytyy jonkun ehdokkaan mainos, se saattaa kertoa, että sinua arvostetaan.

Teknisesti huonoin vaaliläpyskä on vassareiden Annika Lapintiellä. Tällainen värisokea urosapina ei saa selvää punaisten värien joukosta edes sitä numeroa, joka pitäisi muistaa. Mutta eihän tämä ole ensimmäinen kerta, kun värisokeat unohdetaan naisten maailmassa, enemmän se on sääntö kuin poikkeus. Jos värisokeus olisi naisten vaiva, tällaista ei tapahtuisi.

Kenellä sitten oli parhaat mainokset? Ylivoimainen voittaja on IKE 22. Numero ei tietenkään tarkoita ikää, koska tuon ikäisistä ei löydy minkäänlaista valtiomiesmäisyyttä. Iällä todella on väliä politiikassa. Ilkka Kanerva on koko kansan Ike, ainoa oikea suomalainen valtiomies. Senhän todistaa jo perinteinen valtiomiesmittari: mitä useampi rakastajatar, sitä suurempi johtaja.

Featured image

Iken vaalimainoskuva on erinomainen. Kiitos menee kuvaajalle, mutta ei tällainen asento synny keneltä tahansa tunarilta: helposti lähestyttävä, turvallinen ja tasavertainen. Kaikki eivät edes uskalla esiintyä kuvassa ilman pukua, koska luulevat arvostuksen tulevan univormun mukana. Voisin kuvitella äänestäväni Ikeä jos asuisin alueellaan, vaikka kokoomus on minulle muutoin täysin mahdoton valinta.

Vaalimainoksen perusteella bongasin myös naaraan, jota voisin pann… eikun äänestää, vaikka hänenkin puolueensa on mustalla listalla. Näyttävä kuva suuressa julisteessa tuo hyvin esille Eveliina Tyyskäsen kauneuden ja pitkät, letitetyt hiukset. Mitä muuta uros voi vaatia? Varsinaissuomalainen 33 -vuotias lähihoitaja on vastannut Hesarin vaalikoneeseen lähes samoin kuin olisin itsekin tehnyt. Google ei löytänyt mitään yhteyttä hänen ja feminismin välillä. Sääli, että asun väärässä vaalipiirissä!

Lapissa ei voinut olla huomaamatta naarasta, jonka kuvia vilisti ohitse koko ajan. Liian pieni juliste, josta ei kunnolla saanut selvää edes ehdokkaan nimestä – ehkä siksi, että se on niin erikoinen. Tajuntaan kuitenkin meni, että kyseessä on kaunis nuori naarasapina. Sehän on tutkittu juttu, että miesten mielestä naarasapinan paras ikä on 25 vuotta. Pitihän se sitten selvittää, mikä Katri Kulumni on naisiaan: Pietarissakin opiskellut 27 -vuotias Tornion kaupunginvaltuuston feministivapaa puheenjohtaja! Vieläkö joku jaksaa valittaa naisten huonosta asemasta? Hän ei tosin pärjännyt Hesarin vaalikoneessa yhtä hyvin kuin Eveliina.

Mikä ihmeen demokratia?

Meillä hehkutetaan demokraattista järjestelmä ikään kuin Suomessa olisi sellainen käytössä. Demokratia lienee yksi Telluksen väärinkäytetyimmistä sanoista. Etenkin Yhdysvallat puuttuu demokratian nimissä muiden maiden sisäisiin asioihin ja käy ahkerasti sotia sen varjolla. Yllättävän hyvin moinen propagandansa on länsimaihin uponnut, vaikka sotimisen tuloksena kohdemaiden arki on entistä turvattomampaa ja epävakaus on johtanut vaarallisten terroristijärjestöjen syntyyn. Libya on yksi surullisimmista esimerkeistä. Lännessä hehkutettiin arabikevään aikaan demokratian voimaa, mutta sekin liikehdintä tuotti enemmän kärsimystä kuin onnellisuutta.

Syyrian sota on surullinen esimerkki länsimaiden sinisilmäisyydestä. Yhdysvallat oli innoissaan, kun se luuli demokratian syrjäyttävän maan presidentin Bašar al-Assadin. Bašar ei varmaankaan ole mikään partiopoika, mutta tuskinpa sodan vahvistama ISIS -järjestö on parempi vaihtoehto. Idealistinen maailmanpoliisi USA oli jälleen väärässä kun taas reaalipolitiikkaa harrastava Venäjä oikeassa al-Assadia tukiessaan.

Yhdysvallat on demokratian irvikuva. Mitä demokratiaa se sellainen on, jossa vaaleissakin vain raha ratkaisee? Jos sinulla ei ole tarpeeksi taaloja, et pääse sairaalaan ja jos olet väärän värinen, joudut poliisin ampumaksi; parhaassa tapauksessa saatat toki päästä vankilaan.

Puoluepolitiikka tappaa demokratian. Mutta eihän meillä ole tarjolla muuta kuin puolueet. Henkilöiden kuvat tienvarsilla ja mediassa ovat silmänlumetta, sillä puoluekuri estää valittujen edustajien oman ajattelun. Siksi olisi rehellisempää, ettei vaaleissa olisi tarjolla ensimmäistäkään henkilöä. Äänestettäisiin pelkkiä puolueita, jotka sitten valitsisivat uskollisimmat vaalialueella asuvat soturinsa kunnanvaltuustoihin, eduskuntaan ja Euroopan parlamenttiin. Tarvittaisiin vain yhdet vaalit kerran neljässä vuodessa!

Kynnyskysymys 1: uskovaisuus

Jos aikoo äänestää, ehdokkaat on jaettava vuohiin ja lampaisiin sen mukaan, kuinka he vastaavat äänestäjän keskeisiin vaatimuksiin. Minulla ainakin on muutama kynnyskysymys ääneni ehdoksi. Ensimmäinen on, etten äänestä feministiä enkä uskovaista.

Jotkut ehdokkaat tekevät valinnan helpoksi. Kun tärkein vaalilupauksensa on olla uskollinen Jumalalle (aito lupaus vaalipiiristäni), niin apinametsäläinen tietää pysyä kaukana moisesta tyhmyydestä. Yhtä selvästi kartettavien listalle joutuu koko kristillisdemokraattinen puolue siitä huolimatta, että puheenjohtajansa Päivi Räsänen on kuuden ällän ylioppilas. Puolueella on myös sellaisia oikeita näkemyksiä ihmisyydestä, joita muut puolueet eivät näytä ymmärtävän, kuten äitiyden merkitys lapsen tasapainoiselle kiehitykselle.

Kelan johtaja Helena Pesola on huolissaan inhimillisyyden murenemisesta, kun psyykkiset sairaudet ovat nopeimmin kasvava syy alle 35 -vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeisiin. Kannattaisi muistaa, että arvopohja ja perusturvallisuus syntyvät kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana ehdottomasta luottamuksesta ja rakastavasta ihmissuhteesta, jonka paras tarjoaja on raskaudenaikainen tuttavuus eli äiti.

Toinen kristillisten tajuama biologinen totuus on, että ihminen syntyy hedelmöityksessä. Tämän pitäisi tietysti olla niin selvä asia, ettei siitä tarvitsisi edes keskustella. Jopa mielen kehitys alkaa hedelmöityksen jälkeen, kuten kognitiivisen neurotieteen professori Mikko Sam toteaa.

Kokoomus vannoo edelleen kodin, uskonnon ja isänmaan nimeen. Puheenjohtajansa Alexander Stubb on erityisen ihastunut tuohon isänmaahan. Olen kuullut hänen ainakin sata kertaa kehuvan, kuinka hän ahertaa työmaalla 24/7 isänmaan eteen. Lausunto ei pidä paikkaansa millään tasolla. Ensinnäkään kukaan, ei edes ihmemies Stubb, pysy hengissä nukkumatta. Kaiken lisäksi hän opettaa kansaa, kuinka pitää syödä terveellisesti sekä nukkua ja liikkua tarpeeksi! No, eihän suutarin lapsillakaan koskaan ole kenkiä…

Stubb kertoo olevansa feministi. Jos hän olisi oikea feministi, hän ei voisi käyttää isänmaa -sanaa. Hän on siis feikkifeministi, koska olettaa puolueensa saavan rutkasti feministiääniä.

Turha luulo. Feministit ovat kovaäänistä, mutta vähäväkistä porukkaa. Tasa-arvomarkkinan pienuus käy ilmi vaikkapa Naisasialiitto Unionin lanseeraamalta Feministiset vaalit -sivustolta, jossa feministiehdokasta ilmoittaa äänestävänsä kerrassaan 0,07 prosenttia kansalaisista!

Naisasialiitolla on vähemmän jäseniä kuin vaikkapa Suomen Luonnonvalokuvaajilla. Että se siitä feminismin ja queer -elämän merkityksellisyydestä. Kiitos kuitenkin noista Feministiset vaalit -sivuista, siellä jokainen voi käydä tarkistamassa, ettei vahingossakaan tule äänestäneeksi feministiä.

En ole koskaan kuullut mitään oikeaa tietoa feministin suusta. Median lellikki, jokapaikanfeministi Rosa Meriläinen myönsi poikkeuksellisesti asian, jonka kaikki muut ovat aina tienneet: miehet äänestävät pantavia naaraita. Siksi minäkin valitsin tienvarsilta juuri Katrin ja Eveliinan. Ulkonäkö ja seksuaalisuus ovat ihmislajilla yhtä tärkeä päätöksenteon peruste kuin muillakin eläimillä. Ja koska se on evoluution tuottama toimintamalli, sen avulla saadaan yleensä myös paras lopputulos. Hyvät geenit kun tuottavat sekä viehättävän ulkonäön että parhaan ”sisäisen” kauneuden.

Feministit eivät halua tätä ymmärtää, minkä vuoksi heidän koko aikansa menee turhaan biologianvastaiseen taisteluun. Rosan perustelut omalle kohkaamiselleen ovat lähinnä säälittäviä. Samoin se, että hänen mielestään mies on väärässä äänestäessään miestä, mutta myös silloin, kun äänestää naista.

Iltalehti selvitti naistenpäivän ”kuunniaksi”, minkä sortin naisasianaisia puoluejohtajat ovat. Vaihtoehtoja oli kolme: feministi, tasa-arvon kannattaja ja sovinisti. En nyt jaksa valittaa vaihtoehtojen järjettömyydestä, mutta lopputulos oli mielenkiintoinen. Ainoa nainen joukossa eli Päivi Räsänen kieltäytyi olemasta feministi. Myös Juha Sipilä, Timo Soini ja Carl Haglund tyytyivät olemaan tasa-arvon kannattajia. Soini uskalsi pistää vastauksessaan jopa pienen piikin feministien suuntaan. Sen sijaan puolet puoluejohtajista tunnustautui feministiksi: Alexander Stubb, Ville Niinistö, Paavo Arhinmäki ja Antti Rinne.

Näin helposti jo viisi puoluetta tippui ehdokaspaletista.

Kynnyskysymys 2: kansalaispalkka

Enää on jäljellä kolme eduskuntapuoluetta kisaamassa apinametsän äänistä: keskusta, perussuomalaiset ja RKP. Puhun mieluummin kansalaispalkasta kuin perustulosta, koska jälkimmäinen termi on niin lepsu, että joidenkin mielestä meillä on jo perustulo; apinathan voivat käydä kerjäämässä luukulta toimeentulotukea.

Kansalaispalkan pitää olla sen suuruinen, että se generoi yhteiskuntaan positiivisia dynaamisia vaikutuksia. Vihreiden tarjoama 560 euroa ei riitä näitä vaikutuksia synnyttämään. Kansalaispalkan pitää olla niin suuri, että synnyttää luottamuksen yhteiskunnan, jossa heikoimmin pärjäävät saavat valtaa omaan elämäänsä. Kun heillä on turva kieltäytyä huonoista työolosuhteista, työelämään voitaisiin sallia vaikka yrityselämän vaatimia joustoja. Oikea kansalaispalkka maksettaisiin syntymästä hautaan. Enää ei olisi opiskelijoita, työttömiä, eläkeläisiä, kotiäitejä eikä muitakaan kyykytettäviä ihmisryhmiä. Olisi vain tasa-arvoisia apinoita.

RKP tippuu tässä vaiheessa joukosta, koska he vastustavat vaatimatontakin perustuloa.

Sipilä kannattaa perustulokokeilua eivätkä perussuomalaisetkaan ole kokeilusta kieltäytyneet. Kaksi puoluetta on siis vielä jäljellä, tosin rimaa hipoen. En nimittäin usko, että kumpikaan puolue olisi valmis aivaan oikeaan kansalaispalkkaan, jossa myös eläkekäsite haudattaisiin ja jossa äideille varmistettaisiin mahdollisuus hoitaa itse omia lapsiaan.

Kynnyskysymys 3: ympäristö

Poliittinen keskustelu on vallan kummallista nykyään. Ympäristöasioista ei synny minkäänlaista vaalipuhetta. Talous jyrää kaiken muun alleen, inhimillisyydestä ympäristöön. Ne perusasiat, joista lajimme tulevaisuus on riippuvainen, jäävät ilman mielenkiintoa!

Periaatteesa olisin vihreiden linjoilla ympäristöpolitiikassa, mutta hehän eivät ole enää joukossa mukana. He ovat tehneet valintansa ja minä omani. Rosa Meriläinen on kehunut, kuinka vihreiden kaikki miehetkin ovat feministejä. Kannattaako tuollaisella asialla nyt ihan oikeasti elämöidä? Feministiset vaalit -sivusto jopa paljastaa, etteivät edes kaikki vihreät naisehdokkaat ole feministejä! Omassa vaalipiirissäni vain kolme seitsemästä naisehdokkaasta ja kolme kuudesta miesehdokkaasta tunnustautuu feministiksi.

Suomessa ei itse asiassa ole yhtään oikeaa ympäristöpuoluetta, sellaista joka kyseenalaistaisi nykyisen talouskasvumantran. Yllättävän monet puolueet ovat suorastaan ympäristövihamielisiä. Kokoomuksestakin kuoriutui sellainen, kun Stubb jäädytti lähes valmiin soidensuojeluohjelman. En anna tätä koskaan anteeksi kokoomukselle eli on aivan turha odottaa apinametsän ääniä koskaan tulevaisuudessa.

Kokoomuksen into aloittaa norminpurkutalkoot ympäristöasioista on täysin käsittämätön. Kohteeksi otettiin kaikkein pienin hallinnonala ja kaikkein nuorin lainsäädäntö, jossa purettavaa on kaikkein vähiten. Mutta ideahan olikin vain heikentää ympäristöhallintoa, jotta (kansainväliset) yritykset saisiavat kaikessa rauhassa pilata maamme luonnon

Perussuomalaiset hyökkäävät avoimesti kaikkea ympäristöpolitiikkaa vastaan tavalla, jota on aivan mahdoton ymmärtää. Okei, no heitetään tämäkin puolue yli laidan, vaikka sen ehdokkaista yksikään ei ole ilmoittautunut feministiksi. Enää on jäljellä keskustapuolue!

Mitä kuuluu keskustapuoleen ympäristölle? Ei kovin hyvää. Sipilä on vaatinut avoimesti koskiensuojelulain avaamista Kollajan tekoaltaan rakentamisen mahdollistamiseksi. Sen enempää ei keskustan ympäristöosaamista tarvitsekaan pohdiskella. Otan koskiensuojelulain raiskaamisen yhtä henkilökohtaisesti kuin soidensuojeluohjelman hyllyttämisen. Sipilä puhuu Iijoen rakentamisesta kuin paraskin shemeikka. Vesirakentaminen ja vesiluonnon monimuotoisuus tai paikallisten asukkaiden virkistysmahdollisuudet eivät missään olosuhteissa mahdu samaan vaakakuppiin.

Vesivoima ei ole koskaan ollut ”päästötöntä” eikä tule koskaan olemaan. Suomalainen virtavesiluonto ei ole vieläkään toipunut sotienjälkeisen ”päästöttömän” vesivoiman rakentamisbuumista.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö SVK teki mallikkaan päätöksen sen jälkeen, kun Pudasjärven kaupunginvaltuusto otti maaliskuussa myönteisen kannan Kollajan rakentamiseen. Järjestö perui jo päätetyn perhokalastuksen MM 2017 -kilpailun järjestämisen alueella. Valtuuston päätös tarkoittaa alueelle puolen miljoonan euron matkailutulojen menetystä.

Itse asiassa vain vasemmistoliitto ja vihreät vastustavat yksiselitteisesti koskiensuojelulakiin koskemista.

Puolueet laativat kilvan toinen toistaan suurempia leikkauslistoja. Kas kun mikään puolue ei halua mainita, että Suomessa tuhlataan ympäristön kannalta haitallisiin (yritys)tukiin 3-4 miljardia euroa vuodessa. Liikennesektorin osuus siitä on 1,8 miljardia. On vaikea ymmärtää, miksi säästöt kohdennetaan aina sosiaali-ja terveyssektorille, kun järkevämpiäkin leikkauskohteita olisi tarjolla.

Näin päädymme tilanteeseen, jossa apinametsäläisillä ei ole jäljellä enää yhtään eduskuntapuoluetta, jota voisi äänestää! Mikä neuvoksi? Jospa pienpuolueista löytyisi apua?

Ihmisen lajityypillinen käyttäytyminen

Käytiin suosikkinaaraani kanssa katsomassa Luokkakokous -elokuva. Olin salin vanhin. Kaksi kolmasosaa yleisöstä näytti olevan parhaassa lisäääntymisiässä olevia neitokaisia. Elokuva todella näytti nauratttavan heitä(kin). Luokkakokous on ylivoimaisesti katsotuin kotimainen elokuva tänä vuonna. Kriitikot kuitenkin ovat leimanneet sen sovinistiseksi, seksistiseksi ja mauttomaksi idioottifarssiksi.

Joo, elokuvasta löytyy peppukatseita, tissikatseita ja kaikkea siltä väliltä. Erityisen hienona näkymänä jäi mieleen Maria Sidin edestäkuvattu uhkea tissivako, joka kauniisti heilui Jaajo Linnonmaan panemisen tahtiin. Voin hyvin kuvitella, kuinka tällainen aiheuttaa oikosulun feministiaivoissa ja vaateen heteronormatiivisuuden kieltämisestä.

Sekään ei ole yllätys, että viime vuonna samanlainen kassamagneetti oli Mielensäpahoittaja. Molemmat elokuvat ovat selkeästi miesten työtä. Tämä on nykyisellään kuitenkin syntiä. Viimeksi Elina Rislakki, Kirsi Ylijoki, Jonna Järnefeldt ja Tiina Lundberg paljastivat kuinka tyhjän päällä feministinen diskurssi on myös elokuvamaailmassa. Ohjelman aiheena oli päivitellä, missä ovat elokuvien yli 36 -vuotiaat naiset, vaikka maailma on täynnä keski-ikäisiä miehiä…

Miksi aina pitää vain valittaa? Mikään ei estä feministejä kirjoittamasta hyvää käsikirjoitusta, etsimästä loistavaa naiskuvaajaa ja ylivoimaista naisohjaajaa. Mikään ei estä keräämästä joukkorahoituksella uskottavaa pääomaa. Sitten kun elokuvansa rikkoo 400 000 katsojan rajan, minäkin lupaan raahautua teatteriin.

Ehkä nyt on vaan niin, että miehet osaavat tämän homman keskimäärin naisia peremmin? Nykyään on muotia julistaa, kuinka kaikilla ihmisillä on oikeus elää juuri sellaisina kuin ovat. Viimeksi tätä on julistettu transsukupuolisten oikeuksia ajavien taholta. Mietipä hetki. Tämä oikeus ei kuitenkaan koske kaikkia. Puolet ihmiskunnasta ei pääse tästä oikeudesta nauttimaan. Oikeus ei koske miehiä, sillä miehet eivät koskaan tee mitään oikein. Siksi heitä on jatkuvasti eheytettävä, kasvatettava ja rangaistava kaikissa mahdollisissa asioissa. Erityisen vaarallista on heteromiehen seksuaalisuus, jota feministinaaraat pyrkivät rajoittamaan mitä erilaisimmilla tavoilla.

Miehellä ei enää ole oikeutta käyttäytyä lajityypillisellä tavallaan ainakaan ilman että saa heti kurat silmilleen.

Jos miehet osaavat elokuvanteon naisia paremmin tai ala muuten vaan kiinnostaa heitä enemmän, niin ehkä on muitakin asioita, joihin evoluutio on vuosimiljoonien ajan urossukupuolta valmentanut. Yksi tällainen asia on lauman johtaminen. Ei ole sattumaa, että ministerirankingin huipulla on elämää nähneitä uroksia. Ei ole sattumaa, että kaikki eduskunnasta putoamisuhan alla olevat ministerit ovat naaraita. Ei ole sattumaa, että juuri naiset tuhoavat demaripuolueen vain siksi, että haluavat osoittaa mieltään demokraattisen johtajavaalin tuloksesta. Ei ole sattumaa, että Jutta Urpilainen kieltäytyi EIP:n varapääjohtajan paikasta (vaikka miehensä olisi ollut innolla lähdössä Luxemburgiin), mutta Jan Vapaavuorta ei tarvinnut kahta kertaa maanitella.

Toivottavasti nyt loppuu valitus siitä, miksei naisia ole korkeilla johtopaikoilla.

Ei ole sattumaa, että käytännössä kaikkien ihmisyhteisöjen ja apinalaumojen johdossa on urosapina. Selkein poikkeus ovat sukulaisemme bonobot, joilla naaraat ovat myös muodollisen vallan haltijoita. Urosbonoboilla ei ole mitään syytä ryhtyä pohtimaan, onko tilanne jonkin viekkaudella vallan anastaneen matriarkaattin syytä. Naarasjohtoisuus nyt vaan sattuu olemaan bonobojen lajityypillistä käyttäytymistä. Merkittävää on kuitenkin se, että asema on saavutettu sillä ainoalla keinolla, jolla se on mahdollista. Se on saavutettu luopumalla seksin kontrolloimisesta ja rajoittamisesta. Bonoboyhteisöissä kaikki naivat kaikkien kanssa koko ajan, mikä takaa myös yhteiskuntarauhan.

Vertaapa tätä ihmisnaaraiden käyttäytymiseen. Kun nainen pääsee päättäjän paikalle, hänen ensimmäinen missionsa on rajoittaa heteromiesten seksuaalisuutta. Jos jonkun naisehdokkaan vaalislogan olisi seksi vapaaksi!, hän pääsisi oitis eduskuntaan (miesten äänillä). Koska emme ole bonoboita, et tule koskaan moista lupausta näkemään.

Valitettavasti emme ole bonoboja. Siten ihmislauman lajittyypillinen johtaja on kokenut uros. Iällä on tässä todellakin väliä. Eivät alle 40 -vuotiaat Niinistö, Haglund ja Arhinmäki sattumalta ole niin herkkähipiäisiä ja mustavalkoisia kuin ovat. Useat neurobiologiset tutkimukset osoittavat, että vanhat aivot ovat nuoria viisaammat ja pystyvät tehokkaammin yhdistelemään tietoa parempien päätösten aikaansaamiseksi.

Vapaa tahtoko?

Et kai ole niihin perinteisiin käsityksiin juuttunut apina, joka luulee, että meillä on vapaa tahto? Biologia on pannut tämän uskomuksen roskikseen jo aikoja sitten. Kannattaisi tutustua vaikka nykyisen aivokuvantamisen tuloksiin.

Viime aikoina on kohistu ohjelmasta, jossa mies ja nainen tutustuvat toisiinsa alastomana ”autiolla” saarella. Joillekin alastomuus tuntuu olevan ylitsekäymätön haaste, vaikkei siihen tarvitsisi edes itse osallistua. Heillä näyttää olevan kova tarve säädellä muiden elämää. Mutta tehdäänpä ajatusleikki. Pantaisiin puoluejohtajat viikoksi autiolle saarelle alastomina. Luulenpa, että meidän olisi helpompi valita SE alfauros. Pääsisimme lähemmäs aitoa kilpailutilannetta, jollaisessa esimerkiksi simpanssiurokset esittelevät erektioitaan.

Olen antanut kertoa itselleni, että johtajien saunatilaisuuksissa heilahtelee toinen toistaan suurempi penis. Koolla on väliä. Tosin se ei ole itseisarvo vaan viesti testosteronipitoisuudesta. Siksi naaraskin voi joskus päätyä johtajaksi, jos hänessä virtaa tarpeeksi tätä ihmehormonia. Siksi kaikki tuntemamme naarasjohtajat ovat enemmän tai vähemmän miesmäisiä ja -aivoisia.

Kannattaisi muistaa, että muodollinen valta on vain pieni osa yhteiskunnallista vallankäyttöä. Jopa serkuillamme simpansseilla ne muut ovat vallankäytön muodot ovat keskeisiä ja niitä hallitsevat usein naaraat. Muodollinen valta ei tehoa naarassimpanssien kolmeen ”salaiseen aseeseen”: seksuaaliseen ja poliittiseen suosionosoitukseen ja riitojen sovitteluun. Ristiriitojen sovittelu on simpansseilla aina naaraan työtä. Kaikki naaraat osaavat taidon, mutta sitä ei harjoiteta ovulaation aikaan.

Ketä siis äänestät? Se ei ole vapaasti valittavissasi. Geenisi sanovat, millaista naarasta panisit tai millaiselle urokselle antaisit. Todellakin, useat naiset ovat tunnustaneet, että he äänestävät komeaa miestä. Muun muassa Teuvo Hakkaraisen nimi on tullut näissä puheissa esille.

Sekään ei ole ”oma” valintasi oletko konservatiivi vai liberaali. Valinnan ovat tehneet aivosi ilman että sinulta on kysytty mitään. Brittitutkijat löysivat erittäin vahvan korrelaation konservatiiveja kannattavien ihmisten ja heidän oikean mantelitumakkeensa koon välillä. Vastaava yhteys löytyi etummaisen pihtipoimun harmaan aineen vahvuudessa – se oli paksumpi liberaaleja ja vasemmistoa kannattavilla. Mantelitumake on aivojen ikivanha tunnekeskus, pihtipoimut liittyvät esimerkiksi päätöksentekoon ja empatiaan.

Jaa että ketä äänestän ylihuomenissa? Katselin noita pienpuolueita sillä silmällä ja sieltä nousi parhaaksi Itsenäisyyspuolue. Puolueen vaaliohjelmasta löytyy vastapainoa lännettymishysterialle, kritiikkiä kasvumantralle, kannatusta kansalaispalkalle ja puolueettomuuspolitiikalle sekä vihreitäkin kunnianhimoisempi energiaomavaraisuustavoite. Aika hyvä. Kolme ehdokkaistaan on tosin harhautunut kannattamaan feminismiä, mikä on tietysti miinukseksi laskettava. Lena Wiksten Satakunnasta lupaa tehdä voitavansa feminismin käsitteen oikean sisällön ja merkityksen tunnetuksi tekemiseksi. Lupaus osoittaa, ettei Lenalla ole minkäänlaista käsitystä feminismin taustoista – niitä ei todellakaan kannata mennä julkisuuteen kailottamaan.

Mainokset

~ Kirjoittanut simpanssifilosofi : 17.04.2015.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: